Suomi on liikuntapaikkojen kehitysmaa

Pitkään tavoitteena Suomessa on ollut liikkunnan lisääminen ja että jokainen suomalainen voisi arjessaan liikkua enemmän. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat juhlapuheissa aina esillä, mutta käytännön tasolla ollaan kaukana.

Uimahallien osalta, jotka itselle ovat erittäin tuttuja, suurin osa on 80-90-luvun aikana rakennettuja, jotka hiljalleen kaipaavat vähintään laajamittaisia remontteja. Suurinta osaa ei edes kannata korjata vaan pitäisi rakentaa uusia. Helsingissä moni lajin harrastaja miettii milloin Mäkelänrinteessä tulee pitkä käyttökatko remontin seurauksena ja Oulussa ainoan suuren uimahallin sulkeminen aiheuttaa seuroille vuosien tilapuutteen.

Liikuntapaikkojen esteettömyteen on herätty vasta viime vuosikymmenen aikana ja meillä on edelleen paljon vanhempia liikuntapaikkoja joista ei saada esteettömiä edes merkittävillä remonteilla. Uudet toki noudattavat rakentamisen säädöksiä, mutta uimahallin hintalapun noustessa ollaan ensimmäisenä tinkimässä esteettömyydestä.

Liikuntajärjestöiltä on kuultu jo pidemmän aikaa aloitteita että takamatkalle jäänyttä liikuntapaikkarakentamista paikattaisiin käyttämällä siihen tehokkaammin EU-rahoitusta. Kun uutta rahaa on tällä hetkellä vähän saatavissa, eikä yksityiset toimijat pysty valtakunnallisesti tarjoamaan liikuntaan soveltuvia tiloja, olisi tämä ehdotus viimeistään nyt syytä ottaa vakavaan harkintaan meillä ja Euroopan parlamentissa.

Inka Kolhinoja
eurovaaliehdokas, Liike Nyt

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu