Ministeri Wallin vedätti eduskuntaa ja oikeita syitä ruotsin vapaaehtoisuudelle

Ministeri Wallin väitti, eduskunnan edessä vastatessaan välikysymykseen, että Dragsvikin varuskunnan säilyttämiseen puolustusvoimien säästöjen yhteydessä ei liittynyt kielipolitiikkaa. Oikeuskanslerin selvityksessä puolustusvoimien komentaja Puheloinen todisti valaehtoisesti, että kielipolitiikka vaikutti ratkaisuihin ja että Wallin ohjasi asiassa.

Ruotsinkielisten edustajien häikäilemättömyys ja todellisuuden tajun puute on järkyttävää.

Suomessa on oltu huolissaan kielitaidon yksipuolistumisesta, ikäluokka toisensa jälkeen osaa entistä vähemmän muita kieliä kuin kotimaisia kieliä ja englantia. Kansainvälistyminen vaatisi kielitaidon monipuolistumista.

OM Gustafsson teki tähän liittyen ehdotuksen perusopetuksen uudeksi tuntijaoksi, ehdottaen että oppilaille tarjotaan, pakollisten A-kielen ja toisen kotimaisen lisäksi, mahdollisuutta opiskella kolmatta, oppilaalle vierasta kieltä, vapaaehtoisena.

Kielitaidon monimuolistamista ajatellen, ja muutenkin, ehdotus on kestämätön .

Elinkeinoelämän Keskusliitto julkaisi 2010 selvityksen, jonka mukaan suomalaiset yritykset tarvitsevat nykyistä monipuolisempaa kielenosaamista. Englanti todettiin tärkeimmäksi kieleksi. Venäjän, saksan, ranskan, viron, espanjan, kiinan ym osaamista kaivataan entistä enemmän. Vuorineuvos Jorma Eloranta ehdotti  2011 Työ- ja elinkeinoministeriölle tekemässään selvityksessä, että voidaksemme rakentaa sijainnistamme Venäjän kanssa kilpailuetua  Itä-Suomessa pitäisi pystyä valitsemaan pakollisen ruotsin tilalle venäjän opiskelu.

On korkea aika tunnustaa realiteetit ja tehdä tilaa monipuolisille kieliopinnoille.  Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pitää olla valmis tarkastelemaan kriittisesti kaikkia julkisia menoja ja etenkin ehdotettuja menonlisäyksiä. Opetusministeriön ehdotus lisärahoituksesta perusopetukseen ylimääräisen kielen opiskeluryhmille on huonosti harkittu, kun samanaikaisesti halutaan säilyttää toisen kotimaisen kielen opiskelu pakollisena, vaikka ruotsin osaamisen tarve on vähentynyt ja muiden kielten osaamista tarvitaan entistä enemmän.

Toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta luopuminen merkitsisi säästöjä ja vapauttaisi resursseja mm entistä monipuolisemman kielivarannon saavuttamiseksi.

Maamme perustuslaki ei edellytä kansalaisilta molempien kansalliskielten osaamista tai opiskelua. Suomenkielisiä loukkaa ruotsin pakollinen opiskeltu. Tämä johtuu siitä, että ruotsin kielen osaamisen tarve vähenee, ruotsinkielisten määrä on vain n 5% ja he ovat keskittyneet suppealle rannikkokaistaleelle.

Tämän päivän maailmassa on kova kilpailu osaajista. Meiltä edellytetään paitsi ison maailmankielen hyvää osaamista, myös paljon muuta osaamista.

Kaikissa muissa maailman maissa riittää, että nuoriso opiskelee pakollisena kielenä vain yhtä itselle vierasta kieltä. Miksi ei meillä?

 

 

Ilmari Rostila

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, YTT, eläkkeellä oleva sosiaalityön emeritusprofessori, perussuomalainen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu