NEW DEAL: Ruotsinkieliselle väestölle oma maakunta

Keskustapuolueella on viime aikoina ollut kova into tehdä Suomeen maakuntauudistus. Nyt olisi sopiva hetki tarkastella myös ruotsin kielen ja ruotsinkielisen väestön tulevaisuutta samassa yhteydessä.

Ruotsin kielen opiskelusta tulee vapaaehtoista tulevaisuudessa väistämättä, viimeistään parinkymmenen vuoden kuluessa. Jos poliitikot jaksavat harata kansan enemmistön tahtoa vastaan niin kauan. Mikä tahansa uusi hallitus saattaa tehdä päätöksen noudattaa kansan tahtoa kielipolitiikassa, ja poistaa ruotsin kielen pakollisuuden heti. Ruotsin kielen aseman tulevaisuus on nyt epävarmempi kuin koskaan, ja se muuttuu yhä epävarmemmaksi vuosi vuodelta.

Mikä agendaksi ruotsinkieliselle väestölle jatkossa, kun pakollisen ruotsin kielen opiskelun politiikka tulee tiensä päähän?

Ehdotan että Suomeen perustetaan ruotsinkielisen väestön vahvaksi tukialueeksi uusi maakunta Rannikko-Suomi, jonka väestön enemmistö on ruotsinkielinen, ja väestöä on noin 300,000 asukasta. Tälle maakunnalle voidaan pyrkiä tulevaisuudessa rakentamaan jopa itsehallintoa.

Ehdotan että tämä uusi maakunta sisältäisi 22 kuntaa, joissa on väestöä yhteensä 319 000 asukasta, josta ruotsinkielisiä 49 %, suomenkielisiä 45 %, ja muun kielisiä 6 %. (Yhdessä Ahvenanmaan kanssa ruotsinkielisten osuus nousisi 53 prosenttiin, ja suomenkielisten osuus laskisi 42 prosenttiin.)

Uuden maakunnan Rannikko-Suomi 22 kuntaa, lueteltuna suurimmasta pienimpään:
– Vaasa (ilman Vähäkyröä)
– Porvoo
– Raasepori
– Sipoo
– Mustasaari
– Pietarsaari
– Parainen
– Loviisa
– Pedersöre
– Närpiö
– Hanko
– Uusikaarlepyy
– Kemiönsaari
– Vöyri
– Kristiinankaupunki
– Kruunupyy
– Siuntio
– Maalahti
– Inkoo
– Luoto
– Korsnäs
– Kaskinen

Kuntien nimet ruotsiksi, lueteltuna suurimmasta pienimpään:
– Vasa (utan Lillkyro)
– Borgå
– Raseborg
– Sibbo
– Korsholm
– Jakobstad
– Pargas
– Lovisa
– Pedersöre
– Närpes
– Hangö
– Nykarleby
– Kimitoön
– Vörå
– Kristinestad
– Kronoby
– Sjundeå
– Malax
– Ingå
– Larsmo
– Korsnäs
– Kaskö

Perustelut, miksi ehdotan maakunnan kokoonpanoksi juuri näitä kuntia:

Tämä 22 kunnan lista sisältää Ahvenanmaata lukuunottamatta kaikki ne Suomen kunnat, joissa yli 20 % väestöstä on ruotsinkielisiä, lukuunottamatta Kauniaista (Grankulla) ja Lapinjärveä (Lappträsk). Nämä kaksi kuntaa olen jättänyt pois ehdotuksesta seuraavin perustein:

– Kauniainen on poliittisesti hieman keinotekoinen järjestely, pieni kunta keskellä suurta Espoon kuntaa, joka ei ole naapurikunta yhdellekään toiselle ehdotetun maakunnan kunnalle. Lisäksi Kauniainen on osa pääkaupunkiseudun yhteisiä liikennejärjestelyitä, ja tulevaisuudessa varmasti myös osa pääkaupunkiseudun yhteisiä sote-järjestelyitä.

– Lapinjärvi on väestöltään pieni sisämaan kunta, jonka merkitys Rannikko-Suomen maakunnalle olisi vähäinen, ja jonka väestön enemmistö on suomenkielistä.

Nämä 22 kuntaa muodostavat kolme yhtenäistä aluetta:

– Länsirannikko, Luodosta ja Kruunupyystä Kristiinankaupunkiin asti. 13 kuntaa, 164 000 asukasta, ruotsinkielisiä 55 %, suomenkielisiä 39 %, muun kielisiä 7 %.

– Etelärannikko, Paraisilta Siuntioon asti. 6 kuntaa, 69 000 asukasta, ruotsinkielisiä 57 %, suomenkielisiä 40 %, muun kielisiä 4 %.

– Itärannikko, Sipoosta Loviisaan asti. 3 kuntaa, 86 000 asukasta, ruotsinkielisiä 33 %, suomenkielisiä 62 %, muun kielisiä 5 %.

Näiden kolmen yhtenäisen alueen (sekä Ahvenanmaan) välille on mahdollista luoda suoraa lauttaliikennettä meriteitse, maaliikenteen lisäksi, joka kulkee muiden maakuntien läpi.

IonMittler

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu