Valinnainen ruotsi – kokeilu onnistuu reiluilla säännöillä

Vapaa kielivalinta ry otti (5.6.) kantaa toisen kotimaisen kielen kokeiluun, jonka tavoitteena on suomalaisten kielitaidon monipuolistaminen ja tätä koskevan tiedon keruu. Yhdistyksen mielestä kokeilulle on suuri tarve. Suomenkielisten peruskoululaisten kielitaito on typistynyt kahteen kieleen – englantiin ja pakolliseen ruotsiin. Kielitaidon yksipuolistuminen kaventaa kansainvälisiä taloudellisia ja kulttuurisia yhteyksiämme. Opetusviranomaisten pitkään jatkuneet ponnistelut kielitaidon monipuolistamiseksi eivät ole johtaneet tuloksiin. Vain joka viides oppilas opettelee vapaaehtoisia kieliä, esimerkiksi saksaa, ranskaa, venäjää tai espanjaa.

Kokeilun onnistumiseksi on tehtävä kaikki voitava. Suomenkielisten oppilaiden näkökulmasta kokeilun tarjoama perusasetelma ruotsin vaihtamisesta vieraaseen kieleen on lupaava, onhan suomenkielisten motivoituminen ruotsin pakollisiin opintoihin tunnetusti haasteellista. Tämä johtuu ruotsin käytettävyyden vähäisyydestä suomenkielisissä kunnissa, joiden asukkaista keskimäärin vain 0,4% on ruotsinkielisiä. Kokeilu herättääkin varmasti suurta kiinnostusta ja kannustaa kielten opiskeluun. On hyvä, että kokeilua ei rajata maantieteellisesti. Määrällisesti kokeilu on rajattu 2200 oppilaaseen. Tämä ei ole kielitaidon monipuolistamisen eikä tiedon keruun kannalta tarkoituksenmukaista. Suurempi osallistujamäärä takaisi paremman tilastollisen tarkastelun.

Kokeilun onnistumiseen ja hyväksyttävyyteen vaikuttaa myös tekijöitä, jotka liittyvät osallistujien oikeuksiin ja oppilaiden ja vanhempien sekä koulutuksen järjestäjien osallistumishalukkuuteen. Lakiesityksessä ja sen perusteluissa taataan kokeiluun osallistuvan oikeus vapautua ruotsin opinnoista ammattikoulussa ja lukiossa, mutta ei oikeutta saada ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-tutkinto ilman ruotsin opintoja. Virkamiesten kielitaitovaatimuksien muuttamista ei myöskään mainita.

Näin ruotsin opintojen työtaakka siirtyisi jatko-opintoihin. Tämä asettaa osallistujan epätasa-arvoiseen asemaan muiden kanssa ja vaarantaa opintojen sujumista.

Lisäksi tämä epäoikeudenmukaisuus vaarantaa koko kokeilun onnistumisen. Ensiksi, vanhempien huoli lapsen jatko-opinnoista vähentää halukkuutta osallistua. Näin kokeiluun ei ehkä saada riittävästi osallistujia. Toiseksi, esitetyillä ehdoilla kokeilusta kiinnostuvat etenkin vanhemmat, jotka eivät oleta tai odota lapsensa hakeutuvan korkea-asteelle. Näin kokeiluun valikoiduttaisiin kielitaidon monipuolistamisen näkökulmasta epätarkoituksenmukaisella tavalla, tarvitaanhan monipuolista kielitaitoa eniten asiantuntijatyössä ja johtavissa tehtävissä. Kolmanneksi, opiskelijan kiinnostus ja mahdollisuus pitää yllä (kokeilussa valitun) toisen vieraan kielen taitoa jatko-opinnoissa vaarantuu, kun opiskelijan täytyy keskittyä ruotsin opiskeluun uutena kielenä. Neljänneksi, ruotsin opintojen puute saattaa lannistaa nuoren halukkuutta hakeutua jatko-opintoihin. Viidenneksi, osallistujien valikoituminen vinouttaa ja kapeuttaa tutkimusasetelmaa, mikä heikentää kertyvän tiedon pätevyyttä (validiteetti) suhteessa tutkittaviin kysymyksiin.

Kokeilu tulee kohtalokkaasti epäonnistumaan, mikäli suomenkieliselle osallistujalle ei taata oikeutta suorittaa ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-tutkinto ilman ruotsin opintoja. Osallistujille tulee myös suoda mahdollisuus hankkia ja osoittaa kielilain nojalla vaadittava kielitaito tutkinnosta erillisten ruotsin opintojen avulla. Osallistujille tulisi myös selkeästi taata mahdollisuus hankkia halutessaan ruotsin taidot lukiossa ja korkeakoulussa, sekä huolehtia haasteista, joita asuinpaikkaa vaihtavat perheet kohtaavat. Ainakin suurissa kaupungeissa tulisi olla koulu, jossa kokeiluun osallistuneet voivat jatkaa.

Osallistumiseen kannustavat reilut pelisäännöt vaikuttavat vanhempien lisäksi myös kuntien halukkuuteen hakeutua kokeiluun. Kuntia tulisi kannustaa osallistumaan kokeiluun kompensoimalla vähintään täysimääräisesti kaikki kokeilun järjestelystä ja tiedottamisesta aiheutuneet kulut. Lisäksi, kokeilun onnistumisen varmistamiseksi kokeiluun tulisi voida ottaa oppilaita myös vuoden 2019 syksyllä.

Ilmari Rostila
Perussuomalaiset Tampere

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, sosiaalityön dosentti, yhteiskuntatieteiden tohtori.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu