Oikeusvaltion alasajo jatkuu

Poliisin toiminta uhattuna uutisoi Iltalehti eilen (=13.8.2021). https://www.iltalehti.fi/talous/a/9bbf915c-d599-4331-9061-4aa471ecf1e8

 

Ilmeisesti Suomessa poliisin tehokkuus on liian hyvä, vaikkakin huomattava osa rikoksista jätetään tutkimatta. Palaan tähän ihan kohta.

 

Katsotaan ensin tilannetta Ruotsissa. Siellä tilastoidaan tutkimatta jätetyt rikokset poliisipiireittäin. Tässä tutkimus asiasta vuodelta 2020:

 

https://www.bra.se/publikationer/arkiv/publikationer/2020-02-04-direktavskrivna-brott.html

 

Vuosina 2016-2018 jätettiin Ruotsissa suoraan tutkimatta 43-57% rikoksista. Tilanne vaihtelee poliisipiirin mukaan. Eniten jätettiin rikoksia tutkimatta Tukholman alueella.

 

Suomen tilanteesta Yle julkaisi jutun 14.2.2019:

 

https://yle.fi/uutiset/3-10645262

 

Yksi peruste tutkinnan rajaamiseen on niin sanottu kustannusperusteinen rajoittaminen.

Se tarkoittaa sitä, että tutkinta voidaan jättää tekemättä tai se voidaan lopettaa, jos poliisin tutkinnan arvioidaan olevan liian kallis tutkittavana olevaan tekoon nähden.

Poliisin mukaan kustannukset ovat merkittävä asia.

Ylen (edellä mainitun linkin) mukaan “poliisi keskeytti viime vuonna (=2018) 106 000 esitutkintaa.

Tämän lisäksi poliisi lopetti omalla päätöksellään 11 000 tutkintaa. Syyttäjän päätöksellä lopetettiin tai jätettiin tutkimatta noin 20 000 tutkintaa.

Poliisi siis “tappoi” viime vuonna yhteensä 137 000 esitutkintaa eli keskimäärin vuoden jokaisena päivänä 375 juttua.

Viime vuonna poliisi kirjasi 319 000 rikosilmoitusta. Tässä luvussa sekä edellä mainituissa keskeyttämis- ja lopettamisluvuissa ei ole mukana liikennerikoksia.”

 

Jos tämä (137000) muutetaan prosenttiluvuiksi Suomessa lopetettiin tai keskeytettiin karkeasti ottaen hieman alle 43% kaikista ilmoitetuista rikoksista. Joten olemme edelleen hieman Ruotsia parempia. Mutta vain hieman. Ja tämä ilmeisesti hiertää ainakin valtiovarainministeriä, joka siis aikoo kaventaa poliisin rahoitusta, kuten Iltalehti kertoi tuossa aikaisemmin.

 

Kaksi viidestä ilmoitetusta rikoksesta jää siis selvittämättä.

 

Perustuslain mukaan “Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä”. Vaikka näin sanotaan laissa, niin se ei taida toteutua käytännössä. Oikeusvaltiossa sen kyllä pitäisi.

 

Iltalehti uutisoi toukokuussa 2016: “Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen lähetti tammikuussa 2015 tiedotteen, jonka otsikko oli ”Syyttäjälaitoksen työkuorma riskirajalla”. Nissisen mukaan syyttäjälaitoksen työmäärä ja resurssit olivat vuonna 2014 nipin napin tasapainossa.

Mitään merkkejä työmäärän vähentymisestä ei ole. Siihen nähden lähivuosien resurssikehitys hirvittää. Vuosi 2014 on vaarassa jäädä historiaan viimeisenä vuotena, jolloin rikosasioissa vielä laajasti toteutui kansalaisten perusoikeus rikosasian käsittelystä ilman viivästyksiä, Nissinen totesi.

Iltalehden tekemän selvityksen mukaan Nissisen ennustus – tai pahin pelko – kävi toteen. Syyttäjän pöydällä yli kuusi kuukautta olleiden juttujen määrä (3 015) kasvoi viime vuonna (=2015) lähes 27 prosenttia.”

 

Ei tämä tilanne ole ihan uusi asia. Tämä on ollut hiljaisessa kehityksessä yli kymmenen vuotta. 19.7.2011 Professori Jyrki Virolainen kirjoitti blogissaan tapauksesta jossa poliisin esitutkinta kavalluksesta oli kestänyt yli kuusi vuotta.

 

https://jyrkivirolainen.blogspot.com/2011/07/456-selvan-kavallusrikoksen-tutkinta.html

 

Hyvä että asia ehdittiin käsitellä käräjillä ennen kuin syyteoikeus ehti vanheta. 12.8.2011 Uudessa Suomessa kerrottiin juuri sellaisesta tapauksesta jossa syyteoikeus oli ehtinyt vanhentua:

 

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/nain-suomessa-kortiton-ajoi-yli-syyteoikeus-vanheni/a9390a7d-368a-3949-86f9-2a345d1d5060

 

Jo 5.5.2009 Helsingin käräjäoikeuden silloinen laamanni Eero Takkunen totesi Helsingin Sanomissa että Suomi ei ole enää oikeusvaltio:

 

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004650252.html

 

Takkunen viittasi pitkiin käsittelyaikoihin oikeuslaitoksissa ja siitä Suomelle langetettuihin tuomioihin ihmisoikeusrikkomuksista. Sellaisia Suomella onkin enemmän kuin Ruotsilla, Norjalla, ja Tanskalla yhteenlaskettuna.

 

Ruotsissa on alettu kysyä (26.5.2021) haluaako oikeusjärjestelmä oikeasti edes suitsia rikollisuutta?

 

https://www.magasinetparagraf.se/nyheter/kronikor/203641-vill-egentligen-rattssystemet-stoppa-brottsligheten/

 

Sama voisi kysyä meillä.

 

Mielenkiintoista olisi myös tietää missä määrin yhteiskunnan heikompiosaisten tekemien rikosilmoitusten ja yhteiskunnan hyväosaisten tekemien rikosten tutkiminen jätetään tutkimatta. Tämä sen takia että hyvänosaisilla on resurssit “jarruttaa” omien rikosten tutkimista. Jarruttaminen tekee tutkimisen kalliimmaksi. Jarruttamisella voidaan myös saavuttaa tutkinnan pitkittymistä niin paljon että syyteoikeus ehtii vanheta, jolloin rikoksesta ei seuraa yhtään mitään.

 

Norjassa sikäläisen poliisikorkeakoulun professori Paul Larsson totesi vuonna 2010 että varakkaille ja valtaa omaaville saattaa rikos kannattaa.

 

Suomessa olen itse voinut todeta että kavallus on käytännössä täysin sallittua, jos kavaltajalla on riittävän korkea asema yhteiskunnassa, ja muistaa kavaltaa riittävän vähän, riittävän monelta uhrilta, riittävän pitkän ajan kuluessa. Sellainen voidaan varmaan jättää tutkimatta kustannussyistä, jos vaikka tutkinta venyisi kestämään yli kuusi vuotta. Ei sillä ole merkitystä vaikka yhteenlaskettu kavallus olisi miljoonaluokkaa.

 

Kyse on viime kädessä rahasta. Valtion tulovero, niiden tulojen osalta, jotka ylittävät 200000 vuodessa, on vuodesta 1970 alkaen alennettu aika tarkkaan 40%. Tämä käy kiistatta ilmi kun katsotaan vuosittain Suomen Asetuskokoelmassa julkaistavia verotaulukoita.

 

Suomeen tar­vi­taan noin 800 poliisia lisää vuoteen 2030 mennessä, arvioi tuore sisäisen turvallisuuden selonteko, josta uutisoitiin tämän vuoden (2021) toukokuussa. Ei taida tapahtua. Sillä tärkein asia on etteivät hyvätuloisten valtion tulovero missään nimessä vaan nouse. Verotetaan sen sijaan autoilijat. Valtion kassaan kilahtaa ilman minkäänlaisia poliittisia päätöksiä, kunhan raakaöljyn hinta pysyy korkeana. Helppoa kuin mikä.

 

Hallitusohjelmassa on tuon edellisen linkin mukaan sovittu että poliisien määrä pitäisi lisätä sadalla ensi vuodeksi. Nyt siis valtiovarainministeri/keskustan puheenjohtaja esittää jotain aivan muuta.

 

Miksi? Odotan innolla että Iltalehden ja Iltasanomien tietyt toimittajat alkaisivat penäämään vastausta tähän. Ja nimenomaan asiasta vastuussa olevasta ministeriltä. Ihan samanlaisella innolla kuin aikoinaan ruotivat pääminsterin ateriaetua. Mikä ei nyt tietenkään tule tapahtumaan. Näiden toimittajien omistajat eivät sellaista halua.

 

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen reagoi tähän poliisin määrärahojen leikkaukseen Iltasanomissa 16.8.2021. Kolehmaisen mukaan kaavaillut määrärahojen vähennykset merkitsisivät 450 henkilötyövuoden vähentämistä.

 

Siis samalla kun tuore selvitys kertoo että tarvittaisiin noin 800 poliisia lisää kaavaillaan 450 poliisin vähentämistä.

 

“Kyseessä on arvovalinta, halutaanko panostaa turvallisuuteen vai ei, Kolehmainen jyrähtää tiedotteessa.”

 

Se on vähintäänkin diplomaattisesti sanottu, vaikkakin se Iltasanomien mukaan on jyrähdys. On totta että se on arvovalinta, mutta arvovalinta se on lähinnä siinä mielessä, että halutaan tehdä rikosten tekeminen entistä kannattavammaksi.

 

Ketä sellainen lähinnä hyödyttäisi?

 

Ainakin Perussuomalaiset voisivat hyötyä. Rikokset Ihmisyyttä vastaan voitaisiin luokitella sellaisiksi rikoksiksi, joita ei enää tutkittaisiin.

 

Jatkoajatuksena voisi pohtia, onko tämä Keskustan puheenjohtajan/Valtiovarainministerin tapa valmistella uutta, vaalien jälkeistä, oikeistohallitusta jo nyt.

 

Jossitellaan hieman. Poliiseja on nykyään noin 7400. Kaavaillun vähennyksen jälkeen niitä olisi 6950. Vähennys olisi 6 %. Nykytietojen valossa näyttää siltä että nämä 7400 poliisia selvittävät 182000 rikosta vuodessa (edellyttäen että kaikissa tapauksissa onnistutaan).

Jos selvitys kapasiteetti vähennetään 6% se voisi merkitä vuosittain 10920 rikosta lisää, jotka jäävät selvittämättä. Mutta kuten sanoin. Tämä on jossittelua.

 

Kun valtiovalta ei enää pysty/halua turvata kansalaistensa turvallisuutta, ja kaiken lisäksi tällä tavalla antaa vahvan viestin tästä haluttomuudesta, ei päättäjien pidä ihmetellä että kansalaisten luottamus poliisiin ja muihin yhteiskunnan instituutioihin rapistuu. Tilalle tulee sitten kaikenlaisia muita sosiaalisia liittoutumia. Esimerkiksi jengejä.

 

Nyt kun elämme korona-aikoja, ja eräät lehdet, eräät toimittajat, ja eräät laki-asiantuntijat, jotka jostain syystä katsovat olevansa tartuntatautien erityisasiantuntijoita, ovat tavattoman innokkaasti jakelleet mielipiteensä erityisesti siitä miten asioita EI pitäisi hoitaa, niin nyt näillä mainituilla on erinomainen tilaisuus loistaa asiantuntijoina aivan uudella alalla.

 

Haluaisin nähdä, miten nämä mainitut erityisasiantuntijat, samanlaisella innolla, kun ovat jakaneet mielipiteensä korona-asioiden hoidosta, nyt alkaisivat kertomaan meille muille, mitkä rikokset tulevaisuudessa pitää jättää tutkimatta. Tämä olisi yhteiskunnallisesti mitä tärkein asia, niin että potentiaaliset rikolliset saisivat jonkinlaisen asiantuntija pohjaisen käsityksen siitä minkälaisia rikoksia tulevaisuudessa kannattaisi tehdä.

+1
ingmarforne
Sosialidemokraatit Kemiönsaari

Humanististen tieteiden kandidaatti. Aidon oikeudenmukaisuuden toisinajattelija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu