4-päiväinen työviikko tulee, onko siihen etuoikeutettu parempi työväki valmis?
Maailmalla kokeillaan innokkaasti 10 – 20% lyhennettyä työviikkoa, alentamatta palkkaa. Islannissa kokeiltiin 10 % lyhennettyä työaikaa neljän vuoden ajan. Työn tuottavuuden sanotaan olleen vähintään sama kuin 100 % työajalla. Espanja yrittää laittaa vielä vähän paremmaksi, siellä kokeillaan 20 % lyhennettyä työaikaa, 4-päiväisellä työviikolla. Myös Uusi-Seelanti, Skotlanti ja Japani kokeilevat tai ovat jo kokeilleet 4-päiväistä työviikkoa.
https://interestingengineering.com/scotland-will-soon-begin-trials-for-four-day-work-week
4-päiväinen työviikko, jonka seurauksena muodostuu kolmen päivän viikonloppu, tuntuu olevan nyt trendikäs tavoite, vaikka viikon työtuntien määrää ei yritettäisi edes vähentää. Joissakin työpaikoissa kokeillaan 4-päiväistä työviikkoa pidemmillä päivittäisillä työajoilla.
Meksikon rikkain mies Carlos Slim on jo vuosia lobannut 3-päiväistä työviikkoa. Hänen konseptinsa on kolme 11-tuntista työpäivää, ja sitten 4-päiväinen viikonloppu. Ei ehkä ihan jokaisen perheellisen ihmisen makuun, mutta työaika olisi kyllä 17.5 % lyhyempi kuin 40-tuntinen työviikko, ilmeisesti alentamatta palkkaa.
Japanissa kokeillaan 4-päiväistä työviikkoa sen takia, että liiallisella työnteolla itsensä kuoliaaksi näännyttäminen vähentyisi. Jos työviikko lyhenisi Japanissa 4-päiväiseksi, lyhentämättä päivittäisiä työtunteja, viikossa saattaisi silti edelleen olla enemmän työtunteja kuin monessa maassa 5-päiväisellä työviikolla. Virallisesti työajan laillinen enimmäispituus on Japanissa 40 tuntia, mutta käytännössä 22% työntekijöistä koko maassa tekee yli 50-tuntista viikkoa.
Lyhennetyn työajan kokeiluissa raportoidaan usein innokkaasti, että työn tuottavuus ei vähentynyt, tai saattoi jopa kohentua, kun työaikaa lyhennettiin mutta palkkaa ei leikattu. Tuo yhtälö voi ehkä toimia joissakin ammateissa, mutta ei niissä, joissa henkilön läsnäolon kesto työpisteen luona on suoraan verrannollinen työstä saatavaan tuottoon tai hyötyyn. Sellaisissa ammateissa työajan lyhentäminen vähentämättä palkkaa kasvattaa saadun työpanoksen hintaa työnantajalle, sekä lisää työvoiman tarvetta.
Onko työnantajalla halua maksaa 20 % enemmän samasta työpanoksesta? Ja onko työvoimaa tarjolla 20 % lisää? Liikkeellä on huhuja jostain työvoima-pulasta. Kilpaillakin pitäisi pystyä muiden yritysten ja valtioiden hinnoittelua vastaan, samassa markkinassa.
Yksi vaihtoehto on, että suureen ääneen hehkutetut työajan lyhentämiset ilman palkan alentamista toteutuvat vain etuoikeutetun paremman työväen kohdalla, joiden ammateissa tällainen yhtälö saadaan käytännössä toimimaan.
Yrittäjien työaika siinä pitenee entisestään.
Ilmoita asiaton viesti
Kai yrittäjä saa tehdä omassa firmassaan juuri niin pitkää tai lyhyttä työpäivää, kuin haluaa?
Ilmoita asiaton viesti
Joo, ja useammin kyse on välttämättömyydestä kuin omasta halusta. Paitsi jos ei halua tienata edes köyhyysrajan tasoisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Niin tai voi lopettaa hommat kokonaan. Jos henkilökuntaa on, jonka työaika lyhenee, niin kuinkahan lienee, kenen selkänahasta yrityksen tulos revitään edes kannattavuusrajalle?
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu yrityksestä. Yrittäjän työtunteja ei lasketa näissä kokeiluissa. Eikä niihin yleensä mitään yrittäjää liitykään, vaan valtio jolla on pohjaton kassa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos yleistä työaikaa lyhennetään, niin varmaan koskee yritystoimintaakin.
Ilmoita asiaton viesti
Miten yrittäjää voi koskea mikään työaika jatkossa, kun yrittäjää ei koske mikään työaika nykyäänkään? Yrittäjä tekee työtä niin vähän tai paljon kuin haluaa. Vaikka 4-päiväisenä ja 6-tuntisia päiviä, jos yrityksen tuloskunto antaa myöten.
Ilmoita asiaton viesti
Työntekijöiden selkänahastahan se aina revitään, tietenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Itse silloin kun minulla oli vielä töitä, pyrin 6-tuntiseen työpäivään. Ohjelmien kirjoittamisessa tämä tuntuu olevan optimi. Pitempiä työpäiviä pystyy tekemään, mutta vain hetkellisesti.
Pitkäkestoisesti kaikki tunnit sen 6:nnen jälkeen tuottavat enemmän virheitä kuin ne 6 ensimmäistä tuntia. En siis ollut laiskottelemassa, vaan pyrin parhaaseen lopputulokseen.
Kaiken tämän optimoinnin jälkeenkin paloin loppuun niin monta kertaa, etten enää kykene keskittymään. On se kuluttavaa tuo koodaaminenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Koodaaminen voi olla tosi tylsää. Riippuu projektista. Ehkä sinun olisi pitänyt saada enemmän vaihtelua työpäiviin, erilaisia tehtäviä. Jos ei muuta niin jopa täysin eri duunia puolet päivästä. Ei helppo järjestää, maalailen tässä nyt vähän pilvilinnoja.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä vaihtelua siinä voi olla, kun pitää saada projekti valmiiksi toimituspäivään mennessä?
Ilmoita asiaton viesti
Jos tekijöitä on kaksi kertaa enemmän, sitten projekti tulee valmiiksi samassa ajassa, vaikka jokainen osallistuja tekee vain puolta päivää siihen projektiin, ja toinen puolet johonkin muuhun projektiin. No näinhän se todella harvoin menee. Projekteilla on tapana kasautua mahdollisimman vähälle määrälle työntekijöitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei muuten toimi noin. Jos otat johonkin projektiin kaksi työntekijää, pitää heidän olla yhtä hyviä ja he toimivat hyvin yhteistyössä. Ja tätä on todella vaikea tietää etukäteen, elleivät he ole tehneet tiimityötä yhdessä aikaisemmin. Kerrankin firmani palkkasi jonkun häiskän yliopistolta (tietojenkäsittelytieteen assistentti tjsp) helpottamaan työtaakkamme. Lopputulos: sain kirjoittaa kaiken hänen ulostamansa koodin uudelleen koska siinä piti tehdä jokin pikku muutos, eikä se onnistunut ennekuin ymmärsin koodia. Tämä idiootti oli ripotellut koodin täyteen makroja jotka vain tekivät siitä vaikeaselkoisemman ja jouduin kirjoittamaan ne selväkielisemmiksi.
Onneksi siinä vaiheessa olin jo lähes täysinoppinut C-kielen koodaamisessa, joten se kävi verraten nopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta noin niin kuin teoriassa, siten sen projektin saisi maaliin, vaikka tekisi vain puolta työpäivää siihen projektiin. Matemaattisesti laskettavissa oleva totuus, joka ei aina helposti taivu ihan oikeaan elämään.
Ilmoita asiaton viesti
Todellisuus ei todellakaan taivu teoriaan. Kuten ylempänä mainitsin, työntekijöiden määrän lisäämisellä voi olla jopa hidastava vaikutus!
Ilmoita asiaton viesti
Sinun esimerkkisi ei ollut kovin universaali, ja se oli aika pienen firman olosuhteisiin peilautuva. Vähän isommassa firmassa voi olla 20 koodaria tekemässä käytännössä samanlaista työtä eri asiakkaille. Jos niillä voi olla 20 koodaria, voisi yhtä hyvin olla myös 40 koodaria puolella työajalla, ja homma toimisi yhtä hyvin — jos niille koodareille olisi tarjota toinen puolet työajasta jotain muuta virkistävästi erilaista työtä. No yleensä ei ole, tai sitä ei edes yritetä tavoitella.
Mutta tulipa sellainenkin tyyppi vastaan työelämässä, joka teki ihan omasta tahdostaan puolta työpäivää. Hän arvosti vapaa-aikaa, ja korkeasti palkattuna tienasi ihan hyvin kinkkua leivän päälle puolellakin työajalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ohjelmien koodaamisessa se on lähes vakio: tuloksellisten koodaajien lukumäärä tietyn alueen (osa-alueen) luomisessa on laskettavissa sahurin yhden käden sormilla. Ainoita kertoja kun olen nähnyt yhteistyötä syntyvän on siten, että kyseisten osa-alueiden väliset rajapinnat on sovittu tarkasti eikä niistä poiketa. Sitten jokainen toteuttaa itseään näissä tiukasti näissä rajoissa. Siten voidaan tuottavuutta lisätä työntekijöiden määrää lisäämällä, pilkkomalla tehtävä osiin. Aina se ei ole mahdollista.
Kaksi tuntemaani pilkkomistapausta:
#case 1 (Osakeyhtiö 1)
– 1. kaveri kuvaa minulle ongelman
– Minä kirjoitan apinan raivolla koodia joka hoitaa ongelman
– 2. kaveri (harrastaa maratonjuoksua) korjaa virheeni
#case 2 (Osakeyhtiö 2, tämä oli DOS-aikana)
– 1. kaveri kirjoittaa grafiikkakirjaston ja moniajojärjestelmän
– 2. kaveri kirjoittaa matemaattisen kirjaston
– 3. kaveri kirjoittaa moniajon ja matikkakirjaston pohjalta laitteiston luku/tulkintaohjelmiston
– minä/1. kaveri kirjoitamme tietoliikennejärjestelmän eri koneiden välille (vuosia myöhemmin huomaan että se on lähes 1:1 yhtenevä TCP/IP-järjestelmän kanssa, mutta meillä ei ollut sitä käytettävissä silloin)
– minä kirjoitan graafisen käyttäjäliittymän (DOS-maailmaan, ennen Windowsia) luku/tulkintaohjelmiston datan esittämiseksi (käyttäen kaikkea ylläolevaa)
– 4. kaveri testaa ohjelmiston ja tuottaa havaitsemistaan virheistä listan, joka on osa minun töitäni ennen luovutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin näistä sipilän kiky työnajanpitennyksistä oli se seuraus, että porukat norkoilivat enemmän kelloa kuluttamassa, mutta töitä ei tehty enempää.
Neljäpäiväinen työviikko olisi ihan ok.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle kelpaisi 1-päiväinen työviikko, jos saa koko viikon palkan.
Jos olisin työnantaja, sitten asenteeni olisi erilainen.
Etujen ristiriita on varsin ilmeinen.
Ilmoita asiaton viesti
Tulee mieleen kesätyöpaikkani 1970-luvulla. Siellä kello 15:50 kellokorttikoneen eteen muodostui pitkä jono miehiä puhtaana ja omissa vaatteissaan odottamassa että kello löisi 16:00 ja he pääsisivät leimaamaan kellokorttinsa.
Ilmoita asiaton viesti
Alkuperäinen lyhyen työajan ja työviikon idean isä oli tämä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Sepp%C3%A4nen
Suomessakin oli kokeiltu 1996-1999 ja tämän tarkasteli silloinen työministeriössä johtanut Pekka Peltola:
https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2021/06/KSS_Peltola_Tyoaika_Web.pdf
Kaikki tieto pitää perustua tutkittuun tietoon, ei mihinkään mutuiluun kuten lehdistö tai poliitikot niin kuvittelevat pätevänsä pinnallisesti.
Tulevaisuudessa varmaan tulee olemaan totta, kun työpaikkoja ei riitä kaikille ja on pakko silloin työtunteja jakaa, koska tehokkaat koneet sekä automatisointi korvaavat ihmisiä pois työhihnoilta tai teollisuudesta. Joskus kauempana tulevaisuudessa joudumme turvautumaan resurssitalouteen, jolloin raha ei merkitse enää mitään.
Ilmoita asiaton viesti
> työpaikkoja ei riitä kaikille ja on pakko silloin työtunteja jakaa
Yli sadan vuoden kokemus demokraattisesta politiikasta osoittaa kyllä, että ”pakko jakaa kaikille” ei ole mikään pakko. Jos jollain on töitä ja toisella ei ole, sitten se toinen tienaa paremmin ja toinen saa jotain pientä sosiaaliturvaa.
Juuri sen takia ei haluta jakaa tasan, koska se jolla on enemmän töitä, ei halua jakaa sille jolla ei ole. Myöskään työnantaja ei halua jakaa tasan hyvälle ja huonolle työntekijälle, vaan jos hyvä löytyy niin sille halutaan antaa täydet tunnit, ja jos huono löytyy niin sitä ei haluta palkata lainkaan. Tuskin tämä asetelma mihinkään muuttuu taikaiskusta tulevaisuudessa. Samanlaiset ihmiset silloinkin pyörittävät yhteiskuntaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se etenee siihen suuntaan, että lopulta ei riitä töitä kaikille. Vaihtoehtoisesti pitäisi romuttaa kaikki automatisointi, tehokkaat koneet, yms., jotta saataisiin taas ihmiset työhihnoille ja teollisuuteen.
Olen lukenut muutamia vuosia sitten, että suunnitteilla on täysin automatisoitu tehdas, jossa on vain laitehuoltajia korjailemassa, niin sen tehtaan kautta netissä tehdään vaikka tilaus tietynlaisesta polkupyörästä ja sen tekee tehdas tilauksen mukaan ja toimittaa loppujen lopuksi tilaajalle haluamansa.
Tuon suuntaisia tehtaita aletaan pian rakentamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen kun tehdas tuplasi tuotannon niin investointi oli iso ja työntekijämäärä vähintään tuplaantui, nyt kun tuotanto tuplataan niin investointi on iso, tuotanto tuplaantuu mutta työntekijämäärä helposti puolittuu.
Kaupallisen palvelualan työoaikat on pitäneet länsimaita pystyssä mutta nyt palvelualakin siirtyy itsepalveluun esimerkkeinä itsepalvelukassat ja nettikaupat.
Palvelualoilla tosin on jo vuosikymmeniä tehty nelipäiväistä työviikkoa, neljän päivän palkalla tosin.
Ilmoita asiaton viesti
Siellä on monia joustavia ratkaisuita (työntekijän nahkaisen lompakon selkänahasta). On yhden päivän työviikkoja, kahden päivän, tai kolmen päivän.
Ilmoita asiaton viesti
Utopistisessa Zeitgeist-liikkeessä muistaakseni on visioitu jo vuosikymmeniä roboteista, jotka osaavat tehdä kaikenlaista ja korjata sekä rakentaa robotteja, ja loputa ihmisen ei tarvitse tehdä mitään, ei edes huoltaa robotteja.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ei ollut utopiaa. Olen nähnyt materiaaleja, missä niitä suunnitellaan. Kävin robotiikkakoulutuksen ja siinäkin koulutuksessa minun piti lisätä sähkönkulutus, eri kappaleiden tuotantomäärät, yms.
Se tulevaisuus tulee vääjäämättömästi.
Ilmoita asiaton viesti
Zeitgeist-liikkeestä tekee utopistisen heidän kommunistisuutensa. He ajattelevat että kun robotit tekevät kaiken, sitten ihmiset ovat taloudellisesti tasavertaisia. Hahhah, ihmiskunnan tuntien siinä käy niin että Jeff Bezos omistaa kaiken ja muut elävät köyhyysrajalla.
Ilmoita asiaton viesti
Aha. Siirrät taas maaleja toisaalle ja kieltäydyt uskomasta vaikka sellaisia tehtaita on suunnitteilla. On ihan turha keskustella kanssasi ja kuvittelet foliopipossasi, että puhun Zeitgeististä tai kommunismista.
Herää nyt!
Ilmoita asiaton viesti
En ole kieltäytynyt uskomasta, että robotisaatio on tulossa. En sano missään viestissä tietääkseni, että robotisaatio ei tule etenemään. Sen sijaan sanon, että ihmiskunnan tavat ja tottumukset huomioiden ei vaikuta kovin todennäköiseltä, että lopputulos olisi että työaika tai työn hedelmät jaetaan tasan ihmisten kesken. Näyttää todennäköisemmältä, että rikas omistaa miljoona robottia, ja elää herroiksi niiden tuotoksella, ja köyhä ei omista yhtään robottia. Sitä köyhää ajatellen on jo suunnitteilla perustulo monessa maassa, jotta köyhälle voitaisiin jakaa vähän jotain ropoja, mutta ei nyt liian paljon sentään.
Ilmoita asiaton viesti
> ”Bezos” saa sitten varmaan ostella niiden tuotoksia itse
Mikäs siinä, jos ne tuotokset ovat esim. kaviaaria, hanhenmaksaa punaviini-kastikkeessa, ja belgialaista vehnäolutta.
Ilmoita asiaton viesti
Eliitti sukuineen ja kavereineen on eri valtioissa onnistunut yleensä kuluttamaan aika hyvän siivun valtion taloudesta. Ei kaikkea, mutta sen verran että muille jää jaettavaksi aika kapea siivu kakusta per henkilö.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä tulevaisuudesta vuonna Z, mutta tällä hetkellä poliitikot vain menettävät valtaansa koko ajan. Kun tulee se argumentti, että ”ei kukaan sijoita tänne miljardejaan, jos korotamme veroja tai palkkoja tms. tms., vaan pääoma pakenee muihin maihin, ja työpaikat niiden mukana”. Kahteen sataan valtioon pirstaloitunut maailma sopii erittäin hyvin superrikkaille, aina pääsee pakoon rahojensa kanssa, mikään poliittinen hallitus ei pysty eikä uskalla kansallistaa heiltä mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Voi käydä niin että rikkaat ostavat itselleen robotti-armeijan joka hallitsee yhteiskuntaa, ennen kuin ihmiset ehtivät tehdä demokraattisia päätöksiä sen estämiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/etela-korea-saattaa-ottaa-kayttoon-uuden-veron-maassa-on-eniten-robotteja-koko-maailmassa/6533262
”Etelä-Korea saattaa ottaa ensimmäisenä maana maailmassa käyttöön robottiveron, sillä robottien pelätään vievän työpaikkoja ihmisiltä. Uuden ehdotuksen myötä verohelpotuksien määrää vähennettäisiin yrityksiltä, jotka sijoittavat automatisoituun laitteistoon.
Kyseessä ei ole suora vero roboteille, mutta Etelä-Korean hallinto pyrkii tekemään teollisuuden robotteihin sijoittamisesta vähemmän houkuttelevaa.
Etelä-Koreassa on maailman suurin keskittymä robotteja: jokaista 10 000 työntekijää kohden maasta löytyy 531 teollisuuden monitoimirobottia.”
Ilmoita asiaton viesti
”…Etelä-Korean hallinto pyrkii tekemään teollisuuden robotteihin sijoittamisesta vähemmän houkuttelevaa.”
Tämä nyt viimeistään kertoo systeemin olevan läpimätä.
Ilmoita asiaton viesti
Kapitalismin. Keksintöjen tulee hyödyttää koko ihmiskuntaa. Nyt kun näyttäisi, että niin kävisi, niin siitä tehdään keinotekoisesti vähemmän houkuttelevaa.
Ei pyörän keksimisen aikoihin vielä noin ollut. Vaikka varmasti silloinkin joku marmatti kantobisnestensä menevän konkurssiin.
Ilmoita asiaton viesti
Miten niin ei toimi(nut)? Kiina ainakin porskuttaa. Hehän tavallaan ovat luoneet sen kolmannen talousjärjestelmän. Kapitalistit kommunistien talutushihnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Sosialistinen kansantasavalta, jota hallitsee kommunistinen puolue. Mikä Suomi muuten on?
Ilmoita asiaton viesti
…kai…
Ilmoita asiaton viesti
Suomessakin oli keskusteltu vuonna 2017 robottiverosta tahi automatisointiverosta, mutta siihen ajatukseen ei lämmennetty juuri lainkaan ketään, joilla on vain euro/dollari silmissään:
https://yle.fi/uutiset/3-9949208
Ilmoita asiaton viesti
Harvinaisen huono päätös. Suomen ainakin pitäisi päin vastoin satsata robotteihin niin paljon kuin mahdollista. Vain sillä ne työpaikat saisi takaisin Kiinasta.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä kenelle?
Ilmoita asiaton viesti
Verosuunnittelu on tietysti huono juttu. Muutoin siitä olisi hyötyä ensinnäkin ne verot, ja jos puhutaan lähitulevaisuudesta, eikä vuodesta 2200 AD, niin robotit tekevät vain osan valmistavasta työstä, eivät kovin paljon toimistotyötä, eivätkä myyntityötä eikä rekalla kuljetusta, eivät rakenna tehtaan halleja eikä sinne johtavia katuja juuri lainkaan. Kyllä siinä työllistävää oheisvaikutusta olisi, jopa siinä tapauksessa että tuotteen valmistaa robotti ilman ihmisen apua.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen väestö ei halua muuttaa Intiaan eikä Uzbekistaniin, joten vielä on toivoa että vähintäänkin osuuskuntina työläiset pitävät teollisuutta yllä ja työllistävät itsensä, vaikka kaikki rikkaat muuttaisivat Cayman-saarille josta käsin he omistavat tehtaita Tadzikistanissa. Muurahaisilla olisi käytössä myös ase nimeltä ostoboikotti, mutta muurahaiset ovat niin tyhmiä että eivät he mitään osaa boikotoida järjestelmällisesti ja oman kollektiivisen etunsa mukaisesti. Kun se on niin halpaa!
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisista tuottajista aika monikin.
Ilmoita asiaton viesti
Kätevimmin kävisi työajan poisto tykkänänsä, vain tuloksesta jaetaan rahaa, makaamisesta, esim.valtion / kunnantöissä tarjotaan kahvit, sokeri täytyy itse kustantaa. Tämän järjestelmän luomisen ei luulisi olevan vaikeaa, sillä vähintään 30 % tekee jo näin, vain tuloksesta palkitaan 🤗
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä sille 30%:lle, johon viitataan blogin otsikossakin. Huonompi muille.
Ilmoita asiaton viesti