Yhteisöveron (ja muiden verojen) “kevennys”

Näetkö tästä kuka luo ne työpaikat? Kuluttaja vai suuret veronkevennykset saaneet torkkuja vetävät hyvätuloiset?

Etla parahti Suomen taloudesta, ehdottaa pelastuspakettia: ”Muutoksella on kiire”

otsikoi Iltalehti 10.1.2024

Etla esittää 14 kohdan listan toimenpiteistä, joista kaksi löi heti silmään.

  1. yhteisöveron alentaminen 5 %-yksikköä 15 %:iin
  2. korkeimpien marginaaliverojen alennus (10 %-yksikköä)

Katsotaan viimeisten noin viidenkymmenen vuoden kehitystä Suomessa. Vuodesta 1970 eteenpäin. Miksi olen valinnut lähtökohdaksi vuosi 1970 selviää myöhemmin tässä kirjoituksessa. Mutta ensin hyppäys vielä pidemmälle menneisyyteen ja ihan toiseen maahan.

Dwight D. Eisenhower oli Yhdysvaltojen presidenttinä vuosina 1953-1961 Hän edusti republikaaneja. Hänen aikanaan yhtiöiden tuloveroprosentti Yhdysvalloissa oli yli 50%.

Eisenhower perusteli sen näin:

“Korkeat yhtiöveroasteet kannustavat suuryrityksiä käyttämään rahaa esimerkiksi uusiin toimipaikkoihin, henkilöstön palkkauksiin, uusiin laitteisiin sekä tuotetutkimukseen ja -kehitykseen, joiden kustannukset vähennetään verotettavista tuloista. Toisin sanoen, on parempi käyttää suurin osa tuloista laajentumiseen kuin kerätä se ja maksaa valtiolle yli 50% siitä. Se ei ole kommunismia, se on vastuullista taloutta.”

Vuosina 1950-1960 Yhdysvaltojen talous kasvoi keskimäärin 3,9% vuodessa. Vuosina 2000-2010, jolloin yhteisöveroaste oli vain 35%, talous kasvoi enää keskimäärin 1,8% vuodessa.

  • Onko Aki Kangasharjulla hyvä – perusteltu – selitys tähän??

Meillä yhtiöiden tuloveroprosentti vuonna 1970 oli 43%. (Lähde: Vuoden 1969 asetuskokoelma) Vuosina 2000-2004 se oli 29%. Vuosina 2005-2011 se oli 26%. Vuosina 2012-2013 se oli 24,5%. Ja vuodesta 2014 se on ollut 20%. (Muiden kuin vuoden 1970 tiedot löytyvät netistä.)

Tilastokeskuksen mukaan

  • Yhteisöveron tuotto vuonna 2008 oli 6471 miljoonaa (26% vero)
  • Yhteisöveron tuotto vuonna 2017 oli 6127 miljoonaa (20% vero)
  • Yhteisöveron tuotto vuonna 2022 oli 8056 miljoonaa (20% vero)

Tästä on helppo laskea mistä tuloista saatiin nämä verot

  • Vuonna 2008 verotettiin 24888 miljoonan tulot
  • Vuonna 2017 verotettiin 30635 miljoonan tulot
  • Vuonna 2022 verotettiin 40280 miljoonan tulot

Vuodesta 2008 vuoteen 2022 verotettavat tulot ovat kasvaneet 61,84% Ei kai ne verotettavat tulot kasva noin paljon ilman jonkinlaista talouskasvua? Kokeilin laskurilla. Tasan 3,499% vuotuisella “kasvulla” vuodesta 2008 vuoteen 2022 vuoden 2022 luku olisi ollut 40280,6 miljoonaa euroa.

Entäs inflaatio? Kyllähän siihen tullaan viittaamaan. Tilastokeskuksen laskurin mukaan 24888 euroa vuoden 2008 rahassa olisi vuonna 2022 31087,03 euroa. Koska tämä luku on alhaisempi kuin 40280 sehän tarkoittanee että reaalikasvua olisi ollut. Tai sitten olen ymmärtänyt jotain aivan väärin.

Lasketaan vielä yhteisöveron kevennykset verrattuna vuoteen 1970 (43% vero)

  • v. 2008 : 10701,8 milj. vero : kevennys: 4230,8 milj.
  • v. 2017 : 13173,0 milj. vero : kevennys: 7046,0 milj.
  • v 2022  : 17320,4 milj. vero : kevennys: 9264,4 milj.

Mielenkiintoista todeta että vuoden 2022 kevennys alkaa lähennellä Orpon hallituksen vuotuista runsaan 10000 miljoonan lainatarvetta. Valtion velka kun loppujen lopuksi aina maksetaan veroilla. Jollei heti ensi vuonna niin joskus tulevaisuudessa kuitenkin. Jos se maksetaankin uudella velanotolla se vaan tarkoittaa että sen maksaminen veroilla lykätään myöhempään ajankohtaan.

Iltalehden kolumnisti Emilia Kullas komppaa Kangaharjua 15.1.2024, ja väittää ettei Suomen talous ole kasvanut viiteentoista vuoteen. Siis vuoden 2008 jälkeen. Etla taas väitti ettei elintaso ole noussut viiteentoista vuoteen, mikä on hieman eri asia, kuin se ettei talous olisi kasvanut. Etlan tämä väite saattaa jopa pitää paikkaansa vaikkakaan ei kaikkien suomalaisten kohdalla. Epäilen vahvasti että Aki Kangasharjulaisten elintaso olisi laskenut. Lukujen valossa näyttää kuitenkin siltä että elinkeinoelämän talous olisi kyllä kasvanut. Ja se on ainoa asia jolla näyttää olevan merkitystä nykyiselle Petteri Orpon hallitukselle.

Muiden, mäkitupalaisten, ihmisten elintasosta halutaan viedä tuhkatkin pesästä. Heille hallitus on tarjoamassa vilua, kun ei ole rahaa lämmitykseen ja sähköön, nälkä, kun halutaan tehdä ruuasta vielä kalliimpaa, nostamalla ruuan arvonlisäveroa, ja kipuja, kun halutaan nostaa myös lääkkeiden arvonlisäveroa sekä yksityistää julkista terveydenhuoltoa.

  • Nyt Etla haluaa elinkeinoelämälle vielä noin kahden miljardin vuotuiset veronkevennykset entisten lisäksi.

Kullas järkeilee:

  • “Yhteisöveron alentaminen viidellä prosenttiyksiköllä toisi Suomen yhteisöveron 15 prosenttiin. Kun useat Euroopan maat ovat sopineet 15 prosentin minimirajasta, maiden välinen verokilpailu vie sen sinne vääjäämättä. Suomen kannattaisi liikkua ensimmäisten joukossa.”
  • ————————————————————————————————————
  • Logiikka: Meidän pitää olla hulluja, koska muutkin ovat hulluja. No, kaikki eivät ole hulluja. Esimerkiksi Englannissa sikäläinen oikeistohallitus korotti yhteisöverokantaa kahteenkymmenenviiteen prosentiin viime vuonna (2023).
  • Tuosta BBC:n jutusta löytyy myös muutamien muiden G7 maiden yhteisöverokannat graaffisessa muodossa.

Siirrytään sitten katsomaan tuloveroja. Niiden rahallinen merkitys yhteiskunnalle ei ole läheskään samaa luokkaa kuin yhteisöveron.

Marginaaliverosta puhuminen kääntää huomion pois olellisemmasta seikasta. Nimittäin hyvätuloisten saamista veroalennuksista. Marginaalivero voidaan lisäksi laskea kahdesta eri asiasta. Marginaalivero ei ole siis edes yksiselitteinen asia. Mutta marginaaliverosta puhumisella on helpompaa luoda mielikuva ankarasta verotuksesta. Marginaalivero ei kuitenkaan ole lainkaan sama asia kuin tuloverotaulukon mukainen tulovero.

Kullas:

  • Myös ylimpien tuloverojen marginaalia kannattaisi laskea ja reilusti. Suomi on 15 OECD-maan joukossa toiseksi ankarin ansiotulojen verottaja yli 59 prosentin marginaaliverollaan. Edellä on ainoastaan Belgia.

Mihin marginaaliveroon Kangasharjulaiset viittaavat? Niitähän on kahdenlaisia. Itse asiassa kukaan Suomessa ei maksaa valtion tuloveroa tuloverotaulukon mukaan 59%. Se on matemaattisesti mahdotonta. Finlexistä ei myöskään saa yhtään osumaa kun hakee sanalla marginaali tai marginaalivero. Mikä antaa ymmärtää ettei lainsäädäntö tuollaisia merkillisyyksiä edes tunne.

Vuonna 1970 maksettiin tuloveroa kolmessa tuloveroluokassa. Niissä ylin tulovero vaihteli niin että 200000 vuodessa ansaitsevilta perittiin 200000 ylittävältä osalta 51-53% vero. Kaikissa veroluokissa tasan 200000 tulon vuosiansion vero oli 48,3% eli valtion tuloveroa maksettiin 96600.

Nyt tietysti joku miettii että olihan meillä vuonna 1970 markkoja eikä euroja. Ei haittaa. Vaihdetaan mk pois ja laitetaan tillalle €. Itse asiassa siinä ei tarvitsisi olla valuutan merkintää ollenkaan. Verotaulukko on nimittäin yksinkertaisesti vain matemaattinen väline.

Verrataan tämä 200000 verotus muutamaan viimevuotisiin:

  • v 1970 : vero 96600 (48,30%) (Korkein mahdollinen % = 51 tai 52 tai 53)
  • v 2020 : vero 48720 (24,36%) (Korkein mahdollinen % = 31,25)
  • v 2022 : vero 47945 (23,97%) (Korkein mahdollinen % = 31,25)
  • v 2023 : vero 72976 (36,49%) (Korkein mahdollinen % = 44,00)

Vuonna 2023 siirrettiin jokaisen kunnan kuntaverosta noin 12,65 prosenttiyksikköä valtion tuloverotukseen. Sen takia yllä näkyvä notkahdus ylöspäin vuoden 2023 kohdalla.

Lyödään sitten lopullinen niitti näihin Kangasharjulaisten veroalennushurmioon.

Vuodelta 2020 löytyi tällainen artikkeli:

Footing the COVID-19 bill: economic case for tax hike on wealthy

Tuosta jutusta löytyy myös linkki tutkimukseen (The economic consequences of major tax cuts for the rich), jonka on julkaissut London School of Economics and Political Science.

  • Governments shouldn’t be worried that raising taxes on the rich will harm their economies when deciding on how to pay for COVID-19. Our new research, which has yet to be peer reviewed, on 18 advanced economies shows that major tax cuts for the rich over the past 50 years have pushed up inequality but have had no significant effects on economic growth or unemployment.
  • Toisin sanoen. Viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana tapahtuneet veronalennukset rikkaille ovat lisänneet eriarvoisuutta mutta niiden vaikutus talouskasvuun tai työttömyyteen on ollut lähes merkityksetön.

Yhteenvetona voidaan siis todeta että Kangasharjulaisten veronalennushurmio tutkittujen lukujen valossa useista eri (18) maista viidenkymmenen vuoden ajalta EI  johda ainakaan merkittävään talouskasvuun, jos ollenkaan. Sen sijaan se on johtanut eriarvoisuuden kasvuun. Köyhät ovat entisestään köyhtyneet ja rikkaat ovat entisestään rikastuneet. Mielenkiintoinen kysymys on tietysti myös se, missä määrin veronkevennykset on maksettu lisääntyvän valtion velanoton muodossa.

”Totuus ei ole sitä mitä toivot sen olevan, se on mitä se on, ja sinun on alistuttava sen voimaan tai elettävä valheessa.”

— Miyamoto Musashi

 

ingmarforne
Sosialidemokraatit Kemiönsaari

Humanististen tieteiden kandidaatti. Aidon oikeudenmukaisuuden toisinajattelija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu