Alkoholivero tulisi poistaa kokonaan alle 3.5% vahvoilta oluilta

Tuhansia vuosia vanha perinnejuoma olut on luonnostaan noin 5% vahvuista. Riippuen toki valmistuksen yksityiskohdista. Takavuosina kun Suomessa sai myydä ruokakaupassa enintään 4.8% vahvuista olutta, moni kansainvälinen olutmerkki valmisti Suomen markkinoille 4.8% vahvaa olutta, kun saman merkin olut on Keski-Euroopassa vahvuudeltaan 5%.

Ruotsissa laimennettiin ruokakaupoissa myytävä olut aikoinaan 3.5% vahvuiseksi, kansanterveyden nimissä. Suomessakin sitä on ehdotettu aina välillä, mutta keskustelun tulokset ovat olleet laimeita (!). Oluen laimentamista vastustavat melkein kaikki jotka juovat olutta. Olutta päihtymis-tarkoituksessa juovien ihmisten mielestä oluen täytyy olla vahvaa, jotta siitä tulee humalaan mahdollisimman helposti ja nopeasti. Ja halvallakin vielä.

Hifistelijöiden mielestä taas oluen maku on parhaimmillaan silloin kun se on ”täyttä tavaraa”. Sitä ei saisi laimentaa lainsäädännön takia luonnollisesta 5.0% vahvuudesta 4.8% vahvuiseksi (eikä varsinkaan 3.5% vahvuiseksi), koska maku kärsii. Täyteläisten aromien tilalle tulee outoja kemiallisia esansseja, ilmeisesti mausteita, joilla panimo yrittää epätoivoisesti loihtia maun takaisin entiselleen sen jälkeen kun juomasta on poistettu alkoholia, ja sen mukana alkuperäistä täyteläistä oluen makua. Olut-alan foorumeilla netissä näyttää siltä, että friikit arvostavat oluen sitä korkeammalle, mitä korkeampi sen alkoholipitoisuus on. Siitäkin huolimatta, että hifistelijä ei juo olutta päihtymis-tarkoituksessa. Oluen vain täytyy maistua juuri oikeanlaiselta. Siinä täytyy olla potkua ja terävyyttä. Täydellisyyttä.

Oluen alkoholipitoisuuteen liittyy kuitenkin ongelma, joka koskettaa ensisijaisesti juuri hifistelijää, joka etsii täydellistä makua, mutta ei tavoittele kaatokänniä. Hän saa alkoholia maksan suodatettavaksi periaatteessa turhaan, kun kerran päihtyminen ei ole tarkoituksena yhden pale alen tai bitterin siemailussa. Ja se on ongelma terveys-viranomaisten mielestä. He uskovat, että rasvamaksa ja muut sairaudet vaanivat maltillisia oluen käyttäjiä.

https://yle.fi/uutiset/3-11481404

Olut maistuu minullekin ruokajuomana ja muuhun pikku janoon. On maistunut aivan erityisesti sen jälkeen, kun aikoinaan 15 vuotta sitten hammaslääkärini varoitti minua hampaiden kiilteen kulumisesta, ja kysyi mitä juon ruokajuomaksi päivittäin. Coca-Cola Zeroa join tuolloin paljon, ja se oli syynä hampaiden eroosiolle, joka olisi johtanut peruuttamattomiin ongelmiin esim. kylmien ja kuumien juomien sietämisessä, jos tilanne olisi päässyt etenemään vielä pahemmaksi. Siitä lähtien olen suosinut olutta ruokajuomana, koska hammaslääkäri vastahakoisesti suostui tunnustamaan, että oluen pH-arvo on suotuisa hampaiden hyvinvoinnin kannalta. Siihen loppui hampaiden eroosio.

Mutta ei sitä oluttakaan saisi joka välissä siemailla, lounaalla ja päivällisellä ja siinä välissä vielä janojuomanakin. Terveys-viranomaisten suosittelemat alkoholin kulutuksen riskirajat paukkuisivat yli niin että heilahtaa. Rasvamaksa saattaisi alkaa kehittymään huomaamatta ja salakavalasti. Mikä siis neuvoksi? Olen kokeillut kahta erilaista lähestymistapaa: riskien hajauttaminen ja oluen laimentaminen.

Riskien hajauttamisella tarkoitan sellaista vaihtoehtoa, että juon montaa erilaista terveydelle haitallista juomaa vuorotellen. Ehkä joskus yksi limonadi, ja sitten yksi olut, ja sitten yksi kahvi. Kaikissa näissä on omat potentiaaliset haittansa, mutta erilaiset haitat. Riskejä hajauttamalla pienenee todennäköisyys, että mikään riskeistä koituu kohtalokseni.

Toinen minun kokeilemani lähestymistapa alkoholin kulutuksen vähentämiseen on oluen laimentaminen. Tölkki alkoholitonta olutta ja täyttä olutta sekaisin samaan lasiin. Lopputulos on pitoisuudeltaan noin 2.7%, koska parhaimman makuiset ”alkoholittomat” oluet ovat yleensä 0.5% vahvuisia, ja keskioluiden vahvuus on yleensä hieman alle 5%. Hifistelijän kauhuksi tällainen keitos saattaa maistua melkoiselta kuralta, mutta kokeilemalla voi löytää myös hyviä yhdistelmiä. Olen vakuuttunut siitä, että 3% vahvuuden tuntumassa olut voi maistua ihan hyvältäkin, mutta helposti siihen tilanteeseen ei pääse. Maukkaan oluen valmistaminen on sitä vaikeampaa, mitä vähemmän alkoholia sen halutaan sisältävän.

Loppujen lopuksi eniten minua tympii oluen laimentamisessa sen hinta. Vähän alkoholia sisältävät oluet eivät ole kaupassa juuri sen halvempia kuin keskioluet. Niinpä tulee helposti otettua täyttä olutta, kun sen saa melkein samaan hintaan kuin kevyemmän vaihtoehdon. Terveys-viranomaiset suosituksineen eivät kuitenkaan olisi kiitollisia tästä ratkaisusta.

Alkoholin verotusta on pyöritelty Suomessa suuntaan ja toiseen. Kaikkea on kokeiltu, ja kohta kokeillaan taas uudestaan sitä mikä ei ole toiminut ennenkään. Kannattaisi kokeilla välillä jotain uutta. Jonkunlainen hybridi keskioluen laimentaneen Ruotsin mallin ja Suomen mallin välillä.

3.5% on ollut sopiva raja ruotsalaisten mielestä. 2.8% olisi kyllä vieläkin suurempi haaste oluen tislaajalle, jonka tehtäväksi annetaan valmistaa maukasta olutta janoiselle kansalle. Mutta mennään vähän helpomman kautta, ja annetaan olutpanimoille vähän armoa.

Ehdotan että alkoholivero poistetaan kokonaan oluesta, joka sisältää alkoholia enintään 3.5% tilavuudesta. Tämä muodostaisi ruokakauppoihin Ruotsin mallia mukaillen uuden hinnaltaan houkuttelevan oluiden kategorian, ”kakkos-oluen”, viemättä kuitenkaan kauppojen hyllystä vahvempia oluita, jotka on juuri saatu sinne kovalla vaivalla. Alkoholiverosta vapautettu 3.5% vahvuinen ”hurrin huurteinen” (tässäpä oivallinen tuotemerkki!) olisi hinnaltaan noin 60 senttiä edullisempaa kuin keskiolut 330 ml tölkiltä, ja 90 senttiä halvempaa puolen litran tölkiltä. Riittävän houkutteleva hintaero voisi nostaa kakkos-oluen kysynnän tasolle, joka kerää kiitosta terveys-viranomaisten taholla asti. Ei maksa vaivaa.

Mutta panimoiden täytyisi kyllä yrittää ihan tosissaan, jotta laimennetun oluen maku kelpaisi hifistelijälle. Se on niin vaikea temppu, että jos joku siinä onnistuu, maailman markkinat ovat auki.

+1
IonMittler
Perussuomalaiset Vantaa

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu