Suomen turvallisuus ja ruotsin pakollisuuden heikentyneet perusteet

On hyvä hetki puhua ruotsin pakollisuuden perusteista, kun historiallinen NATO-päätös tekee Suomesta lopullisesti osan läntistä blokkia. Pakollisella ruotsilla on nimittäin ulkopoliittinen tausta.

Peruskoulun kieliohjelmasta päätettiin vuonna 1968, jolloin Suomi eli voimakkaan Neuvostoliiton naapurissa. Tällöin suhde Pohjoismaihin oli Suomelle erityisen tärkeää. Suomelle oli tärkeää, että Pohjoismaat pitivät Suomea Pohjolaan kuuluvana maana. Vuonna 1968 Pohjoismaiden lehdistö kuitenkin ilmaisi, että Suomen kuuluminen Pohjoismaihin edellytti pakollista ruotsia peruskoulussa. Tällöin Suomella ei ollut vaihtoehtoja. (Janne Väistön väitöskirja)

Suomi teki tuolloin, ulkopoliittisista syistä, niin kuin Pohjoismaat toivoivat. Samalla kylvettiin siemen sisäpoliittiselle uskomukselle, jonka mukaan Suomen valtion kaksikielisyys edellyttää jokaisen suomenkielisen ruotsin opintoja.

Ulkopoliittisen perusteen piilottaminen johti kieliasioiden käsittelyssä älyllisen epärehellisyyden ja ohipuhumisen perinteeseen.

Matkamme tuosta pisteestä tähän päivään on pitkä, mutta pakkoruotsi meillä edelleen on.

Pakollinen ruotsi tarkoittaa jonkin muun poisvalintaa. Suuria eurooppalaisia kieliä, ranskaa, espanjaa ja saksaa opiskellaan liian vähän. Tämä on suuri ongelma EU:ssa, joka on luonteeltaan aidosti monikielinen yhteisö: englanti ei riitä etenkään Brexitin jälkeen.

Ruotsin pakollisuuden mielekkyyttä voi kysyä myös silloin kun oppilaalla on suuria äidinkielen tai matematiikan osaamisen puutteita.

Olisi puhuttava rehellisesti ja avoimesti ruotsin pakollisuuden perusteiden heikentymisestä. Katse kääntyy puolueisiin – mikä niistä kykenee keskustelemaan tästä kysymyksestä rehellisesti.

Puolueiden tulee pyrkiä suomalaisuutta, suomen kieltä ja ruotsin asemaa käsittelevään avoimeen ja asialliseen kansalaiskeskusteluun. Suomenkielisten aseman vahvistamiseksi tulee tehdä myös käytännön toimia, kuten suoda mahdollisuus suorittaa ammatillinen tutkinto, amk-tutkinto ja yliopistotutkinto ilman pakollisia ruotsin opintoja.

+5
Ilmari Rostila
Perussuomalaiset Tampere

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, sosiaalityön dosentti, yhteiskuntatieteiden tohtori.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu