Suomalaisten kielitaidon kaventumisen syyt

Viime kuukausina julkisuudessa on jälleen kiinnitetty huomiota tärkeään asiaan, suomalaisten kielitaidon kapeuteen (ks. esim. Suomen Kuvalehden kirjoitus ”Matikka vie kielet”). Ongelmaksi koetaan, että suomalaiset osaavat yhä useammin vain englantia ja ruotsia.

Media-keskustelussa asiasta sivuutetaan yleensä kaksi asiaa: kielten opiskelun käytännöllinen järkevyys opiskelijoiden kannalta ja ruotsin kielen pakollisuus.

Opiskelijat tietävät, mitä koulutusjärjestelmä ja jatko-opinnot vaativat. He vastaavat vaatimuksiin toimimalla järkevästi, siis omien etujensa mukaisesti. Opiskelijat tietävät, että ruotsin kieli on yhä pakollista kaikilla kouluasteilla, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. He myös tietävät, että matematiikan painoarvo jatko-opintoihin pääsemisen kannalta on tällä hetkellä entistä tärkeämpää. Näin ollen opiskelijat keskittyvät matematiikkaan ja varmistamaan, ettei ruotsin kielen taidon osoittaminen jatko-opinnoissa muodostu ongelmaksi.

Kuten usein on todettu, pikaisen parannuksen tilanteeseen toisi ruotsin muuttaminen valinnaiseksi kieleksi. Tällöin opiskelija voisi tehdä kieliopinnoissa oman tulevan uransa kannalta mielekkäitä valintoja. Esimerkiksi saksan ja ranskan ryhmiin saataisiin pienissäkin kunnissa riittävästi opiskelijoita. Eivätkä opiskelijat myöskään keskeyttäisi kieliopintoja, mitä nyt aivan liian usein tapahtuu.

+6
Ilmari Rostila
Perussuomalaiset Tampere
Ehdolla kuntavaaleissa

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, emeritusprofessori, sosiaalityön dosentti, yhteiskuntatieteiden tohtori.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu