NEW DEAL: Ruotsinkieliselle väestölle oma maakunta

Keskustapuolueella on viime aikoina ollut kova into tehdä Suomeen maakuntauudistus. Nyt olisi sopiva hetki tarkastella myös ruotsin kielen ja ruotsinkielisen väestön tulevaisuutta samassa yhteydessä.
Ruotsin kielen opiskelusta tulee vapaaehtoista tulevaisuudessa väistämättä, viimeistään parinkymmenen vuoden kuluessa. Jos poliitikot jaksavat harata kansan enemmistön tahtoa vastaan niin kauan. Mikä tahansa uusi hallitus saattaa tehdä päätöksen noudattaa kansan tahtoa kielipolitiikassa, ja poistaa ruotsin kielen pakollisuuden heti. Ruotsin kielen aseman tulevaisuus on nyt epävarmempi kuin koskaan, ja se muuttuu yhä epävarmemmaksi vuosi vuodelta.
Mikä agendaksi ruotsinkieliselle väestölle jatkossa, kun pakollisen ruotsin kielen opiskelun politiikka tulee tiensä päähän?
Ehdotan että Suomeen perustetaan ruotsinkielisen väestön vahvaksi tukialueeksi uusi maakunta Rannikko-Suomi, jonka väestön enemmistö on ruotsinkielinen, ja väestöä on noin 300,000 asukasta. Tälle maakunnalle voidaan pyrkiä tulevaisuudessa rakentamaan jopa itsehallintoa.
Ehdotan että tämä uusi maakunta sisältäisi 22 kuntaa, joissa on väestöä yhteensä 319 000 asukasta, josta ruotsinkielisiä 49 %, suomenkielisiä 45 %, ja muun kielisiä 6 %. (Yhdessä Ahvenanmaan kanssa ruotsinkielisten osuus nousisi 53 prosenttiin, ja suomenkielisten osuus laskisi 42 prosenttiin.)
Uuden maakunnan Rannikko-Suomi 22 kuntaa, lueteltuna suurimmasta pienimpään:
– Vaasa (ilman Vähäkyröä)
– Porvoo
– Raasepori
– Sipoo
– Mustasaari
– Pietarsaari
– Parainen
– Loviisa
– Pedersöre
– Närpiö
– Hanko
– Uusikaarlepyy
– Kemiönsaari
– Vöyri
– Kristiinankaupunki
– Kruunupyy
– Siuntio
– Maalahti
– Inkoo
– Luoto
– Korsnäs
– Kaskinen
Kuntien nimet ruotsiksi, lueteltuna suurimmasta pienimpään:
– Vasa (utan Lillkyro)
– Borgå
– Raseborg
– Sibbo
– Korsholm
– Jakobstad
– Pargas
– Lovisa
– Pedersöre
– Närpes
– Hangö
– Nykarleby
– Kimitoön
– Vörå
– Kristinestad
– Kronoby
– Sjundeå
– Malax
– Ingå
– Larsmo
– Korsnäs
– Kaskö
Perustelut, miksi ehdotan maakunnan kokoonpanoksi juuri näitä kuntia:
Tämä 22 kunnan lista sisältää Ahvenanmaata lukuunottamatta kaikki ne Suomen kunnat, joissa yli 20 % väestöstä on ruotsinkielisiä, lukuunottamatta Kauniaista (Grankulla) ja Lapinjärveä (Lappträsk). Nämä kaksi kuntaa olen jättänyt pois ehdotuksesta seuraavin perustein:
– Kauniainen on poliittisesti hieman keinotekoinen järjestely, pieni kunta keskellä suurta Espoon kuntaa, joka ei ole naapurikunta yhdellekään toiselle ehdotetun maakunnan kunnalle. Lisäksi Kauniainen on osa pääkaupunkiseudun yhteisiä liikennejärjestelyitä, ja tulevaisuudessa varmasti myös osa pääkaupunkiseudun yhteisiä sote-järjestelyitä.
– Lapinjärvi on väestöltään pieni sisämaan kunta, jonka merkitys Rannikko-Suomen maakunnalle olisi vähäinen, ja jonka väestön enemmistö on suomenkielistä.
Nämä 22 kuntaa muodostavat kolme yhtenäistä aluetta:
– Länsirannikko, Luodosta ja Kruunupyystä Kristiinankaupunkiin asti. 13 kuntaa, 164 000 asukasta, ruotsinkielisiä 55 %, suomenkielisiä 39 %, muun kielisiä 7 %.
– Etelärannikko, Paraisilta Siuntioon asti. 6 kuntaa, 69 000 asukasta, ruotsinkielisiä 57 %, suomenkielisiä 40 %, muun kielisiä 4 %.
– Itärannikko, Sipoosta Loviisaan asti. 3 kuntaa, 86 000 asukasta, ruotsinkielisiä 33 %, suomenkielisiä 62 %, muun kielisiä 5 %.
Näiden kolmen yhtenäisen alueen (sekä Ahvenanmaan) välille on mahdollista luoda suoraa lauttaliikennettä meriteitse, maaliikenteen lisäksi, joka kulkee muiden maakuntien läpi.
Niin ja perustetaan suomenkielisille omat maakunnat kaikista niistä kunnista joissa suomenkielisten osuus on yli 20 %?
Eiköhän olisi parasta muuttaa koko Suomi ensin kaksikieliseksi maaksi?
Ilmoita asiaton viesti
Suomi ei tule muuttumaan kaksikieliseksi maaksi, koska se on vastoin kansan enemmistön tahtoa, ja demokratiassa kansan enemmistön tahdolla on taipumusta lyödä itsensä läpi ennemmin tai myöhemmin. (Sitä paitsi kieliä on kolme eikä kaksi: pohjoisessa Lapissa on neljä kaksikielistä kuntaa, joiden kielet ovat suomi ja saame.)
Tässä skenaariossa ”ne loput” maakunnat, joissa ruotsinkielisten osuus on alle 20%, luopuisivat ruotsin kielen opiskelun pakollisuudesta. (Ilman tätä järjestelyä näköpiirissä on tulevaisuus, jossa koko Suomen alue tulee luopumaan ruotsin kielen pakollisuudesta.)
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin tuolla että muutetaan myös Ahvenanmaa kaksikieliseksi.
Tuollainen, sanoisinko… , saamen kielen asemasta on jokaiselle kai itsestään selvyys?
Ja siis ne kunnat joissa suomenkielisten osuus olisi alle 20 % luopuisivat suomen kielen virallisuudesta? Siis esityksesi mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Me emme pysty muuttamaan Ahvenanmaata kaksikieliseksi, koska heillä on kansainvälisillä sopimuksilla turvattu itsehallinto, valta päättää omista asioistaan, ja he eivät tekisi tuollaista päätöstä.
Ei tässä esityksessä mainita kuntien virallisiin kieliin liittyviä muutoksia lainkaan, ainoastaan sellaisten maakuntien muodostaminen, joissa ruotsinkielisiä on koko maakunnassa yhteensä enemmistö väestöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitäs, jos toimittaisiin samalla tavalla, kuin muissakin sivistysmaissa? Alle 5% kielivähemmistölle turvataan vähemmistökielen asema.
Ilmoita asiaton viesti
Monessakin mielessä ihan järkevä idea, mutta suomalaiset poliitikot tuntien johtaisi kuitenkin siihen, että aortanrepeämätapauksessa kruunupyyläisen pitäisi tilata ambulanssi Loviisasta.
Ilmoita asiaton viesti
Suomenkielinen väestö ei pelkää ruotsinkielistä väestöä, eikä pyri eristäytymään heistä. Se on ruotsinkielinen väestö joka vähemmistöasemansa takia pelkää sulautuvansa valtaväestöön, luonnollisten tilastollisten mekanismien kautta, ja siksi pyrkii eristäytymään suomenkielisistä (erityisesti Ahvenanmaa) ja muilla toimenpiteillä puolustamaan kielensä eloonjäämistä. Jos kruunupyyläisen pitäisi lähteä ensiapuun Loviisaan, suomenkielinen väestö ei heitä siihen pakottaisi, mutta sitä emme voi tietää missä määrin heidän omat poliitikkonsa pyrkisivät tuon suuntaiseen ajatteluun. Kiireettömässä tapauksessa on hyvinkin todennäköistä, että sekä poliitikot että apua tarvitseva sairas mielellään kyyditsevät potilaan vähän kauemmas mutta reilusti ruotsinkieliseen sairaalaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomenkielinen väestö ei pelkää ruotsinkielistä väestöä, eikä pyri eristäytymään heistä. Se on ruotsinkielinen väestö joka vähemmistöasemansa takia pelkää sulautuvansa valtaväestöön,…”
Niin juuri, ja tuo pelko on aiheellinen. Ruotsinkielestä kiinni pitäminen Suomessa lainsäädännöllisesti on verrattavissa susien suojeluun, jota myös kannatan.
Ilmoita asiaton viesti
Susien lukumäärään olisi paremmin verrattavissa saamen ja karjalan kielestä kiinni pitäminen. Ethän unohda heitä?
Vuosisadan takinkääntö: Vedetään kaksi suomensukuista kieltä vessasta alas, jotta ruotsinsukuiselle kielelle saadaan enemmän tilaa, ja kirjoitetaan lakiin teksti että Suomi on ”kaksikielinen” kansa, jolla on ”kaksi virallista kieltä”.
Ilmoita asiaton viesti
Susien suojelu ei tarkoita sitä, etteikö samalla voisi suojella myös ahmoja ja ilveksiä. (Karjal.: ”Hukkuo voi vardeija ühel aigua kui ahmoidu da ilvesdü.”)
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, nyt aletaan olla oikeilla jäljillä. Kun vielä tehdään johtopäätös, miten toteutetaan kolmen eläimen tai kielen suojelu yhtäaikaa. Ei siten että koko kansa pakotetaan opiskelemaan näitä kolmea vähemmistökieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Aika radikaali ehdotus, mutta toisaalta jotain uutta pitäisi keksiä tähän pysähtyneeseen tilanteeseen. Tämän luulisi monia ruotsinkielisiä miellyttävän?
Ilmoita asiaton viesti
Mainituissa kunnissa kaksikielisyys on nimenomaan suomenkielisten turvana. Meillä kielivähemmistöllä on mainituissa kunnissa samat oikeudet kuin ruotsinkielisilläkin kaksikielisissä kunnissa joissa he ovat vähemmistönä.
Ei Suomi tarvitse uusia rajoja erottamaan ihmisiä näiden äidinkielen perusteella, ennemminkin rajoja pitäisi madaltaa.
Ilmoita asiaton viesti
Paitsi Ahvenanmaalla jossa ainoa virallinen kieli on Ruotsi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaan_maakunta
Ilmoita asiaton viesti
En nyt ihan saanut kiinni mihin Jocke yritit vastata mutta. Ahvenanmaan oma kielipolitiikka on mielestäni syrjivä ja epäonnistunut enkä missään tapauksessa haluaisi siirtää sitä mantereen puolelle. Tietääkseni monet mantereen ruotsinkieliset jakavat tämän käsitykseni. Ymmärrän toki saarimaakunnan tarpeen pitää kiinni omaleimaisuudestaan ”suuren” emämaan kupeessa.
Affeilla on itsehallinto ja oikeus toimia kuten toimivat mutta mallia en mantereelle siitä ottaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaa on osa Suomea mutta siellä eivät koske samat kieliperiatteet kuin muualla Suomessa.
Taitavat olla harvassa ne ahvenanmaalaiset jotka jakavat tarkoittamasi käsityksen. Jos näin olisi niin olisivat muuttaneet asiantilan ajat sitten. Ahvenanmaalainen vain osaa sanoa yhtä edessä ja toista takana.
Miksi siis pitäisi luoda lisää vastaavia ”itsehallintoalueita” joilla suomen kieli siirtyisi syrjittyyn asemaan. TRämä siis tuosta alkuperäisestä esityksestä.
Lisättävä että olen itse kaksikielinen, gtosin en syntyjään. Eikä minulla ole mitään Ruotsia, ruotsalaisia tai ruotsin kieltä vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Et vissiin ymmärtänyt mitä tarkoitin mantereella? Vinkkinä:se ei tarkoita saaria.
Ilmoita asiaton viesti
Viittasin tuohon alkuperäiseen esitykseen että myös mantereelle pitäisi luoda Ahvenanmaata vastaavia itsehallintoalueita.
Onko todella niin että saari ei ole sama kuin manner? 😉
Ilmoita asiaton viesti
#17: Onhan tuossa saaria mukana tässäkin esityksessä, ei kuitenkaan Ahvenanmaan saaria, koska ne ovat mukana Ahvenanmaan itsehallinnossa. Ahvenanmaan tilanne poikkeaa muusta Suomesta siltä osin, että siinä on jo olemassa oleva itsehallinto sekä kansainvälisiä sopimuksiakin taustalla, Suomen kansalla ei ole kovin helppoja eväitä tehdä mitään muutoksia siihen tilanteeseen. Muualla Suomessa pystymme tekemään mitä tahansa haluamme, vaikka itsehallintojakin, EU:n lakien rajoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaan historia ja nykytilanne on valitettava. Vuonna 1917 he halusivat liittyä Ruotsiin, mutta Suomi kielsi sen. Seurauksena on pakolla solmittu järkiavioliitto, josta ei voi odottaa kovin romanttisia tunteita puolin ja toisin. Ehkä vielä suurempi virhe on ollut se, kuinka etuoikeutettu asema heille on rakennettu kuluneen 100 vuoden aikana. Vähän kuin vanhemmat hemmottelisivat lapsen pilalle, jos aina saa kaikkea, eikä koskaan sanota ei. Nyt ahvenamnaalaisille ei välttämättä kelpaisi enää edes liittyminen Ruotsiin tasavertaiseksi maakunnaksi, tai tässä ehdotettuun Rannikko-Suomeen tasavertaisina jäseninä, jossa he olisivat tasa-arvoisesti kuin kuka tahansa muu maan kansalainen. He ovat tottuneet erityiskohteluun, ja tuskin haluavat enää luopua siitä kovin helposti.
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaan asema ei ole mikään poikkeus Suomen myöhemmistä lääni- ja maakuntajaoista. Se on vanha ruotsinkielinen alue, jonka asema on pysynyt samana sen jälkeen kun britit, japanilaiset ja suomalaiset sen nykyiseksi halusivat vuonna 1921. Vastoin paikallisten omaa tahtoa.
Ilmoita asiaton viesti
Vuodelta 1921 periytyvä asema ei kuitenkaan määrittele maakunnan kielipolitiikkaa. ”Pakkosuomi” loppui kouluissa v. 2007.
Ilmoita asiaton viesti
Se ei ole poikkeus mistään myöhemmästä. Ahvenanmaan itsehallinto tuli ensin, myöhemmät lääni- ja maakuntajaot myöhemmin.
Pakkosuomen voi poistaa tai palauttaa itsehallinnolla, eikä se meille mantereen asukkaille kuulu.
Ilmoita asiaton viesti
Lähinnä tämä kai noudattaisi Sveitsin mallia, jossa kieliriitoja ei ole. Kun taas Kanadassa ja Belgiassakin niitä riittää, vaikka niissäkin maissa on ”pehmeämmät mallit” kuin meillä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan yhtä hyvin voisi uusi ruotsinkielinen maakunta olla vain digitaalinen niin, että se toimisi myös niillä suurilla kaupunkialueilla, joilla meidän ruotsinkielisten suuri enemmistö asuu, eli Helsingissä ja Espoossa.
Tällaisella maakunnalla tulisi olla verotusoikeus, ja sen tulisi järjestää ruotsinkieliset terveys- ja sosiaalipalvelut, ja koulutusasiat itse.
Kuka tahansa saisi digitaaliseen maakuntaan liittyä, ollessaan ruotsinkielinen.
Svensk Finlandin maakunta taas toimisi yhteistyössä niitten muitten maakuntien kanssa, joitten alueella sen väestöä asuu, kun päätetään vaikkapa kaupunkisuunnittelu-, investointi-, ja muista kehitysasioista. Sillä tulisi luonnollisesti olla suuri sanavalta ranniukkoalueillamme.
Svensk Finlandin maakunta olisi itsehallinnollinen, ja se keräisi veroa niiltä, jotka sen palveluita käyttäisivät.
Oivallinen ehdotus, mutta ei riittävä.
Sen vuoksi, että ehdotus ei riittävässä määrin turvaisi maamme toisen kansalliskielen suomalaista osaamista.
Mikäli ruotsin kielen osaamisesta koulutuksen myötä tulisi vapaaehtoista, niin tulisi ruotsin kielen osaamisesta maksettavaa ns. kielilisää korottaa tuntuvasti, ja sen tulisi olla vähintään 20 %
Kyllä raha ja taloudellinen etu tässäkin painaa.
Svensk Finland olisi muuten maamme se kaikkein varakkain maakunta. Onkin ollut jo pitkään jatkunut historiallinen vääryys, että maamme ruotsinkieliset ovat maksamillaan nettoverovaroilla kustantaneet sisämaan konkurssikypsien kuntien suomenkielisiä palveluita. Samaan aikaan, kun ruotsinkielisissä palveluissa ja niitten saatavuudessa ja laadussa olisi paljon kehittämisen varaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kielisoturien, joiden tausta on yleensä haittakansallismielisissä porukoissa, intohimona on vähemmistöjen syrjintä, ei enempää eikä vähempää. Etninen puhdistus on se heidän jäykistävin fantasiansa.
Ei tässäkään karttaharjoituksessa ole mitään mieltä, kirjoittajahan ei kunnolla kerro, mitä tuo jako merkitsisi palveluiden, kielellisten oikeuksien ym. suhteen rajojen sisällä tai ulkopuolella. Tai vaikka verotuksen kannalta, sysi-Suomi häviäisi paljon, jos tuo Svenskfinland saisi maakunnallisen verotusoikeuden.
Ilmoita asiaton viesti
Näitä ”kielisotureita” Rkp on väärällään johtoportaasta alkaen. Sitten on vielä sellainenkin yhdistys kuin Finlandssvenska samling. Vuonna 2005 yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Ida Asplund vaati Helsingin Sanomien Nyt-liitteen haastattelussa, että suomenruotsalaisiksi saisivat itseään kutsua vain ne, joiden etninen tausta oikeuttaa tämän.
Ruotsalaiskansallismielistä porukkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaalle voivat lain mukaan muuttaa vain sellaiset suomenruotsalaiset, joiden etninen tausta oikeuttaa siihen. Jos Perussuomalaiset lausuisivat jotain tuon tyylistä liittyen maahanmuuttoon tai Suomen kansalaisuuden hakemiseen, heidät leimattaisiin rasisteiksi ja haastettaisiin lähimpään käräjäoikeuteen niin että heilahtaa.
Ilmoita asiaton viesti
# 61
Älä levitä perätöntä tietoa. Jo palstan säännöt sen kieltävät.
Ilmoita asiaton viesti
Okei, muistin kotiseutuoikeuden yksityiskohdat hieman epätarkasti, eli väärin.
Ilmoita asiaton viesti
https://um.fi/ahvenanmaan-erityisasema#Ahvenanmaan…
Täältähän nämä löytyvät.
Ilmoita asiaton viesti
# 65
Kannattaa nyt ihan kaikista muistakin perusteista tarkastaa yksityiskohdat ettei sitten epähuomiossa ”muista väärin”.
Jos muutto Ahvenanmaalle oikeasti kiinnostaa niin kannattaa nyt alkuun vaikka googlata ”Ahvenanmaalle muuttaminen”. Sillä pääsee mukavasti alkuun.
Tonttikauppojakaan ei enää tarvi lähteä paikan päälle katsomaan kun sieltä käydään täällä mantereen puolella esittelemässä tarjontaa.
Suosittelen lämpimästi. Olen itse sinne aikanaan meinannut muuttaa, eikä se vieläkään mahdotonta ole sitten kun työura täällä on paketissa. Siellä on kuitenkin työtä tarjolla senkin jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
VMP. ”Nii mutku neki” on jonninjoutava argumentti.
Kansallismieliset ovat haitta-ainesta karvan väristä riippumatta.
Ilmoita asiaton viesti
Koskeeko tämä lausunto vain suomenkielisiä kansallismielisiä, vai myös ruotsinkielisten kansallismielisyyttä kielipolitiikassa, tai Ahvenanmaan väestöä vieläkin tiukempine kansallismielisyyksineen, joka menee niin pitkälle että liputuspäivinä salkoon nousee mieluumin Ahvenanmaan lippu kuin Suomen lippu?
Sitä paitsi, eihän tässä kukaan ole kansallisuudesta keskustellut, vaan kielestä.
Ilmoita asiaton viesti
Jaha, Esa se taas panee parastaan. Hänellä taas on intohimona enemmistön kyykytys, vastoin heidän omaa tahtoa.
Ilmoita asiaton viesti
Lukutaito, ohoi. En kirjoittanut enemmistöstä. Kielisoturien on turha kuvitella edustavansa enemmistöä, se on tökeröä vääristelyä ja harhaluuloa. Kuten mm. Janne Salonen on todennut, suurelle enemmistölle kielikysymys on marginaalinen, sillä se ei nouse vasleissa esiin.
Ilmoita asiaton viesti
Törkeää vääristelyäkö Esa? Se on vain teidän ”pakottajien” utopistinen haave, jolla gallupkyselyissä ei ole ollut todellisuuspohjaa. Olen monta kertaa ehdottanut vaalien yhteydessä tehtävää kansan-äänestystä, mutta siihen eivät poliitikot uskalla suostua.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, eipä tuo ruotsin palauttaminen pakolliseksi yo-kirjoituksiinkaan noussut vaaleissa esiin. Se tuli kuin puskista vasta vaalien jälkeen. Jota kutsutaan myös taktikoinniksi, ei huonoja uutisia ennen vaaleja. Ihan liittymättä kielipolitiikkaankin, viime aikoina moni tavallinen kadun tallaaja on ihmetellyt maailman menoa, mikä on äänestämisen relevanssi siihen politiikkaan jota lopulta harjoitetaan?
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsinkielinen väestö on huolissaan omasta tulevaisuudestaan, sekoittumisesta suomenkieliseen väestöön ja sitä kautta hitaasti katoamiseen pois kartalta. Sen takia he ovat lobanneet ns. pakkoruotsin opetuksen, mutta 50 vuoden historia todistaa että se ei ole tehonnut, ruotsinkielisen väestön osuus on pienentynyt koko ajan, siitä huolimatta että ruotsin kielen opetus on ollut pakollista Suomen koko väestölle.
Pohjanmaa on jo nyt enemmistövoittoisesti ruotsinkielinen. (Minun ehdotuksessani Pohjanmaasta on pudotettu pois suomenkieliset Laihia, Isokyrö ja Vähäkyrö.) Pohjanmaa tilanne ei muuttuisi kovin paljon nykyisestä, paitsi siinä tapauksessa että mukaan tulee vahvempia kotiseutuoikeuksia, kuten jonkunlainen itsehallinto.
Myös ehdotuksessa oleva ns. Etelärannikko olisi enemmistövoittoisesti ruotsinkielinen. Mutta nyt se on jakautunut puoliksi Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntiin, jotka molemmat ovat enemmistövoittoisesti suomenkielisiä. Itsenäistyminen näistä maakunnista omaksi maakunnaksi toisi ruotsinkielisille enemmistöaseman oman maakuntansa päätöksenteossa, eli lopputulos olisi vastaava kuin nykyinen tilanne Pohjanmaan maakunnassa.
Ehdotuksessa oleva ns. Itärannikko (Sipoo, Porvoo ja Loviisa) on enemmistövoittoisesti suomenkielistä aluetta, ruotsinkielisen väestön osuus 33%. Itsenäisenä maakuntana, erossa muista edellä mainituista, tämä alue olisi suomenkielisen väestön valta-aluetta, eikä se vahvistaisi ruotsinkielisten asemaa juuri lainkaan verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Mutta yhdistettynä molempiin edellä mainittuihin (Länsirannikko eli Pohjanmaa, sekä ns. Etelärannikko) nämä alueet yhdessä yltävät ruotsinkieliseen enemmistöön. Joten tämä ns. Itärannikko on tässä diilissä vähän kuin ylimääräinen bonus (ja toisaalta, korvaus siitä että koko muu osa Suomesta jää ilman merkittävää ruotsinkielisen väestön vaikutusvaltaa), jonka ruotsinkieliset saisivat vaikutusvaltansa alaisuuteen sillä perusteella, ja vain siinä tapauksessa, että sen katsotaan olevan osa suurempaa ruotsinkielisen asutuksen kokonaisuutta, johon sisältyy vähintään myös ns. Etelärannikko, mieluiten myös Länsirannikko eli Pohjanmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on uskon asia, ja ennen kaikkea ruotsinkielisen väestön uskon asia. Jos he uskovat tarvitsevansa maakuntajakoa, jonka kautta he nousevat mahdollisimman laajassa mittakaavassa enemmistöasemaan maakunnan tasolla, sitten he lähtevät ajamaan asiaa. Jos he eivät usko tarvitsevansa sellaista, sitten he tyytyvät siihen että etelärannikolla oleva vahvasti ruotsinkielisten kuntien joukko on jakaantunut kahden enemmistövoittoisesti suomenkielisen maakunnan alueelle.
Ilmoita asiaton viesti
”- Itärannikko, Sipoosta Loviisaan asti. 3 kuntaa, 86 000 asukasta, ruotsinkielisiä 33 %, suomenkielisiä 62 %, muun kielisiä 5 %.”
Liittäisit siis tällaisen, reippaasti suomenkielisen alueen ruotsinkieliseen maakuntaan noin vain?
Kuinka siinä kävisi suomenkielisten, jäisivät kakkoskansalaisen asemaan?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä siinä niin kävisi minun ennusteeni mukaan, että ruotsinkielisiltä löytyisi jollain aikavälillä keinoja ja haluja nousta enemmistökielen asemaan mainituilla kolmella paikkakunnalla.
Tiukempi lähtökohta olisi, että vain ne kunnat ovat mukana ruotsinkielisten maakunnassa, joissa tällä hetkellä enemmistö asukkaista on ruotsinkielisiä. Siitä lähtisi pois Vaasa, Kaskinen, Hanko, Siuntio, Sipoo, Porvoo ja Loviisa. Olisiko tämä reilua kokonaisuuden kannalta, sitä voi kukin arvioida itsekseen. Minun ehdotuksessani ruotsinkielisen enemmistön hallitsemassa maakunnassa olisi noin 300,000 asukasta, joka vastaa ruotsinkielisten kokonaismäärää koko Suomessa suurinpiirtein. Siinä mielessä ruotsinkielisen maakunnan alueella asuisi saman verran suomenkielisiä kuin suomenkielisten maakuntien alueella asuu ruotsinkielisiä. Onko tämä reilua vai epäreilua, se riippuu siitä katsotko yhtä puuta kerrallaan, vai koko metsää kerralla.
Ilmoita asiaton viesti
Ja millä keinolla tuo ”nousu” tapahtuisi?
Pakkomuutto pois, suomen puhuminen kielletyksi vai millä?
Täysin tajuton esitys. Muuttaa kaupunki jossa 2/3 on suomenkielisiä, ruotsinkieliseksi.
Mitähän mieltä tästä olisivat ko. paikkakuntien asukkaat?
Ilmoita asiaton viesti
Jollain aikavälillä kielipolitiikka saattaisi vaikuttaa suomenkielisten sekä ruotsinkielisten yksittäisten kansalaisten päätökseen asuinkunnasta. Poliitikkojen taholta ainoa laillinen keino siirtää väestöä kunnasta toiseen on tietyn kielisen korkeamman asteen oppilaitoksen (kuten vaikka yliopiston) siirtäminen kunnasta toiseen. Sellaisen mukana siirtyisivät myös oppilaat, sekä suuri osa henkilökunnasta. Tapahtuisiko tällaista, sitä emme voi tietää, se on täysin avoin kysymys, mitä toimenpiteitä ruotsinkieliset tekisivät sillä vaikutusvallalla jonka he saisivat alueella. Pohjanmaalla tällaista ei ole tapahtunut, mutta se tekijä joka voisi muuttua tulevaisuudessa on pakkoruotsin poistumisen jälkeinen hinku keksiä uusia keinoja tukea ruotsinkielisyyttä paikallisesti tietyllä alueella.
Nykyinen Pohjanmaan maakunta antaa käytännön esimerkkejä siitä, mitä mieltä suomenkielisten kuntien asukkaat ovat elämästä maakunnassa jossa enemmistö on ruotsinkielisiä. Gallup-kierros väestön keskuudessa sen kertoisi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sen pitäisi olla ruotsinkielinen maakunta.
Sen pitäisi olla maakunta jossa on myös se pakkoruotsi kuin myös pakkosuomi ja turvataan palvelut kaksikieliselle väestölle.
Kannattaa huomioida, että hyvin usein kyse on kaksikielisistä ihmisistä. Yksikielisiä, vain ruotsia puhuvia, on melko vähän. Nähdäkseni johtuu nuoremmasta sukupolvesta jotka sitten kaupungistumisen myötä ovat liikahtaneet vaikka juurikin tuolla itärannikolla Helsinkiin ja Porvooseen työn perässä ihmispaljouden sekaan viime vuosikymmeninä ja siinä on sitä kielikylpyä tullut.
Tasapuolisuuden vuoksi voisi se kolmas kieli olla sitten tuosta maakunnasta itäänpäin vaikka sitten venäjä kun sitä puhutaan enemmän Kaakkois-Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Mainituissa kunnissa taitaa jo nyt olla palvelut myös ruotsiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan ok, että Vaasan seutu sai aikoinaan maakunnan statuksen, mutta nimenvalinnassa tapahtui kyllä hävytön ryöstö. Iänkaiken olemme täältä pohjoisesta saaneet takoa eteläpohojalaisten päähän, ettei Pohjanmaa lopu Ähtävänjokeen (itse asiassa, parahaat palathan on siitä rutakosta pohojoseen). Sitten perhanan rantaruotsit menivät tekemään oikein sammon ryöstön ja varasivat Pohjamaa -nimityksen itselleen. Ymmärrän kyllä nimityksen ongelmallisuuden, kun se käännetään ruotsiksi, mutta siltikin, Pohjanmaa ei ole ollut, ei ole, eikä tule ikinä olemaankaan pieni alue Vaasan kaupungin ympäristössä.
Ilmoita asiaton viesti
En ole kuullutkaan tuollaisesta mielipahan aiheesta. Mutta minulla on ilouutinen: tuossa minun ehdotuksessani aluetta kutsutaankin nimellä Länsirannikko. Suoraan ruotsista kääntäen se olisi Itäpohja tai Itä-Pohja, joka ei ehkä kuulosta niin kivalta, koska emme ole tottuneet siihen.
Ilmoita asiaton viesti
Suomea on perinteisesti pidetty maailmalla malliesimerkkinä siitä kuinka mutkattomasti kielivähemmistön edut ovat turvatut ja kuinka vähän mitään ristiriitoja erikieliset ryhmät aiheuttavat yhteiskunnassa.
En ymmärrä miksi viime aikoina lähinnä suomenkielisten toimesta on alkanut jonkinlainen riidankylvö tilaneessa, jossa ei ole mitään aihetta sellaiseen. Elellään vain yhdessä tyytyväisinä kuten tähänkin asti.
Ilmoita asiaton viesti
Riidankylväminen liittyy siihen samaan politiikan tekemiseen viholliskuvien kautta kuin muidenkin vähemmistöjen lyömiset. Mikä tahansa käy, on se vähemmistö sitten etninen, seksuaali- tai tässä tapauksessa kielivähemmistö. Rakennetaan vastakkainasettelua sielläkin jossa sitä ei ole ja esitetään itsensä ratkaisuna tähän itse tehtyyn asetelmaan.
Ilmoita asiaton viesti
Janne. Kyllä se ”riidankylväminen” lähtee ihan toiselta suunnalta, eli siltä, joka odottaa suomenkielisten opiskelevan kieltä, jota ei enemmistö koskaan tarvitse. Altavastaajia ovat suomenkieliset, jotka vain yrittävät puolustaa omia etujaan. Epätoivoista hommaa, mutta niin se oli jo 1850- luvullakin. Olemme aina taistelleet oman kielemme puolesta.
Jos joskus joku rakastuu ruotsalaiseen, niin homma hoituu ihan samoin kuin muidenkin harvinaisten kielten kohdalla, opiskelu aikuisiässä. Tämäkin on mukamas ollut joskus syynä opiskella ruotsia:)
Toisin oli joskus 1950-70 luvulla Ruotsissa, missä juuri kukaan ei vielä puhunut hyvin englantia ja kanssakäyminen oli melkein kokonaan ruotsinkielestä kiinni. Nyt kaikki on toisin. Ruotsalaiset vientiyrityksetkin pääsääntöisesti käyttävät sisäisenä kielenään englantia.
On vain joitakin harvoja nyrkkipajoja maaseudulla, joissa omistajat ovat niin vanhoja, etteivät ole englantia opiskelleet. Siinä tilanteessa on hyvä, kun meillä on edelleen ruotsinlukijoita, jotka voivat homman hoitaa. Isommat kuviot ovat sitten muiden heiniä…
Ilmoita asiaton viesti
Suomen kansan enemmistö ei ole tyytyväinen pakkoruotsiin, kun taas ruotsinkielinen väestö ei ole tyytyväinen pakkoruotsista luopumiseen. Siinä alkuperäinen kiista. Jos konfliktin aiheuttajaa halutaan etsiä, niin se osapuoli joka pyrkii vaikuttamaan toiseen osapuoleen vastoin tämän tahtoa on konfliktin ns. aiheuttaja. Ruotsinkieliset pyrkivät vaikuttamaan suomenkielisten pakollisiin oppiaineisiin vastoin heidän tahtoaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsinkieliset eivät päätä koulujen opetusohjelmista. Poliitikot päättävät ja heistä ylivoimainen valtaosa on suomenkielisiä.
Konfliktia yrittävät aiheuttaa muutama kymmenen kaltaistasi äänekästä kielitalebania somessa. Valtaosaahan tämä ei kiinnosta pätkän vertaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mielipidemittausten mukaan enemmistö suomalaisista haluaisi poistaa pakkoruotsin, joten olet väärässä sen osalta että valtaosaa tämä ei kiinnostaisi, mutta oikeassa sen osalta että poliitikot päättävät.
Ilmoita asiaton viesti
On ihan eri asia vastata kysyttäessä gallupiin kuin pitää asiaa kiinnostavana.
On aivan selvää että äänestyspäätöksiin asialla ei näytä olevan mitään merkitystä.
Mutta kommentoin väitettäsi että ruotsinkieliset aiheuttaisivat konfliktia päättämällä jostain sellaisesta josta he eivät oikeasti päätä. Tuo on koulukiusaajan logiikkaa jossa vika on kiusatussa.
Ilmoita asiaton viesti
Luulenpa Juha, että aika moni siitä malliesimerkistä haluaisi luopua. Ei siitä kansalle kunnian kukkot laula, vaan ihan päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Minä puolestani luulen, että tämä asia ei ole kovin suuri juttu useimmille suomalaisille lainkaan. Jotkut siitä vain yrittävät tehdä numeron. Jos mielipidetiedustelut osoitavat, että enemmistö haluaisi luopua ”pakkoruotsista”, niin samalla pitäisi kysyä myös kuinka tärkeänä he sen asian kokevat.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä niitä kolumneja on ollut monissa lehdisäkin vuosikymmenten aikana, niin Suomen Kuvalehdessä kuin arvostetussa Kanavassakin ym. Ja usein saa vielä lehtien palstoilta lukea yhteiskunnallista arvostusta nauttivien ihmisten arvostelua pakkoruotsista ja suomalaisten yksipuolisesta ja suppeasta kielitaitovalikoimasta. Sen kyllä näkee ja kuulee ilman sormellakin osoitusta. Englanti ja huono ruotsi ovat vain vallitsevat kielet? Monipuolisuus luulisi olevan koko suomelle rikkaus eikä taakka.
Ei pidä olla liian sokea näkemään muitakin kirjoituksia, kuin vain tämän Uuden Suomen parinkymmenen aktiivisen ruotsittajan ärhäköitä kommentteja. Tuolla ne ovat lähes kaikki Louekosken vihaisen blogivuodatuksen suosittelijoina. Minua vain ihmetyttää, että miksi vähemmistön pitäisi sanella meidän suomenkielisten lasten kieliopinnoista?
Ilmoita asiaton viesti
Sen verran vielä Juhalle pieni lisäkommentti. Pitää paikkansa, että on niitäkin jotka eivät uhraa pienintäkään ajatusta tulevaisuudelle, joka ei heitä itseään koske. Niitä ystäviä ja tuttuja on minullakin. Minusta se vain on turhan itsekästä ajattelua. Meidän tehtävämme on varmistaa parempi maailma Suomen lapsille, ihan niin kuin isämmekin tekivät aikanaan.
Ilmoita asiaton viesti
Itsehallinnon käytännön toteutusta en lähde spekuloimaan, en ole sellaisten yksityiskohtien asiantuntija. Siihen kyllä löytyy asiantuntijat, jos tahtoa löytyy.
Myös Lapissa saamelaiskysymys on ratkaisematta. Siinä on sellainen erityispiirre, että Suomen saamelaiset ovat erittäin pieni joukko ihmisiä, vain noin 6000 henkilöä (1 promille Suomen väestöstä), jotka viettävät paimentolais-elämää erittäin laajalla alueella, koko Lapin alueella, joka on noin 30% Suomen pinta-alasta, ja jossa asuu muita kuin saamelaisia 174 000 asukasta. He ovat noin 3 % vähemmistökansa koko sillä alueella, jossa he paimentavat poroja.
Saamelaisten tilanteessa ei voida rakentaa mitään suoraa kaavaa, että tietyt alueet joissa he viettävät paimentolais-elämää pienenä vähemmistönä, olisivat ”heidän aluettaan”. He kyllä pyrkivät tähän, ja sen takia se onkin ollut niin vaikea tilanne Suomen hallituksille toisensa jälkeen, kymmenien vuosien ajan, lähteä hoitamaan ns. saamelaiskysymystä kunnolla loppuun asti, koska heidän lähtökohtaiset aluevaatimuksensa, jossa yritetään siteerata myös kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia, olisivat varsin muhkeita maa-alueita per asukas, verrattuna Suomen pinta-alaan per kaikki asukkaat. Kirjoitan tästä aiheesta oman blogin jossain vaiheessa, asia on monimutkainen ja ansaitsee tarkempaa harkintaa.
Itä-Suomen osalta kannatan Suomen kansalaisuuden tarjoamista Venäjän karjalaisille ja muille suomensukuisille, jotka asuvat heikossa kansallisessa asemassa Venäjällä. Jos sieltä tulisi maahanmuuttoa, he puhuisivat karjalan kieltä eikä suomen kieltä, joten ainakin sellaisessa tilanteessa voisi muodostua relevantiksi kysymys heidän kansallisen identiteettinsä vahvistamisesta erityisjärjestelyin Itä-Suomen kunnissa.
Itärannikon suomenkielisen enemistön tahtotila olisi varmasti poliittinen pelinappula tässä skenaariossa. Suomen hallitus tekisi asiassa jonkun päätöksen, ja kävelisi jommankumman osapuolen toiveiden ylitse. Lienee selvä asia, että mainittujen kolmen kunnan väestö vastustaisi ehdotusta. Minä näkisin tässä kuitenkin kokonaisuuden kannalta ihan kohtuullista oikeudenmukaisuutta. Kysymys kuuluu, mitä Suomen kansan enemmistö sekä hallitus näkisi tässä tilanteessa. He ovat ne joilla on valta tehdä sitova päätös asiassa.
Ilmoita asiaton viesti
OPikaisen ensiksi yhden täysin virheellisen käsityksen saamelaisten ”paimentolaiselämästä”. Eivät he vietä paimentolaiselämää mutta porotaloutta kuitenkin. Heillä on kiinteät asuinpaikat, suurin osa ei ole missään tekemisissä ”Paimentolaiselämän” kanssa.
Porotokkansa he siirtävät kelkoilla tunturiin ja toisille laidunmaille. Vain muutama mies tekee sen homman,ei suinkaan koko perhe.
Toinen asia on että Suomen suurin saamelaiskaupunki taitaa olla Helsinki.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta olennaisena pointtina, he eivät ole Utsjokea lukuunottamatta missään tiiviisti asumassa enemmistönä yhdessä paikassa, vaan ripotellen pienenä vähemmistönä suurella alueella. Niistä lähtökohdista ei normaalisti pääsisi neuvottelemaan minkäänlaisesta poliittisesta asemasta tai oikeudesta maa-alueisiin, yhtä vähän kuin Ruotsissa asuvat suomalaiset pääsevät neuvottelemaan poliittisesta asemasta tai maa-alueista Ruotsissa. Mutta nyt kun alkuperäiskansan käsitteen kautta heillä on kansainvälisesti turvattu neuvotteluasema, Suomi (sekä Ruotsi, Norja ja Venäjä) ovat jonkun verran varovaisia ja hitaita viemään heidän oikeuksiaan eteenpäin, koska sieltä voi tulla vastaan niin massiivisia aluevaatimuksia että niihin ei haluttaisi suostua missään tapauksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Lähtökohtainen oletus on, että Suomen kansalaisten kaksikielisyyden vaatimus, eli ns. pakkoruotsi kouluissa, tulee poistumaan. Kuntien ns. kaksikielisyys perustuu tiettyyn prosentuaaliseen osuuteen kunnan asukkaista, enkä ehdota siihen tilanteeseen muutosta. Ruotsinkielisellä väestöllä on jonkun verran eksistentiaalista kriisiä, miten he pystyvät suojautumaan suomenkielisen kulttuurin vääjäämätöntä työntymistä vastaan heidän vahvimmille tukialueilleen, joka johtaisi heidän oman kielensä aseman mahdolliseen heikkenemiseen ja jopa katoamiseen jollain aikavälillä. Tällä ratkaisulla haetaan ruotsinkieliselle väestölle ennen kaikkea itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kaksikielisillä seuduilla suomen- ja ruotsinkielisen väestön välillä mitään kulttuurista eroa ole. Enemmän hajanaisuutta ja eroa esiintyy nimenomaan suomenkielisen väestöryhmän sisällä, maamme koosta johtuen. Ehkäpä väestön siellä pitäisi tasapäistää itsensä ensin.
Ilmoita asiaton viesti
Kulttuurieroja on mutta kieli ei ole jakolinja joka kulttuurin määrittää. Uusimaalainen ruotsinkielinen tuskin kokee yhtäläisyyttä pampakseen sen enempää kuin paljasjalkainen stadilainen savolaiseen.
Ilmoita asiaton viesti
# 30
Voin muistaa lausujan väärin mutta olisiko ollut Lönnrot joka jo aikanaan sanoi ettei usko suomalaisten (= nyk. varsinais-suomalaisten) ja savolaisten kuuluvan samaan kansaan.
Paljon tasapäistämistä ja pakkosuomettamista on sitten noitten aikojen tapahtunut, mutta kyllä kulttuurisia eroja vieläkin näkyy.
Ilmoita asiaton viesti
Uskon Lönnrotin olleen oikeassa. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Joo-o. Savolaiset, hämäläiset, saamelaiset ja karjalaiset aika selkeitä, vanhoja kansoja. Se kansojen sekoittuminen alkoi jo keskusvallan voimistuessa.
Rannikkoseutu sitten sitä, että sinne on tullut itämeren yli sen jälkeen Ruotsista, Saksasta jne. väkeä. Ihan aitoa vuosisatoja jatkunutta monikulttuuria ja se hämäläisalue sitten siitä siirtyi melko horisontaaliseksi työntyen länsirannikolta itärannikolle.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ovat ”kansoja” (ehkä tieteilijät käyttäisivät mieluummin sanaa ”heimoja”), ovat kai kuitenkin yhteistä alkuperää, eli ympäri mentiin ja takaisin yhteen tultiin. Lopulta vain käytännön olosuhteet vaikuttavat siihen, miten kansoja eriytyy ja yhdistyy. Siinä mielessä on merkityksetöntä keksiä arvomaailmaa, jossa joku tietty ajanhetki tuosta vapaasti muokkautuvasta historiasta olisi tavoittelemisen arvoinen ”oikea” tilanne.
Ilmoita asiaton viesti
Jep.
Tulee vain mieleen se, että monta sukupolvea pitää olla eristyksissä että alkaa heimoutumaan ja monta sukupolvea pitää olla samassa läjässä että geenit sekoittuneet ja omaksuneet omaa paikalliskulttuuria.
Lähinnä se tässä että onhan tuo prosessi kuitenkin tunnistettavissa ja yhteiskunnan sopeuduttava siihen jatkuvaan muutokseen. Vaikuttaa tuossa myös se infran taso, että miten hyvät liikenneyhteydet ja tietoliikenneyhteydet. Nykypäivänä eristäydytään vähemmän kuin 1000v sitten vaikka se paikalliskulttuuri-ilmiö ei mihinkään häviä.
Ilmoita asiaton viesti
Ainoastaan sitten, jos Suomesta poistetaan kaksikielisyys ja suomenruotsalaiset lopettavat suomalaisten kyykyttämisen (pakkoruotsi, virkamiesruotsi).
Itse asiassa paras ratkaisu on kyllä kaksikielisyyden säilyttäminen esim. paikkojen nimissä, mutta pakkoruotsin ja virkamiesruotsin poistaminen. Ja ei maakuntaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kaikki alkoi vasta peruskoulu-uudistuksesta ja vielä sen jälkeen virkamiesruotsipakosta. Eihän tässä muita ongelmia ole ollut, kuin poliitikkojen omavaltainen tapa siivuuttaa 70-prosentin väestön oma tahto ja toive monikieliseen Suomeen.
Tietysti, jos Suomen pitää olla aina vain se alistuva enemmistö, jolle sanellaan vähemmistön tahto, niin sitten pitää miettiä jotain muita keinoja lähestyä koko asiaa. Nyt Mittler yrittää hakea vain ulospääsymahdollisuutta tästä lukiutuneesta tilanteesta.
Kannattaisi monenkin miettiä, että asiat riitelevät, eivät ihmiset.
Suomen kielivähemmistö on maailman hemmotelluin ryhmä, mutta ei sen mikään ylpeyden aihae pitäisi olla, jos se rajottaa tärkeimpien kielten opiskelua aina koko ikäluokalta?
Olen monta kertaa ennenkin kysynyt, että miksi suomalaiset eivät olleet ”vähemmistön sortajia” ennen peruskoulua, mutta nyt se tuntuu olevan ainakin täällä vallitseva näkökanta. Mikä muutti aikaisemman rauhallisen tilanteen lehmänkauppojen jälkeen täysin päinvastaiseksi? Voisiko joku edes yrittää siihen vastata?
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsalaisuus Suomessa (RKP) ilmeni autonomian aikana ja itsenäisyyden alkuaikoina viikinkihenkenä ja yli-ihmismentaliteettina (tai oikeammin anti-ali-ihmismentaliteettina).
Kun sitten suomalainen Suomi poliittisesti nousi, piti aikaisempi ylemmyydentunto piilottaa. RKP omaksui taktiikan vedellä eleettömästi naruja kulissien takana suuren ruotsalaisen rahan voimalla. Sillä ostettiin Virolaiset, Ahtisaaret, Lipposet, Kataiset ja Sasit puolueineen .
Rahalla RKP ryllää edelleenkin (SDP:n suhteen). Nyt kuitenkin ruotsalaiset ovat tekemässä itsetuhoisaa virhettä. He unohtavat välttämättömyyden pitää matalaa profiilia ja vaikuttaa vain kulisseissa. Viikinkihenki ja uho on tekemässä paluuta heidän keskuudessaan. Alkavat ylimielisesti pitää oman etevyytensä ansiona niitä suuria etuuksia jotka Rinteen SDP heille juuri myi. Eivät tajua että poliittinen ympäristö ei tätä enää tänä päivänä salli. RKP menestyy vain suu supussa ja Konstsamfundetin piikki auki.
Mutta kyllä kirves on jo puun juurella. Jotta se pysyisikin vain siellä puun juurella pitäisi RKP:n ymmärtää ottaa lusikka kauniiseen käteen. Ehkä tämä vaatisi hieman älyllisempää puoluejohtoa.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä on kyllä totuutta, että uuden hallituksen julkaisema suunnitelma ruotsin palauttamisesta pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksiin on niinsanotusti backfired, potkaissut takaisin suomenkielisten eturyhmien aktivoitumisena keskustelemaan ruotsin kielen pakollisuuden lakkauttamisesta. Homma ei mennyt niinkuin Strömsössä.
Ilmoita asiaton viesti
”Vähemmistön sortaja” on kiva lyömäase, jolla voi lyödä toista keskustelijaa joka on eri mieltä. Mutta ei tilanne täällä blogi-osastolla kovin huono ole, keskustelu on pysynyt asiallisena. Globaalissa vertailussa vähemmistön sortajat löytyvät esim. Kiinan Tiibetin politiikasta, ja mitenkäs ne miljoona uiguuria jossain Kiinan poliittisella uudelleenkoulutus-leirillä? Kyllä suomalaista vähemmistöjen kohtelua kehtaa esitellä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tässäkin ketjussa on monia esimerkkejä fantasioista suomenruotsalaisiin kohdistuvista rajoittavista toimista. Ja kaiken kukkuraksi typerää asiavirhettä, kun Ahvenanmaata sotketaan mukaan.
Pidätkö muuten kuvattoman nimimerkki Viljo Asikaisen kommenttia asiallisena kielikeskusteluna? Hän käyttää jopa 30-luvun äärioikeiston sananpartta.
Ilmoita asiaton viesti
Viljolla on kaksi kommenttia. Toinen niistä on raamatullinen puheenparsi, joka kirjaimellisesti voi kuulostaa pahaltakin, mutta Pirkan Blogien bloginsa perusteella tämä on uskon miehiä, eikä raamattua (ja tässä tapauksessa itseään Jeesusta) siteeratessa tule välttämättä mieleen, että nykyaikana ei ole soveliasta puhua niin shokeeraavilla vertauskuvilla kuin raamattu on täynnä kannesta kanteen. Toinen Viljon kommentti ehdottaa, että ruotsinkielisille voitaisiin antaa Porvoon hiippakunnan jo olemassa olevan valmiin määritelmän yhteydessä lisää myös maallista valtaa. Ei kuulosta ollenkaan pahalta, vaan päinvastoin myötämieliseltä, ja valmiilta molempien osapuolten edut huomioiviin kompromisseihin.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta on aivan luonnollista ottaa Ahvenanmaa kaikkine syineen mukaan. Nehän pitäisi koskea kaikkia ihmisiä, myöskin ei-vapaita demokratioita. Ahvenanmaalaiset saivat taas vapaasti päättää mikä on heistä viisainta tehdä. Me alistettu ja nöyrä enemmistö taas emme?
Syyt olivat Ahvenanmaalla suomen kielen ja kulttuurin tarpeettomuus ja englannin pakollisuus. Suomenkielisiä oli siellä silloin 12-% väestöstä ja ahvenanmaalaiset katsoivat, että myöskin lastentarhat suomenkielisinä pitää lopettaa ja katukyltit muuttaa. Suomen Kuvalehden kirjoituksessa taannoin vuosia sitten mainittiin myöskin, ettei virkamiesten pidä puhua muuta kuin ruotsia.
Ilmoita asiaton viesti
Melkoista yleissivistyksen puutetta, jos ei ymmärrä Ahvenanmaan itsehallintoa.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä päättelet etten tiedä tai ymmärrä? Minulla on Ahvenanmaan itsehallinnosta jopa paksu kirjakin hyllyssäni, mutta siitä ei ollut nyt ollenkaan kysymys. Sinä itse et nyt ymmärtänyt varsinaista kommenttiani, kysymys ei ollut itsehallinnosta vaan periaatteista. Nyt puhutaan vapaasta tahdosta ja kansallisista ihanteista Louekoskea matkiakseni:)
Heilläkin oli mahdollisuus päättää myöskin täysin vapaasti miten he kohtelevat omaa vähemmistöään. Teidän pakkoruotsittajien mukaan sen olisi pitänyt olla vähemmistön tahdon mukaista kuten te nyt täällä mantereelle tahdotte , eli täysin tasa – arvoista. Kummasti ihanteet tekemisistä muuttuvat, kun se vain tulee oikealta kieliryhmältä???
Ilmoita asiaton viesti
”Minulla on paksu kirja”. Siinäpä vastaansanomaton argumentti.
Ilmoita asiaton viesti
Esa-pien. Itsehallinto ei todellakaan tarkoita, että tehtäisiin vain oikeita ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Vai luulitko niin? Olet vain pelkkä ikävä torveilija täälläkin. Jos minulla on luettu paksu kirja kotonani, niin luultavasti tiedän Ahvenanmaan tilanteesta enemmän kuin keskiverto ihminen.
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaahan on yksikielinen.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoisin että tuollainen on vain himmeli, ei muuta.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on jo perinteisesti olemassa ruotsinkielinen hallintoalue, joka pitää sisällään maan eri puolilla suomalaisen Suomen sisällä sijaitsevat ruotsalaiset alueet. Se on evankelis-luterilaisen kirkon Porvoon hiippakunta. Blogistin ehdottaman maakuntajärjestelyn voisi halvemmalla ja käytännönläheisesti korvata antamalla olemassa olevalle Porvoon hiippakunnalle myös tarvittavassa määrin maallista valtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ihmeen pakko nyt on kasvattaa suomen ruotsinkielisten valtaa?
Hehän ovat kaikissa kunnanvaltuustoissa edustettuina jos vain äänestäjiä on riittänyt. Ja kunnissa kyllä otetaan huomioon vähemmistöjen tarpeet. Ei tämä ole ennen ollut ongelma, mikä tekee siitä ongelman nyt?
Ilmoita asiaton viesti
Suomalainen politiikka toimii ihmeellisillä tavoilla. RKP:n joustavuus tukea mitä tahansa puoluetta hallituksessa, kunhan vain kielipolitiikasta päästään sopimukseen, on lehmänkauppa jota vastaan täytyy kai sitten lähteä toisella lehmänkaupalla. Parempi tarjous voittakoon, onko se sitten pakkoruotsi vai laajempi valta omassa maakunnassa.
Ruotsinkielisten valta ei kasvaisi suhteessa suurimpaan osaan Suomen aluetta ja kansalaisia, vaan pakkoruotsiin liittyvä epäsuora vallankäyttö koko kansaa kohtaan poistuisi, ja tilalle tulisi tiiviimpi vallankäyttö maantieteellisesti rajatulla alueella.
Ilmoita asiaton viesti
Pieni Suomi ei paranna kv-bisnesyhteyksiään metrin vertaa pakkoruotsin avulla. Ennemmin täällä tulisi panostaa englantiin edelleen ja vaikkapa kiinaan. Mutta Ruotsalaiselle kansanpuolueelle käy vaikka maailmanloppu, kunhan se tulee ruotsiksi. LOL!
Ilmoita asiaton viesti