Suomen turvallisuus ja ruotsin pakollisuuden heikentyneet perusteet
On hyvä hetki puhua ruotsin pakollisuuden perusteista, kun historiallinen NATO-päätös tekee Suomesta lopullisesti osan läntistä blokkia. Pakollisella ruotsilla on nimittäin ulkopoliittinen tausta.
Peruskoulun kieliohjelmasta päätettiin vuonna 1968, jolloin Suomi eli voimakkaan Neuvostoliiton naapurissa. Tällöin suhde Pohjoismaihin oli Suomelle erityisen tärkeää. Suomelle oli tärkeää, että Pohjoismaat pitivät Suomea Pohjolaan kuuluvana maana. Vuonna 1968 Pohjoismaiden lehdistö kuitenkin ilmaisi, että Suomen kuuluminen Pohjoismaihin edellytti pakollista ruotsia peruskoulussa. Tällöin Suomella ei ollut vaihtoehtoja. (Janne Väistön väitöskirja)
Suomi teki tuolloin, ulkopoliittisista syistä, niin kuin Pohjoismaat toivoivat. Samalla kylvettiin siemen sisäpoliittiselle uskomukselle, jonka mukaan Suomen valtion kaksikielisyys edellyttää jokaisen suomenkielisen ruotsin opintoja.
Ulkopoliittisen perusteen piilottaminen johti kieliasioiden käsittelyssä älyllisen epärehellisyyden ja ohipuhumisen perinteeseen.
Matkamme tuosta pisteestä tähän päivään on pitkä, mutta pakkoruotsi meillä edelleen on.
Pakollinen ruotsi tarkoittaa jonkin muun poisvalintaa. Suuria eurooppalaisia kieliä, ranskaa, espanjaa ja saksaa opiskellaan liian vähän. Tämä on suuri ongelma EU:ssa, joka on luonteeltaan aidosti monikielinen yhteisö: englanti ei riitä etenkään Brexitin jälkeen.
Ruotsin pakollisuuden mielekkyyttä voi kysyä myös silloin kun oppilaalla on suuria äidinkielen tai matematiikan osaamisen puutteita.
Olisi puhuttava rehellisesti ja avoimesti ruotsin pakollisuuden perusteiden heikentymisestä. Katse kääntyy puolueisiin – mikä niistä kykenee keskustelemaan tästä kysymyksestä rehellisesti.
Puolueiden tulee pyrkiä suomalaisuutta, suomen kieltä ja ruotsin asemaa käsittelevään avoimeen ja asialliseen kansalaiskeskusteluun. Suomenkielisten aseman vahvistamiseksi tulee tehdä myös käytännön toimia, kuten suoda mahdollisuus suorittaa ammatillinen tutkinto, amk-tutkinto ja yliopistotutkinto ilman pakollisia ruotsin opintoja.
Vaikka tämä NATO-kuvio kaapattiinkin mediassa aika näppärästi jonkinlaiseksi pohjoismaalaisuusjuhlaksi, pitää muistaa että NATOn kieli on englanti.
Noin muutoin Venäjän täydellinen lähtö pois kuvioista valitettavasti kyllä vahvistaa ruotsin asemaa, kun ainoa realistinen isompi lähialue on länteen.
Muuten, tajusin juuri että pakkoruotsin kannatusta on mitattu viimeksi vuonna 2015. Uudempia tuloksia en ole löytänyt. Aika ihme juttu että dataa ei kerta kaikkiaan vain ole, kun ÅA:n tulos vuodelta 2014 oli 74% vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
”…NATOn kieli on englanti…”.
On ehdottomasti heti muutettava pakkoruotsiksi ! Eihän kukaan maailmassa osaa tai ymmärrä englantia.
Ilmoita asiaton viesti
Niin ja mistäs kielistä se saarivaltion kieli on perua…
Ilmoita asiaton viesti
Eipä ruotsilla sinänsä ole tämän suhteen mitään tosiasiallista relevanssia. Germaaninen kieli jonka ”sivistyssanasto” on ranskaa; tarpeeksi erilainen. Suomessa ruotsinkielisten oppilaiden englannin tulokset ovat about samat kuin suomenkielisillä.
Mites muuten, muistelisin että NATO oli sulle aika mörkö, oletko ihan tikahtumassa? 😀
Ilmoita asiaton viesti
Aika monet sanat on joko suoraan, tai muunnoksena viikinkiajoilta vieläkin saariapinoilla käytössä.
”Mites muuten, muistelisin että NATO oli sulle aika mörkö, oletko ihan tikahtumassa? 😀”
Muistelitko näin? Minä olen ollut Natoa kohtaan aina varovaisen neutraali, 18. marraskuusta kun Kremlistä alkoi kuulumaan kummia kantani vaihtui jäsenyyden kannalle.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen juttu tuo kannatuksen mittaamattomuus. Oli varmaan niin nöyryyttävä tulos, ettei uutta ole tohdittu tehdä.
Eikös vihreät ehdottanut joskus Rinteen hallituksen aloittaessa ehdottanut kansalaisaloitteiden äänestysikärajan laskemista? Sanoin silloin, että pakkoruotsia vastustava kansalaisaloite saisi sitten entistä suuremman kannatuksen.
Ilmoita asiaton viesti
Suomeen tarvittaisiin paljon koulutettuja maahanmuuttajia. Laaja ruotsin kielen taito helpottaisi sitä huomattavasti, kun vaikeaa suomen kieltä ei tarvitisisi opetella. Ruotsihan on helpoin germaaninen kieli, sen oppii käden käänteessä.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomeen tarvittaisiin paljon koulutettuja maahanmuuttajia…”.
Ja mitä saamme ? Luku-, kirjoitus- ja suomalaisittain ammattitaidottomia halpatyöläisiä, joista osa ei edes halua sopeutua Suomeen. Ei kiinnosta maan kieli, ei kiinnosta maan kulttuuri eikä kiinnosta maan ihmiset. Vain rahat kelpaavat, mikäli uskomme tanskalaisia ja miksi emme uskoisi. Heillä on kokemusta ja tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on yksi maailman parhaista oikeusministereistä. Ei pm. Marin häntä muuten olisi hallitukseensa hyväksynyt. Tämä lienee kaikille selvää. Tämä oikeusministeri on Anna-Maja Henriksson. Pyhtäällä asuvien 430 kaksikielisen asukkaan vuoksi Itä-Suomen hallinto-oikeudessa käännetään kaikki tekstit ruåtsiksi.
Hallinto-oikeuden alueella asuu n. 900 000 asukasta, joten on selvää, että näiden 430 asukkaan vuoksi tekstit on käännettävä ruotsiksi. Tästä Anna-Majan mielipide on ehdoton. Kallista tämä luonnollisesti on, mutta olemme oikeusvaltio emmekä halua horjuttaa oikeusvaltioperiaatetta.
Ahvenanmaalla ei saa myydä tuotteita, joissa tuoteselostus on vain suomeksi. Ahvenanmaalla ei julkisissa työpaikoissa saa keskustella suomeksi. Nämä asiat eivät vaivaa yhtäkään hallituspuolueiden kansanedustajaa tai ministeriä.
Ilmoita asiaton viesti
Oleellisinta noissa hovioikeuden kaltaisissa kikkailuissa vaikuttaisi olevan sese, että maassa pitää olla mahdollisimman vähän valtiollisia instansseja, joissa ei tarvittaisi ruotsin taitoa. RKP:hän pyrkii hissukseen tämän maksimointiin hallituskausi kerrallaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeintä olisi nyt ja aina Suomen monikielisyys. Ainoa keino sen toteuttamiseen on pakkoruotsin lopettaminen ja vapaavalinta oppilaille.
Suomen vienti tarvitsee muidenkin enemmän puhuttujen kielten osaajia paljon enemmän kuin vain pelkästään englannin. Nyt hyvin harva viitsii ottaa opiskeluojelmaansa kolmea vierasta kieltä. Ruotsi on siihen selkeä tulppa, jolla ei muutenkaan ole Suomessa käyttöä. Ulkomaalaiset yhtiöt käyttävät nyt pääasiassa englantia myöskin itse ruotsalaiset firmat.
Ruotsilla ja suomella ei maailmalla kauppoja tehdä, se pitäisi jo vähitellen kaikkien politiikkojenkin tajuta!
Suomi elää jo nyt velaksi, joten viennin kasvu ja tulot ovat meille elintärkeitä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ahvenanmaalla ei saa myydä tuotteita, joissa tuoteselostus on vain suomeksi…”.
Työmaalla ei saa myöskään varoittaa putoavista esineistä suomeksi ja ruotsiksi. Vain ruotsiksi.Suomenkielinen osa varoituskyltistä on peitettävä tai poistettava. Fiksua.
Ilmoita asiaton viesti
Otroligt! Tällainen on hyvin selvä ja helposti käsitettävä viesti: kielipuolisuomalaisen työturvallisuus ja henki jää tärkeydessään ruotsinkielen alle.
Kyllä Ahvenanmaa on meille rikkaus. Sanonta lainattu presidentti Tarja Haloselta.
Ilmoita asiaton viesti
Ja miten onnistuisi rajavalvonta itärajalla ilman pakkoruotsia ? Ei niin mitenkään. Muutama vuosi sitten itärajamme ylitti jotain 6 miljoonaa shoppailijaa. Miten heitä muuten palvelisimme, kuin pakkoruotsilla ? Ummikkovenäläisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Vuoden 2014 puolella löysin nämä UudenSuomen blogit. Silloin kävi pakkoruotsi-keskustelu kuumana. Lukion ruotsista ei ole paljoakaan jäänyt mieleen.
Nykyisin olisi suht helppoa opettaa koulussa muita kieliä etäyhteyksien avulla, mutta kielen opiskeluun tarvitaan paljon vuorovaikutusta, joka on hankalampaa netin välityksellä.
Vapaa kielivalinta on hyvä tavoite, mutta se vaatii opettajia. En siis näe sen toteutumista kovin realistisena etenkään siksi, ettei pliittista tahtoa tunnu löytyvän.
Ilmoita asiaton viesti