Peruskouluista katoaa teini-ikäisiä Afrikkaan vuosiksi

Suomen peruskouluista katoaa maahanmuuttajaperheiden teini-ikäisiä lapsia jonkun verran. Hups, ja lapsi on kadonnut. Perhe on lähettänyt kotimaahan ”oppimaan kulttuuria”. Eli sisäistämään niitä samoja ajattelumalleja, joiden nimeen vannova kotimaa on sellaisessa poliittisessa kaaoksessa, että sieltä joutuu pakenemaan pakolaisena pois henkensä edestä? No sehän on järkevää touhua.

https://yle.fi/uutiset/3-10928899

Mutta hetkinen, miksi ne teini-ikäiset menevät sinne kotimaahan, jos siellä on niin vaarallista, että muu perhe on pakolaisena Suomessa? Nyt kaikki ei ihan täsmää.

Jotta voimme olla vähän nykyistä varmempia siitä, että Suomessa pakolaisena oleskelevien perheiden lasten ihmisoikeudet toteutuvat Suomen lakien mukaisesti, ja että kaikki osapuolet pelaavat rehellistä peliä avoimilla korteilla — ja vilpittömästi uskovat kotimaansa olevan hengenvaarallinen paikka, jos he oleskelevat Suomessa pakolaisen statuksella — ehdotan seuraavaa:

– Suomessa pakolaisen statuksella oleskelevalla henkilöllä ei ole oikeutta vierailla siinä valtiossa, josta hän väitetysti on paennut Suomeen pakolaiseksi pelastaakseen henkensä. Rehellinen ja selkeä peli: Jos valtio on väitetysti niin vaarallinen, että se oikeuttaa pakenemiseen pois pakolaisen statuksella, silloin se ei ole mikään lomakohde. Tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää, tämä on harvinaisen loogista ja reilua. Valehtelu kotimaan olosuhteiden vaarallisuudesta turvapaikkaa anoessa on peruste turvapaikan hylkäämiseen. Näin ollen lomailu maassa, josta henkilö on ”paennut” Suomeen pakolaisena, on osoitus valehtelemisesta olojen vaarallisuudesta kyseisessä maassa henkilön omasta näkökulmasta katsoen, ja peruste turvapaikan hylkäämiseen.

– Jokaisella Suomessa oleskelevalla perheellä, jolla on kouluikäisiä oppivelvollisia ja holhouksen alaisia lapsia, jotka oleskelevat koulutyön aikana ulkomailla jostain syystä, on lakisääteinen velvollisuus saattaa lapsi määräajoin keskusteluyhteyteen (vaikka videoyhteyteenkin, mutta mieluiten vierailulle Suomen suurlähetystöön) Suomen sosiaaliviranomaisen kanssa, joka arvioi että oppivelvollisuus toteutuu lapsen kohdalla, ja että lapsen ihmisoikeuksien loukkaamisesta ei ole havaittavissa merkkejä — kuten oleskelu erossa Suomessa asuvista biologisista vanhemmistaan vastoin omaa tahtoaan, tai avioliitto nuorempana kuin Suomen laki sallii, tai sukuelinten silpominen (suullinen arvio riittää, asiasta kysytään teini-ikäiseltä lapselta, ja luotetaan hänen vastaukseensa). Jos havaitaan, että Suomessa oleskeleva perhe on lähettänyt alaikäisen lapsensa ulkomaille siinä aikomuksessa, että lapseen kohdistuu Suomen lakien mukainen rikos, lapsen vanhemmat asetetaan Suomessa syytteeseen kyseisistä rikoksista. Jos Suomessa oleskelevan perheen alaikäinen lapsi katoaa viranomaisten tavoittamattomiin ulkomailla, hänet etsintäkuulutetaan, ja löydettäessä hänestä annetaan luovutuspyyntö kohdevaltiolle.

Loppuu se pelleily. Eikä pelleilykään, joidenkin lasten kohdalla on kyse todennäköisesti erittäin vakavista olosuhteista ja kohtaloista.