Tutkimusmatka korruptiosta

Yllä oleva kuva on leikattu Iltalehdestä. Palataan valehtelemiseen tuonnempana. Ohje kun tuntuu olevan ajankohtainen vielä nykyäänkin ja myös muualla kun valtion virastoissa.

Korruptio on vallan väärinkäyttö. Joko sitä että valtaa käytetään sellaiseen, johon sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi, tai sitä ettei sitä käytetä sellaiseen johon se on tarkoitettu käytettäväksi.

Tästä kirjoittaminen on ollut mielessä, jo pitemmän aikaa, mutta varsinainen sysäys tämän kirjoittamiseen antoi Kokoomuksen kansanedustajan Jukka Kopran kirjoitus Uudessa Suomessa 10.4.2021 VTV – Valvojiakin on valvottava.

Hienoa että Kokoomuksessakin ollaan olevinaan kiinnostuneita suomalaisesta korruptiosta.

Äitini siirtyi ikuisuuteen 26.9.2006. Perunkirjoitusta varten kävin myös Nordeassa kysymässä, oliko äidilläni siellä minkäänlaista tiliä. Vastaus: Ei ole.

Eikä äitini jäämistöstä kyllä ollut löytynyt mitään, joka antaisi aiheen olettaa että olisi, mutta kävin kysymässä silti. Ei siis kuulemma ollut mitään tiliä Nordeassa. Tämän pohjalta ja näillä, ja muilla tiedoilla tein sitten perunkirjoituksen isäni kanssa, ja vein sen asianomaisille viranomaisille.

Sitten alkoi Nordeasta tulla tiliotteita äidilleni. Oli hänellä siellä sittenkin tili olemassa. Kas ettei sellaisia tiliotteita ollut löytynyt hänen jäämistöstään. Ja meni siinä jokunen kuukausi poismenon ja perunkirjoituksen välillä, eikä niitä tiliotteita sinä aikana tullut.

Perkele! Menin veroviranomaisten puheille, ja kysyin mitä nyt sitten tehdään. Olinhan jättänyt virheellisen perunkirjoituksen. Verokarhun edustaja kysyi, kuinka paljon tilillä oli rahaa. Parisensataa euroa. Johon verokarhun edustaja totesi: Anna olla. Niiden rahojen irti saaminen Nordeasta maksaa enemmän kuin mitä on tilillä.

Joten annoin olla. Ilmoitin Nordealle että voivat lopettaa tiliotteiden lähettämisen joka, kuukausi. Kerroin myös keskustelusta veroviranomaisten kanssa, ja ilmoitin että Nordea saa ilmeisesti pitää ne rahat. (Sehän oli ainoa vaihtoehto.)

Tällä tavalla Nordea esti valtiota saamasta hiukan verotuloja. Maksoin hiukan vähemmän perintöveroa. Kun osa perinnöstä jäi saamatta.

Isäni siirtyi ikuisuuteen 10.11.2015. Hänellä oli tallelokero Nordeassa, sekä tili. Niitä hoidin sieltä pois alkuvuodesta 2016. Enkä tarvinnut kysyä niistä Nordealta. Tiesin muutenkin. Syy, minkä takia mainitsen tästä, selviää tuonnempana.

Loppuvuodesta 2017 minut valittiin erään yhdistyksen kirjanpitäjäksi vuodelle 2018. Siinä tehtiin sitten sellainen diili, että minä teen myös vuoden 2017 kirjanpitoa. Minä puolestani suostuin hommaan, sillä ehdolla että yhdistyksen tilit siirretään Nordeasta toiseen pankkiin. Se tehtiin edeltäjäni toimesta 9.11.2017.

Kun sitten vuoden 2018 alussa rupesin tekemään kirjanpitoa, huomaisin että matkalla Nordeasta siihen toiseen pankkiin, mihin yhdistyksen rahat oli siirretty oli hävinnyt pieni summa. Uudelle tilille uudessa pankissa oli Nordeasta saapunut pienempi summa, kuin mitä Nordean viimeisessä tiliotteessa oli loppusaldo.

Olen vakaasti sitä mieltä että minkä tahansa pankin toimittamaan tiliotteeseen pitää voida luottaa, että siinä on mukana kaikki pankin perimät maksut. Ja ellei näin ole, pitää voida luottaa siihen että pankki, EU:n maksupalveludirektiivin mukaisesti, toimittaa asiakkaalle asianmukaiset kuitit. Varsinkin ilman että siitä pitää ryhtyä sotimaan millään lailla. Ilman asianmukaista tositetta ei ole mahdollista tehdä asianmukaista kirjanpitoa. Pitää olla mustaa valkoisella mihin se puuttuva rahamäärä on hävinnyt matkalla yhdestä pankista toiseen.

Minulla on tiedossani tämän tapauksen lisäksi vuodelta 2017 toinen tapaus, jossa kirjanpitovelvollinen Nordean asiakas lopetti tilinsä Nordeassa, ja siirsi varat toiseen pankkiin. Siinä tapahtui aivan sama, kun minunkin kohdalla. Matkan varrella katosi rahaa. Tässä tapauksessa kirjanpitäjä turvautui n.s. “luovaan kirjanpitoon”. Oikein hyvin tehty. Ei siinä mitään. Mitäpä muuta, kun ei pankki noudata voimassa olevia määräyksiä.

On niitäkin, jotka ovat sitä mieltä että tällaisessa tapauksessa kirjanpitäjän pitää laatia oma tosite. Minä olen vahvasti toista mieltä. Mitä se sellainen kirjanpito, jossa kirjanpitäjä on tehnyt tositteet kirjanpidon pohjaksi?

Minä puolestani päädyin lähteä niin sanoakseni tutkimusmatkalle. Sotaan.

Soitin Nordeaan. Kunhan ensin oli keplotellut itsensä sen Automaattisen Tekoidiootin ohi, joka siellä nykyään vastaa, sain ihmisaivot langan päähän. Mutta ei ne edes osanneet arvioida minkä takia raha oli kadonnut matkalla Nordeasta toiseen pankkiin. Eikä sellainen mahdollisuus että Nordean tiliote olisi virheellinen mahtunut ajatusmaailmaan millään lailla.

Eli soitto ei johtanut mihinkään.

Kirjoitin sitten asiasta kaksi kirjettä Nordeaan. Kumpaankaan ei vastattu.

Toukokuussa 2018 isäni kuolinpesä sai Nordealta kirjeen, jossa kerrottiin Nordean tulevasta pääkonttorin siirrosta Ruotsista Suomeen. Kirjeen mukaan tämä tapahtuisi lokakuussa 2018. Kirjeen oli allekirjoittanut Nordean Suomen maajohtaja, Ari Kaperi. Se tuli aika lailla sopivasti.

Kirjeen toisella sivulla kerrottiin että pankkia valvovia viranomaisia ovat:

Euroopan Keskuspankki

Sonnemannstrasse 22

60314 Frankfurt am Main

Saksa

ja

Finanssivalvonta

Snellmaninkatu 6, PL 103

00101 Helsinki

Mielenkiintoista. Minusta isäni kuolinpesän kaikki asiakassuhteet Nordeaan oli lopetettu alkuvuodesta 2016. Tämä ei siis ollut Nordean itsensä tiedossa toukokuussa 2018. Tietojen kulku Nordean sisällä taitaa olla sellainen asia jossa on paljonkin toivomisen varaa. Ehkä se paranee, jahka Nordean tietotekniikan hoito saadaan ulkoistettua Intiaan.

Kirjoitin kolmannen kirjeen Nordealle, mutta tällä kertaa osoitin sen Ari Kaperille. Ja kas. Myllykivijärkäle liikahti hivenen. Minulle soitettiin. Nainen, jonka nimi ei tarttunut muistiin. En sanonut ääneen, mutta mietin että jaaha. Ongelmien ratkaisu-osasto Nordeassa. Soittajaa oli ilmeisesti ohjeistettu hieman vajavaisesti. Soittaja ei tiennyt että Nordealla on konttori Kemiössä. Tarjosi kuittia jonka lähettäisi Nordea Tammisaaressa. Ilmoitin että haluan paikkaansa pitävän tiliotteen. Ei käynyt kuulemma päinsä sellainen.

Tässä vaiheessa Nordea olisi voinut lopettaa koko sodan, ja minun tutkimusmatkani, siihen että pankki olisi mitään sen enempää kysymättä lähettänyt kuitin siitä matkan varrella kadonneesta rahamäärästä. Jos näin olisi tehty, meikäläiseltä olisi yksinkertaisesti loppunut paukut. Mutta mitään sellaista ei tapahtunut.

Toisaalta. Tuli mieleen että Nordean johdossa olisi paikallaan lukea hartaasti ja monta kertaa työsopimuslain 26.1.2001/55 toisen luvun ensimmäinen pykälä. Se, joka koskee työnantajan yleisvelvoitetta. Niin että jatkossa huolehditaan siitä että pankin työntekijöitä ohjeistetaan tarpeeksi.

Kun ei mitään kuulunut päätin kirjoittaa siihen viranomaiseen Suomessa, minkä Nordean maajohtaja oli maininnut kirjeessään toukokuussa 2018. Kirjoitin Finanssivalvontaan 30.7.2018. Siihen vastasi Nordean juristi, joka väitti että minulle olisi toimitettu asianmukainen kuitti.

Ei ole. Kirjoitin tästä toisen kirjeen Finanssivalvontaan. Tähän vastasi Nordean toinen juristi.

Kirjoitin uudestaan Finanssivalvontaan, josta 11.7.2019 tuli kirje, jossa ilmoitettiin ettei Finanssivalvonta voi ottaa asiassa kantaa.

Jaa? Etteikö Finanssivalvonta voi ottaa kantaa siihen että pankki ei noudata EU:n maksupalveludirektiivin määräyksiä. Sehän tarkoittaa ettei Finanssivalvonta valvo, vaikka Ari Kaperi niin väitti toukokuussa 2018.

Ota kantaa – tai muuta Pohjois-Koreaan!”

— Heidi Finnilä, Yleisradion toimittaja, lokakuussa 2012.

Hyvä on. Olihan Kaperin kirjeessä toinenkin valvoja. Euroopan Keskuspankki. Kirjoitin sinne. Tuli hyvin perusteltu vastaus, jossa kerrottiin että tällainen ei kuulu heille.

Näin ollen voidaan todeta että molemmat Ari Kaperin väitteet valvojista vuoden 2018 toukokuun kirjeessä olivat paksua pajunköyttä.

Tässä kohtaa minun pitää esittää kiitokset Ari Kaperille. Siitä että sain aiheen lähteä hieman pidemmälle tutkimusmatkalle.

Otin selvää että EU:n maksupalveludirektiivin mukaan jäsenvaltion oli ilmoitettava EU:n komissiolle mikä oli direktiiviä valvova viranomainen kyseisessä jäsenvaltiossa. Ei ollut mainittu tarkalleen milloin tämä piti tehdä, mutta maksupalveludirektiivin muista osista saa sen käsityksen että tämä piti tehdä vuoden 2018 aikana. Otin selvää valtiovarainministeriöstä, mitkä viranomaiset Suomessa oli ilmoitettu. Finanssivalvonta oli yksi heistä. Toinen oli kuluttaja-asiamies. Muita ei vastauksessa mainittu.

Niin. Mutta kun empiirinen kokemus nyt kertoo että Finanssivalvonta ei valvo, vaikka on ilmoitettu EU:n komissiolle että se valvoo.

Miten tarkastettavat saavat otteen tarkastajasta? Iltalehti julkaisi asiasta jutun 25.4.2021.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c8579ef4-c319-42e2-9c00-7a927866bbe6

Jotenkin herää epäillys että Nordealla on saanut jonkinlaisen otteen Finanssivalvonnasta, ja että tämä ote oli vahvasti myötävaikuttamassa siihen että Nordea siirsi pääkonttorinsa Ruotsista Suomeen.

Kuka olikaan valtiovarainministeri vuonna 2018? Kokoomuksen puheenjohtaja Petter Orpo oli valtiovarainministeri 22.06.2016–05.06.2019. Joten Petteri Orpo on poliittisesti vastuussa siitä että EU:n komissiolle on kerrottu että Finanssivalvonta valvoo, vaikka ei käytännössä valvo. Nykyään Orpo on äänessä muiden vastuullisuudesta. Hoitaisi nyt omansa ensin.

Kun rupesin tutkimaan löytyykö Finanssivalvonnasta kirjoituksia, löytyi tämä vuodelta 2017:

Suomen häpeätahra: Finanssivalvonta.

Ja 2.6.2020 Helsingin Sanomat kertoi:

”Tarvitsemme asiassa apua” – HS selvitti miten Sampo ja Nordea vetosivat suoraan valvovaan viranomaiseen kun pankin muutto suomeen paljasti ison ongelman. Helsingin Sanomien haltuunsa saamat sähköpostit osoittavat, että suomen suurimmat finanssiyhtiöt eivät apua tarvitessaan epäröi ottaa yhteyttä suoraan pankkivalvojan ylimpään johtoon. Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh vetosi Finanssivalvonnan johtajaan Anneli Tuomiseen useilla sähköposteilla 2019, kun Nordean muutto Suomeen oli tuonut mukanaan yllättävän ongelman Sammolle.

Suurin piirtein samoihin aikoin kun Keskusrikospoliisi Suomessa ilmoitti ettei se aio tutkia Nordeaa vastaan esitettyjä syytöksiä rahanpesusta, Tanskassa sikäläinen poliisi teki Valtionsyyttäjän aloitteesta toisen kotietsinnän Nordealla rahanpesu epäilyjen takia.

Näyttää siltä että Nordean ote on todella vahva.

Olen ollut yhteydessä Euroopan pankkiviranomaiseen. Valvonta ei kuulemma kuulu heille. Mitähän varten sellainen laitos on sitten olemassa.

Tässä olisi nyt sitten Kansanedustaja Jukka Kopralle työmaa. Mutta tämä on vaarallinen työmaa. Maltalla tapettiin korruptiota tutkiva journalisti Daphne Caruana Galizia autopommilla vuonna 2017. Tutkittavat eivät pidä siitä että heitä tutkitaan.

Kun Nordea ei nyt toimita asiakkaansa kaikki rahat perille, eikä suostu kertomaan mihin ne ovat kadonneet niin…..

Seuraavan olen kirjoittanut aikaisemmin toisessa lehdessä.

Jos Nordea olisi jäteyhtiö, niin lähin vertailukohde, mikä tulee mieleen, on Lokapojat. Jos tapaus Lokapojat on unohtunut sitä voi Googlata. Siitä löytyy edelleen yli 5000 osumaa.

Jos Nordea olisi hautaustoimisto, joka toimittaa ruumiin ja kirstun haudattavaksi, olisi syytä, ennen hautaamista, avata arkku, ja tarkistaa että arkussa todella on kaikki ne ruumiinosat, mitä siellä kuuluu ollakin.

+5
ingmarforne
Sosialidemokraatit Kemiönsaari
Ehdolla kuntavaaleissa

Humanististen tieteiden kandidaatti. Aidon oikeudenmukaisuuden toisinajattelija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu