Suomalaisten kielitaidon kaventumisen syyt
Viime kuukausina julkisuudessa on jälleen kiinnitetty huomiota tärkeään asiaan, suomalaisten kielitaidon kapeuteen (ks. esim. Suomen Kuvalehden kirjoitus ”Matikka vie kielet”). Ongelmaksi koetaan, että suomalaiset osaavat yhä useammin vain englantia ja ruotsia.
Media-keskustelussa asiasta sivuutetaan yleensä kaksi asiaa: kielten opiskelun käytännöllinen järkevyys opiskelijoiden kannalta ja ruotsin kielen pakollisuus.
Opiskelijat tietävät, mitä koulutusjärjestelmä ja jatko-opinnot vaativat. He vastaavat vaatimuksiin toimimalla järkevästi, siis omien etujensa mukaisesti. Opiskelijat tietävät, että ruotsin kieli on yhä pakollista kaikilla kouluasteilla, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. He myös tietävät, että matematiikan painoarvo jatko-opintoihin pääsemisen kannalta on tällä hetkellä entistä tärkeämpää. Näin ollen opiskelijat keskittyvät matematiikkaan ja varmistamaan, ettei ruotsin kielen taidon osoittaminen jatko-opinnoissa muodostu ongelmaksi.
Kuten usein on todettu, pikaisen parannuksen tilanteeseen toisi ruotsin muuttaminen valinnaiseksi kieleksi. Tällöin opiskelija voisi tehdä kieliopinnoissa oman tulevan uransa kannalta mielekkäitä valintoja. Esimerkiksi saksan ja ranskan ryhmiin saataisiin pienissäkin kunnissa riittävästi opiskelijoita. Eivätkä opiskelijat myöskään keskeyttäisi kieliopintoja, mitä nyt aivan liian usein tapahtuu.
Kiitos. Pitkästä aikaa kerrankin järkevä ja suomalaisten koko kansan etua ajatteleva blogi. 💕
Ilmoita asiaton viesti
Jos Rostilan unelma toteutuu ja ruotsin kielen pakollisuus poistuu niin kerrankin me voimme antaa esimerkin Ruotsille siitä miten ongelma ratkeaa. Ruotsissakin kielitaidon kaventuminen on ongelmana. Jospa hekin siirtyvät vapaaehtoiseen ruotsin kielen opiskeluun.
Ilmoita asiaton viesti
Lukion lyhyttä matematiikkaa pidemmälle menevää taitoa tarvitsee yhtä harva kuin ruotsinkieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei riitä. Matikkaa voi käyttää missä vaan, mutta pakkoruotsia vain Suomessa ja sielläkin lähinnä rannikolla.
Kyllä matikka on rutosti käyttökelpoisempi.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka monta kertaa arjessasi olet joutunut laskemaan integraaleja tai hyödyntämään imaginäärilukuja, derivaattaa, raja-arvoa tai edes Pascallin kolmiota?
Ilmoita asiaton viesti
Saman verran, kuin koulun opettamaa pakkoruotsiakin. Matikka on muuten varsin laaja ala. Jos vähänkään miettii, sitä käytetään joka päivä. Vaikkapa maitokaupassa, kun Sulo Vilén laskee onko suurpakkaus halvempi vai kalliimpi, kuin pieni pakkaus. Tuohon vertailuun SV tarvitsee jopa jakolaskua.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen Kuvalehden kirjoitus ”Matikka vie kielet””.
Eikös Hesarikin kirjoittanut aiheesta muutama viikko sitten. Lopussa todettiin, että tuotteen ostaminen kielitaidosta tai sen puutteesta huolimatta onnistuu helposti, mutta tuotteen myyminen vaatii hyvää kielitaitoa.
Pakkoruotsilla sitä ei saa.
Ilmoita asiaton viesti
Voihan sinuakin joskus peukuttaa!
Lisäksi pitää muistaa, että nimenomaan suomen kieli on alun alkaen ollut syrjitty eikä sillä ole ollut virallista asemaa. Olipahan vain joidenkin metsäläisten haastama omituinen arkaistinen jäänne, jolla ei katsottu olevan korkeammalla hallintotasolla mitään asemaa eikä syytä edes suoda sille sellaista.
Suomen kieli saavutti ruotsin kielen ikimuistoisen aseman vasta 1900-luvun alussa ja suomenkieliset voisivat hyvin olla tyytyväisiä siihen, että olemme ”vihdoikin” päässeet kielellisesti tasavertaisiksi. Ei täällä tarvitse ”kukkulan kuningasta” leikkiä – samalle kukkulalle mahtuu kaksikin.
Ilmoita asiaton viesti