Aluepolitiikka kerralla kuntoon: Pääkaupunki keskelle valtiota, Jyväskylään?

Indonesia on päättänyt vaihtaa pääkaupunkia. Kuten myös Egypti, Etelä-Korea ja Burundi. Suomessakin on vireillä kansalaisaloite pääkaupungin vaihtamiseksi (Oikeusministeriön Kansalaisaloite-portaalissa), melko samanlaisista syistä kuin moni muu valtio on vaihtanut pääkaupunkia.

Jyväskylä on toistuvasti noussut esiin ehdotettuna uutena Suomen pääkaupunkina. Maailmalla suositut kriteerit pääkaupungin vaihtamiseksi, ruuhkautuvasta rannikon suurkaupungista pienempään kaupunkiin keskellä valtion aluetta, toteutuvat Suomen kartalla suurinpiirtein Jyväskylän kohdalla. (Jos harvaan asuttu Lappi jätetään vähemmälle painoarvolle keskeisen sijainnin määrittelyssä.)

Pitkän linjan kunnallispoliitikko Juhani Pilpola Liedosta on yksi ensimmäisiä, joka on esittänyt Jyväskylää pääkaupungiksi ihan vakavissaan, poliittisessa blogissaan vuodelta 2009. Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi toisti saman ehdotuksen Uuden Suomen blogissaan vuonna 2010. Nämä molemmat blogit löytyvät edelleen netistä.

Yli kymmenen valtiota on viime vuosikymmeninä vaihtanut pääkaupunkia suuresta ja ruuhkautuvasta rannikon tai etäisen reuna-alueen kaupungista pienempään kaupunkiin, jonka sijainti on tasapainoisen aluepoliittisen kehityksen kannalta suotuisa keskellä valtion aluetta:

– Burundi päätti joulukuussa 2018 aloittaa pääkaupungin siirtämisen länsirannikon suurkaupunki Bujumburasta valtion keskellä olevaan pieneen Gitegan kaupunkiin.

– Sambia päätti vuonna 2017 aloittaa pääkaupungin siirtämisen suurkaupunki Lusakasta hieman keskemmälle valtion aluetta, paikkaan jossa tällä hetkellä on pieni Ngabwen kylä.

– Etelä-Korea alkoi vuonna 2012 rakentaa uutta pääkaupunkia Sejongia keskeisemmälle paikalle valtion aluetta, luopuakseen maan pohjoisosassa olevan ruuhkaisen Söulin asemasta pääkaupunkina.

– Vuonna 2005 Myanmarin (Burman) sotilasjohto päätti siirtää pääkaupungin etelärannikon suurkaupungista Rangoonista keskeisemmälle paikalle sisämaahan, Naypyidawiin. Tyhjästä rakennettu jättimäinen kaupunki ei ole kuitenkaan täyttänyt sille asetettuja korkeita odotuksia, ainakaan toistaiseksi: noin miljoonan asukkaan väestö on vain murto-osa siitä asukasmäärästä, jonka valtion johto on toivonut houkuttelevansa asumaan uuteen pääkaupunkiin.

– Kazakstan siirsi pääkaupungin vuonna 1997 erittäin syrjäisestä kaakkoisen rajaseudun Almatysta keskeisemmälle paikalle Astanaan.

– Nigeria siirsi pääkaupungin vuonna 1991 etelärannikon suurkaupunki Lagosista keskellä valtiota olevaan Abujaan.

– Norsunluurannikko siirsi pääkaupungin vuonna 1983 etelärannikon suurkaupunki Abidjanista keskemmällä valtiota olevaan Yamoussoukroon. Abidjan on kuitenkin säilyttänyt asemansa voimakkaimpana talouselämän keskuksena (samoin kuin Yhdysvaltain entinen pääkaupunki New York City).

– Malawi siirsi pääkaupungin vuonna 1975 eteläisestä Zombasta keskellä valtiota olevaan Lilongwen kaupunkiin.

– Tansania siirsi pääkaupungin vuonna 1974 itärannikon suurkaupunki Dar es Salaamista keskellä valtiota olevaan Dodomaan. Projektin aikataulu on kuitenkin venynyt huomattavasti, ja tärkeimpiä valtion hallinnon virastoja on alettu siirtää uuteen pääkaupunkiin vasta viime vuosina, yli 40 vuotta pääkaupunkiaseman virallisen vaihtamisen jälkeen.

– Brasilian etelärannikon suurkaupungin Rio de Janeiron maantieteestä johtuvat ongelmat suurkaupungin arkielämälle antoivat jo 1700-luvun lopulla aihetta harkita pääkaupungin siirtämistä suotuisampaan paikkaan sisämaahan. (Myös Helsingissä maantieteelliset olosuhteet aiheuttavat noin 50% ylimääräistä ruuhkaisuutta sisääntuloväylille, sekä pulaa maa-alueista keskustan läheisyydessä.) Suunnitelmat pääkaupungin vaihtamiseksi toteutettiin lopulta vuonna 1960, rakentamalla uusi pääkaupunki Brasilia keskelle valtion aluetta.

– Vuonna 1923 Turkki siirsi pääkaupungin läntisestä Konstantinopolin (Istanbulin) rannikkokaupungista Ankaraan, keskeisemmälle paikalle valtion aluetta.

– Uusi-Seelanti siirsi pääkaupunkinsa vuonna 1865 pohjoisesta Aucklandista keskellä valtiota olevaan Wellingtoniin.

Onko Suomessa pääkaupungin siirtäminen keskelle valtion aluetta liian aikaista, liian myöhäistä, vai kokonaan tarpeetonta? Riippuu siitä, keneltä asiaa kysyy. Keski-Suomen ja Pohjois-Suomen negatiivisen väestökehityksen ongelmat ovat konkreettisesti läsnä jo tänään, ne eivät ole pelkkä etäinen tulevaisuuden uhkakuva. Väestön keskipisteen siirtyminen Tampereen korkeudelta 30 km etelään viimeisten 30 vuoden aikana on jo toteutunut tosiasia, sen asian korjaaminen alkaa olla jo myöhäistä. Helsingin seudun ruuhkaisuus ja saasteisuus eivät toki ole lähelläkään samaa tasoa Rio de Janeiron tai Söulin ongelmien kanssa, mutta tosiasia on että tuhannet ihmiset jonottavat autoissaan jopa tunnin per suunta työmatkalla Helsingin keskustaan ja sieltä pois, ja alueen maantieteelliset seikat (etelässä oleva meri) rajoittavat mahdollisuuksia helpottaa tätä tilannetta, kun taas väestön ennustetaan kasvavan edelleen voimakkaasti. Helsingin seudun arkielämän viihtyisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota mieluummin hyvissä ajoin kuin liian myöhään.

Valtioiden pääkaupunkeja on siirretty myös sotilaallisista syistä. Neuvostoliitto siirsi pääkaupungin Pietarista Moskovaan vuonna 1918, koska sisämaassa oleva kaupunki on paremmassa turvassa eurooppalaisten armeijoiden uhalta kuin valtakunnan reunalla oleva rannikkokaupunki. Myös Helsingin asettamista Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi 1812 perusteltiin sotilaallisilla syillä: sen aikakauden aseteknologian kannalta Helsingin katsottiin olevan erityisen hyvässä turvassa Viaporin linnoituksen suojassa. Nykyaikana rannikkokaupunki meren rannalla ei ole helpoin vaihtoehto sotilaallisen puolustuksen kannalta. Keskellä valtion aluetta olevan Jyväskylän ehdotetulla pääkaupunkiasemalla saattaisi olla myös positiivinen vaikutus kansan tahtoon puolustaa Suomen koko aluetta.

IonMittler

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu