Edustuksellisen demokratian rimanalitus: Suomen valtionjohto valehteli Afghanistanin sodasta
Ulkopoliittisen instituutin tutkimuksen mukaan Suomen valtiollinen johto käytännössä valehteli Afghanistanin sodan motiiveista sekä käytännön tapahtumista paikan päällä, jopa 20 vuoden ajan. Siis valtionjohto valehteli kansalle. Eikä sillä ollut merkitystä, mikä presidentti tai puolue oli kulloinkin vallassa. Vallanpitäjät vaihtuivat oikealta vasemmalle ja vasemmalta oikealle, mutta kansalle valehteleminen jatkui keskeytyksettä.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009278988.html
Edustuksellisessa demokratiassa esiintyy toisinaan tällaisia olosuhteita, että joku asia tai tavoite muodostuu poliittiselle eliitille niin tärkeäksi, että kansalle tarvittaessa vaikka valehdellaan tapahtuneesta tai sen syistä, jotta sellainen poliittisen eliitin tukema tavoite ei vaarantuisi, jonka tiedetään olevan epämieluisa väestölle yleisesti.
Mikä oli ”väestölle yleisesti epämieluisa, poliittisen eliitin tukema tavoite”?
Muutama päivä sitten HS otsikoi ”Suomi ei tiennyt itsekään, mitä Afganistanin operaatiolla tavoitteli”. Ja UPIn raportissa ”On lähes mahdotonta arvioida, missä määrin Suomi saavutti tavoitteitaan Afganistanissa, sillä niitä ei asetettu selkeästi ja läpinäkyvästi”. Olet ilmeisesti eri mieltä HS:n ja UPIn raportin kanssa?
Ilmoita asiaton viesti
Kansan virallinen media YLE tietää kertoa, että todellinen tavoite oli NATO-jäsenyyden edistäminen.
https://yle.fi/a/74-20008924
Ilmoita asiaton viesti
Puhutaan kuitenkin suhteiden edistämisestä, ei Nato-jäsenyydestä. Halusiko Norjakin edistää Nato-jäsenyyshakemustaan?
”Suomen toimintaa Afganistanin operaatioissa ohjasi erityisesti halu ylläpitää ja vahvistaa kansainvälisiä kumppanuuksia. Vastaavissa selvityksissä Norjassa ja Ruotsissa on saatu samankaltaisia tuloksia.”
Minusta uutisessa ei ole mitään uutta. Halu asettua länsimaiden yhteiseen rintamaan oli mielestäni ihan selviö. Ulkopuolelle jääminen olisi saattanut Suomen vähän outoon valoon.
Ilmoita asiaton viesti
Onko sekin selviö, demokratiassa, että poliittinen eliitti katsoo oikeudekseen asettaa Suomen rintamaan johon kansan ei arvioitu haluavan asettua?
Ilmoita asiaton viesti
En muista kuulleeni ”kansan” kovasti protestoineen itse operaatioon osallistumista.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossahan se on selitetty UPIn raportissa, että kansalle kerrottiin eri tarina kuin oli todellisuus. Eri motiivit kuin olivat todelliset motiivit. Maailman parantaminen, tyttöjen asema, feminismi, jee jee. Kansalle kerrottiin mitä kansa halusi kuulla, joten tietenkin kansa oli tyytyväinen. Ja myös operaation aikana hyssyteltiin taisteluita ja sotamaista luonnetta, ja valkopestiin sotiminen ”rauhan ylläpitämiseksi”.
Demokratian kannalta tämä on ongelmallista, että kansalle valehdellaan jotta se olisi tyytyväinen.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä sellainen rintama olisi? Eikös me olla oltu NATO-kumppani jo 90-luvulta? En ole huomannut että kansa olisi siitä rintamasta halunnut erkaantua.
Ilmoita asiaton viesti
Kansalta ei ole missään vaiheessa kysytty, halusiko kansa liittyä NATO-kumppaniksi. Jussi Niinistö ja Sauli Niinistö tekivät ~5 vuotta sitten NATO-kumppanuuden syventävän sopimuksen jopa salassa eduskunnalta — ei pelkästään kansalta.
Ilmoita asiaton viesti
Kansa vastustaa siis NATO-kumppanuutta ja 18 kumppanuusvuoden jälkeen kansa haluaa vielä jäseneksikin. Kansa koostunee masokisteista?
Ilmoita asiaton viesti
Tällä hetkellä kansan tahto on voimakkaassa murroksessa, joten en ymmärrä miksi rinnastat sen mitä kansa tahtoo nyt siihen mitä kansa on tahtonut joskus muulloin.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitatko että kansa vastusti NATOn rauhankumppanuutta 1994-2021? Mistä päättelit niin? Vastustaako kansa edelleen tuota kumppanuutta?
Ilmoita asiaton viesti
Kausi 1994-2021 ei ollut mikään homogeeninen tai stabiili. Tässä on esimerkki muutoksesta, jollaisia siellä tehtiin kysymättä kansalta, jopa kysymättä eduskunnalta.
https://yle.fi/a/3-11362560
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen perään sitä, millä tavalla ilmeni NATOn rauhankumppanuuden vastustus? Putosivatko sen solmineet seuraavissa vaaleissa, vai mistä päättelit että kansa vastusti?
Ilmoita asiaton viesti
Politiikka ei toimi siten (valitettavasti), että ne poliitikot putoavat seuraavissa vaaleissa, jotka ovat päättäneet jotain jota kansan enemmistö ei kannata. Muutoin suurin osa pakkoruotsista päättäneistä poliitikoista olisi pudonnut pois eduskunnasta viimeiset 20 vuotta. Se toimii niin että on tärkeimmäksi koettuja pääteemoja, joissa on pakko kosiskella kansaa, ja niiden varjoon jää paljon muuta, jossa pystyy toimimaan kansan enemmistön tahdon vastaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Ion: ”Politiikka ei toimi siten (valitettavasti), että ne poliitikot putoavat seuraavissa vaaleissa, jotka ovat päättäneet jotain jota kansan enemmistö ei kannata.”
Ion: ”Edustuksellinen poliitikko pelkää kansan äänestävän häntä vastaan seuraavissa vaaleissa, diktaattori pelkää vallankumousta.”
Keskustelu olisi ehkä mielekkäämpää jos et ihan vastaansanomisen vuoksi vaihtelisi mielipiteitäsi.
Ilmoita asiaton viesti
Molemmat sanotut ovat totta politiikassa. Homma toimii niin että äänet kalastetaan vaalien alla lupaamalla mahdollisimman hyvää mahdollisimman isoissa asioissa. Vaalikausien välissä tehdään mitä milloinkin, ei aina suju vaalilupausten mukaisesti. Avointa konfliktia suurissa asioissa vältellään kansan tahdon suuntaan. Pienet aiheet eivät venettä kaada, mutta niissäkin on salailua, koska ne prosentin kymmenyksetkin kannatuksessa on tärkeitä vaaleissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tiedosta, vai noin se homma toimii.
Kuntapolitiikkona en tuosta itseäni tunnista, mutta ehkä tämä koskee sitten teitä eduskuntavaaliehdokkaita.
Vaikka ajatteletkin että ehdokkaana noin toimitaan, oletko varma että muut ehdokkaat jakavat keinosi?
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkea mitä sanon, yrität käyttää minua vastaan. Mutta se on kyllä täysin selvää, etä kaikki suuret perinteiset valtapuoluet jakavat nämä keinot: SDP, Keskusta, Kokoomus.
Ilmoita asiaton viesti
MIttler kertoo kuinka muut toimivat, mutta pitää tiukasti salassa, kuinka itse toimii. Samalla syyttävä sormi osoittaa vallanpitäjiä, jotka ovat pitäneet asioita salassa.
Joltain osin minun on vaikea seurata logiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, pidänkö salassa, miten minä toimin? Luulen että selitän ajatteluani blogeissa paljonkin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei enemmistöllä ole mitään väliä muuten kuin pressanvaaleissa. Et sinä sentään miljoonaa ääntä tarvitse eduskuntaan päästäksesi.
Jos välität jostakin niin vähän, että ehdokkaan näkemys asiasta ei vaikuta äänestyskäyttäytymiseesi on herttaisen yhdentekevää mitä mieltä asiasta olet.
Ilmoita asiaton viesti
Öh, no ehkä saatoit kuvailla vallitsevaa tilannetta. Mutta myös epäkohtaa, ja syytä siihen miksi enemmistö kansasta ei ole tyytyväinen politiikan tuotoksiin. Koska enemmistöllä ei ole väliä, kuten sanot.
Ilmoita asiaton viesti
Miten perustat väitteesi, ettei kansan enemmistö ole tyytyväinen politiikan tuloksiin?
Maailman onnellisin kansa äänestää jokseenkin samoja puolueita vaaleista toisiin, vaikka vaihtoehtojakin löytyisi.
Ilmoita asiaton viesti
Kansan enemmistö on tyytyväinen joihinkin politiikan tuloksiin, ja tyytymätön joihinkin. Jos haluaa ajattelun perustuvan todellisuuteen ja totuuteen asiasta, kannattaa unohtaa muu venkoilu ja pohtia suoraan sitä kysymystä, kannattaako jossain asiassa vallitsevaa lakia tai politiikkaa yli vai alle 50 % väestöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Voithan jättää kansanedustajan valtakirjan toimittamatta, jos et saa miljoonaa ääntä. Se osoittaisi integriteettiä, kun kerran enemmistön pitäisi tukea.
Ilmoita asiaton viesti
Voin sitten esittää kansanäänestystä tärkeille aiheille, kun kerran enemmistön pitäsi tukea säädettävää lakia. Selvitetään, tukeeko enemmistö vai ei.
Sveitsissä menetellään näin uusien lakien kohdalla, jos riittävän moni kansalainen sitä vaatii. Vaikka poliitikot äänestäisivät uuden lain puolesta, kansalaiset voivat viedä asian kansanäänestykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin osa säädettävistä laeista ei enemmistöä nappaa. Monen osalta äänestysprosentti jäisi alle 20. Sitten se ”enemmistö” onkin alle kymmenys.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on filosofinen kysymys, mikä on enemmistön määritelmä, huomioiden äänestysprosentti. Asia ei ole niinkään, että kaikki ovat tyytyväisiä politiikkaan, jotka eivät äänestä. On jopa päinvastoin, että ihmiset eivät äänestä koska ovat tyytymättömiä politiikkaan, ja lisäksi menettäneet toivonsa että äänestäminen hyödyttäisi mitään. Moniulotteisessa demokratiassa ongelma ratkeaisi sillä että saat sitä mitä tilaat, tai keskivertoa jos et tilaa mitään. Ei ole pakko tilata, eikä se keskiverto kovin huono ole loppujen lopuksi.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri noin se on tänäänkin, että muut päättävät puolestasi jos et äänestä.
Sinä otit argumentiksi kansan enemmistön mielipiteen. Turha meidän on nyt muuttaa keskustelua äänestäneisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Mnjaah, kun uutisissa puhutaan kansan enemmistön mielipiteestä, viitteenä on yleensä Taloustutkimuksen tms. teettämä kysely tuhannelle ihmiselle, jotka ovat väitetysti tieteellisin kriteerein tasapainotettu edustava otanta koko väestöstä. Joten kansan enemmistön mielipide on käsite, joka tieteessä hyväksyttävällä tavalla voidaan selvittää siten, että vain 0,02 % kansasta kertoo mielipiteensä, ja muilta ei edes kysytä.
Ilmoita asiaton viesti
Paremmin 1000 henkilön edustavalla otoksella selvitetään enemmistön mielipide, kuin miljoonan itsevalikoituneen osajoukon avulla. Olettaisin äänestävien ja nukkuvien näkemysten eroavan merkittävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä voi olla totta. On tunnettuja ryhmiä, joiden keskuudessa äänestyksen aktiivisuus on keskimääräistä korkeampaa tai matalampaa. Korkeasti koulutetut, ruotsinkieliset, LGBT-väki, jne.
Voi hyvinkin olla, että äänestäminen on huono tapa selvittää kansan tahtoa, ja parempiakin voitaisiin keksiä. Keskeistä olisi joka tapauksessa kansan mielikuva siitä, että systeemiin voi luottaa, eikä järjestelmän hallinnoijat huijaa ja manipuloi tuloksia.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se ole huijaamista tai manipulointia, että äänestää. Sekään ei ole huijaamista eikä manipulointia että ei äänestä. Minusta on hienoa että meillä on äänioikeus ja että äänestäminen on oma valinta. Kukaan ei määrää äänestämään, eikä määrää valintaasi.
Vaikuttamatta jättäminen on aktiivinen valinta siinä missä vaikuttaminenkin. Minusta meidän kuuluu kunnioittaa niiden valintaa, jotka haluavat jättää päätökset muiden tehtäviksi. Ei heitä pidä pakottaa vaikuttamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu siitä, onko tavoitteena yhteiskunta jonka jäsenet ovat mahdollisimman tyytyväisiä elämäänsä tilastollisesti. Jos on, kuten minulla on, silloin edellä sanomasi ei muodosta tavoiteltavaa päämäärää eikä ihannetta loogisella tai filosofisella perusteella, vaan ainoastaan sillä on merkitystä, mikä menettely todistettavasti tuottaa mahdollisimman laajaa tyytyväisyyttä väestön keskuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kompastelet loogisella ja filosofisella tasolla.
Jos kansa valitsee itse olla vaikuttamatta, se saa nimenomaan sen mitä toivoi, oli tulos mikä tahansa. Jos on tyytymätön siihen, mitä näin sai, on itse valinnut tyytymättömyyden. Se on heidän oikeutensa, eikä kenenkään Mittlerin kuulu sitä heiltä poistaa Ongelma tuon tyytymättömyyden suhteen olemme me, jotka olemme äänestäneet, mutta saaneet Sanna Marinin. Meillä on täysi syy tuntea turhautumista ja kiukkua, koska yritimme vaikuttaa, mutta naapurin hölmöt menivät ja valitsivat demarit valtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Määrittelet tässä filosofisen tavan nähdä maailma, mutta se ei ole oikea tapa. Okei, lisätään: ei ole ainoa oikea tapa.
Edelleenkin on tosiasia, että yksilöillä on sellainen totta oleva mielikuva, että minun yksi ääneni ei vaikuta mihinkään. Tämä on totta: yksi ääni ei vaikuta, tarvittaisiin paljon ääniä. Tämä on yksi kansalaisten syy äänestämisen passiivisuuteen.
Toinen tutkittu syy äänestämis-innon vähäisyyteen on käsitys siitä, että poliitikot lupaavat yhtä mutta tekevät toista, eikä sille voi mitään. Moni on menettänyt uskonsa järjestelmään.
On siis muitakin syitä, miksi kansalaiset eivät äänestä, kuin se että he ovat tyytyväisiä politiikan tuloksiin. Siksi argumenttisi ei ole validi, että äänestämättä jättäminen on todiste kansalaisen tyytyväisyydestä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole totta ettei yksi ääni vaikuta. Jokainen ääni vaikuttaa tasan yhtä paljon, tai vähän. Miten vain haluat asiaa katsoa. Yksi ääni voi hyvinkin ratkaista asian suuntaan tai toiseen.
En usko että juuri kukaan jättää äänestämättä tyytyväisyyttään. Mistä ihmeestä sinä sellaisen ajatuksen kehittelit? Arvaisin että äänestämättä jättäneet ovat useammin tyytymättömiä, kuin äänestäneet. Argumenttini oli, että tyytymättömyytesi on valinta kun jätät äänestämättä.
Ilmoita asiaton viesti
Näin ei voida sanoa, että tyytymättömyys on valinta, kun jättää äänestämättä, jos on faktaa, että samalla henkilöllä olisi 99.99999% todennäköisyydellä samat syyt tyytymättömyyteensä myös siinä tapauksessa, että hän olisi äänestänyt. Yhden yksilön äänestämisen ja hänen tyytymättömyytensä välille ei voi vetää syy- ja seuraussuhdetta, koska sellaista ei ole. Äänestäminen ei vapauta yksilöä tyytymättömyydestä eikä poista sen syitä.
Paitsi moniulotteisessa demokratiassa tämä syy- ja seuraussuhde olisi olemassa, erittäin konkreettisesti, koska äänestäminen ei olisi tyhjien toiveiden esittämistä, vaan itse asiassa valitsemista eri vaihtoehdoista itselle jotain.
Ilmoita asiaton viesti
Sekoitat asioita. Ihminen voi olla tyytymätön kovin monesta syystä. Argumenttini oli vain, että jos et vaikuta, on valintasi että muut vaikuttavat. Olet käytännössä antanut muille valtakirjan päättää puolestasi. Päättävät he sitten ihan mitä vain, olet saanut haluamasi. Olet siis valinnut tyytymättömyyden, mikäli sellaista koet.
Äänestäneistä suuri osa on toki myös tyytymättömiä, siksi että ehdokkaansa ei tullut valituksi, tai siksi ettei valittu joko saa aikaan mitä piti’, tai toimii vastoin lupauksiaan. Nuo kaikki kolme ovat ihan valideja syitä tyytymättömyyteen, eikä niitä ole henkilö itse valinnut. Näin on käynyt hänen valinnoistaan huolimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos et osta Ässä-arpoja ja lottoa, ”olet valinnut olla olematta miljonääri”. Voittaminen on tosin niillä keinoilla yhtä epätodennäköistä kuin tyytyväisyyden saavuttaminen äänestämällä.
Ilmoita asiaton viesti
Rahapelithän ovat tyhmyysvero. Ei niillä vaurastuta, vaan köyhdytään. Pelaamalla rahapelejä on todennäköisyytesi vaurastua läes nolla, kun taas samojen rahojen sijoittaminen kerryttää suurella todennälöisyydellä mukavan varallisuuden elämän aikana.
On hyvin mielenkiintoista että kansanedustajaehdokas vertaa vaaleja sattumanvaraiseen uhkapeliin. Miksi edes asetuit ehdolle, jos katsot noin?
Ilmoita asiaton viesti
Oletko varma, ettei vaaleissa ole ehdolla yhtäkään ehdokasta, joka kannattaa moniakin tyhmyysveroja?
Ilmoita asiaton viesti
Mitä? Suurin osa ehdokkaistahan puolustanee valtion uhkapelimonopolia ja sen kautta tyhmyysveron kantamista,
Kysymykseni koski sitä, miksi asetuit ehdolle jos pidät kansan tahdon toteutumista uhkapeliin verrattavana asiana?
Ilmoita asiaton viesti
Otin kantaa tilastolliseen todennäköisyyteen, tuottaako toimenpide tyytyväisyyttä, enkä suuresti erehtynyt siinä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten totesin varsinkin äänestäneiden joukossa esiintynee tyytymättömyyttä. Sellaista se on, kun tehdään enemmistöpäätöksiä. Ero on vain siinä, että äänestäneet eivät ole tuota tyytymättömyyttään valinneet, mutta äänestämättömät tyytymättömät ovat.
Ilmoita asiaton viesti
Keksin uuden rinnastuksen: Suomessa on kahdenlaisia työttömiä. Niitä jotka ovat valinneet olevansa työttömiä, jättämällä hakematta mitään työtä. Ja niitä jotka eivät ole valinneet olevansa työttömiä, yrittämällä aktiivisesti hakea töitä.
Silti nämä molemmat ovat työttömiä, jos mainittu valinta ei muuta mitään henkilön elämässä.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri noin se menee, jos et hae töitä olet valinnut työttömyyden. Tuo on aktiivinen valinta ja voit olla tilanteeseesi joko tyytyväinen tai tyytymätön. Jos olet tyytymätön, olet tyytymättömyytesi valinnut.
Ilmoita asiaton viesti
Niinkö Yle kertoo? Ei linkkaamassasi artikkelissa. Oliko heillä joku toinen artikkeli, jossa kerrottiin noin?
Sen nyt näkee sokea Reettakin että haluttiin osoittaa kumppaneille solidaarisuutta, sanoi Tuomioja eduskunnassa mitä tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomi ei tiennyt itsekään, mitä Afganistanin operaatiolla tavoitteli”
Miten voisit tietää, mitä tavoitella, jos mitään tavoiteltavaa ei ole?
Ainoa asia mikä nähtiin ja tiedettiin oli se, että suomalaiset olivat Afganistanissa tyhjän panttina tai kuten Ion toteaa yllä, NATO-panttina.
Sotilaatkin operaatioon saatiin vain maksamalla heille kovaa liksaa. Päivärahakin taisi olla 100 euroa/vrk.
Ilmoita asiaton viesti
Kun näitä alkaa näköjään tulla väitteitä, ettei Suomi tiennyt miksi meni Afghanistaniin (mielenkiintoista, ihan huvikseenko sinne oli kuitenkin pakko mennä, näinkö se toimii — eikö lopputuloksen olisi pitänyt olla että ei mennä, jos mitään syytä ei ole tiedossa?) muokkasin blogia, ja lisäsin linkin kansan virallisen median YLEn uutiseen, joka tietää kertoa, että todellinen tavoite selkeästi olemassa, ja se oli NATO-jäsenyyden edistäminen.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä operaatiossa mukana oleminen maksanut valtiolle kuin n. 100 milj. euroa/vuosi.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleenkään Yle ei puhu mitään Nato-jäsenyyden edistämisestä.
Ilmoita asiaton viesti
”päätavoite oli suhteiden ylläpitäminen Natoon”
Mistä muusta syystä Suomella olisi ”päätavoite ylläpitää suhteita NATOon” kuin pehmittää maata kuuluisan ”NATO-option” ympärillä? Joten kyllä tuossa vähintäänkin rivien välistä on viittaus NATO-jäsenyyden kontekstiin.
Ilmoita asiaton viesti
Sulla on ihan omat rivivälit.
Ilmoita asiaton viesti
Käytän harvennettua rivien väliä, jotta sinne mahtuu enemmän kommentteja ja spekulaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, mutta niitä omia spekuloitasi ei kannattaisi panna Ylen suuhun etenkin kun jokainen voi tarkistaa, puhuiko Yle natojäsenyydestä vai ei.
20 vuotta sitten ja Halosen aikaan Natojäsenyys ei ollut mikään poliittisen eliitin tavoite. Se olisikin uutinen jos Haloska olisi kulisseissa koittanut ajaa Suomea Natoon.
Ilmoita asiaton viesti
”Se olisikin uutinen jos Haloska olisi kulisseissa koittanut ajaa Suomea Natoon.”
Niinhän Ion väittää, vähintäänkin rivien välissä.
Ilmoita asiaton viesti
Paitsi että Ion väittää, niin vähintäänkin rivien välissä väittää Ylen ja raportin väittävän noin.
Ilmoita asiaton viesti
Mittlerin rivinväleihin mahtuu roppakaupalla tavaraa. Pehmeitä, pahantahtoisia ja yleensä leimaavia juoruja. Ja kun tarpeeksi toistelee, joku uskoo YLEn väittäneen, että Afganistanin operaation tarkoitus oli saada Venäjä hyökkäämään Ukrainaan ja Suomi liittymään Natoon.
Ilmoita asiaton viesti
Muistaakseni solmimme NATOn kanssa kumppanuussopimuksen vuonna 1994. Silloin on ihan fiksua ylläpitää suhteita. Jos ei aio ylläpitää suhteita, olisi suoraselkäistä irtisanoa kumppanuus.
Ilmoita asiaton viesti
Suhteita ei ole vain ”ylläpidetty”, vaan niitä syvennettiin aina silloin tällöin uusilla tiiviimmillä sopimuksilla, ja aina kansan ja välillä jopa eduskunnankin selän takana.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä ovat nämä tiiviimmät sopimukset, joita selän takana aina silloin tällöin tehtiin?
Ilmoita asiaton viesti
YLE sen kertoo:
https://yle.fi/a/3-11362560
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa, itse asiassa mahtavaa, että me valitsimme suhteiden syventämisen länteen. Joku varmaan haikailee vielä YYA-sopimusta, mutta minä olen ainakin todella tyytyväinen että nojataan nykyään mielummin NATOon, kuin Moskovaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yli 80% kansasta on kanssasi samaa mieltä.
Nyt kun kansasta puhutaan.
Ilmoita asiaton viesti
Onko valtaapitävien valehtelu kansalaisille ominaista juuri edustuksellisessa demokratiassa?
Ilmoita asiaton viesti
Myös diktaattorit valehtelevat kansalle. Ja lopulta samasta syystä, koska myös diktaattori tarvitsee kansan suosiota, illuusiota siitä että kansa rakastaa häntä. Edustuksellinen poliitikko pelkää kansan äänestävän häntä vastaan seuraavissa vaaleissa, diktaattori pelkää vallankumousta.
Ilmoita asiaton viesti
Demokratiassa ehdokkaat näyttäisivät esittävän villejä spekulaatioita ja omia näkemyksiään faktoina.
Ilmoita asiaton viesti
Se tästä vielä puuttuisikin, että olisi kiellettyä esittää omia näkemyksiään, vaan olisi joku Virallinen Totuus, joka on ainoa sallittu näkemys. Sellainen tilanne löytyy Kiinasta.
Ilmoita asiaton viesti
Näkemyksiä saa esittää, mutta kun esittää näkemyksen faktana tekee itsestään hölmön. Mistä sait päähäsi ettei näkemyksiä saisi esittää? Jopa näkemyksien esittäminen faktoina on sallittua. Sehän käy ihan viihteestä!
Ilmoita asiaton viesti
Erityisen viihdyttävää on kun ehdokas valehtelemalla syyttää poliittista eliittiä valehtelusta. Melkein kummelia.
Ilmoita asiaton viesti
Ei näitä osaisi käsikirjoittaa…
Ilmoita asiaton viesti
Manu, Venäjällä ei kansalle valehdella. Valkovenäjälläkin kansa pidetään tarkasti tietoisena, mitä kaikkea Venäjän kanssa sovitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsemissasi maissa on hallituksen kontrolloima media, joten totuus välittyy suoraan kansalle ilman välikäsiä.
Suomen ja YLEn ongelma on edustuksellinen demokratia, joka monimutkaistaa totuuden.
Ilmoita asiaton viesti
Jos olettaa Hesarin ja Ylen jutut asianmukaisiksi, on johtopäätös kyllä selvä.
1. Kansalle tarjottiin muunneltua totuutta eli propagandaa. Tai karkeammin sanottuna paskapuhetta.
2. Mitä enemmän kuunneltiin korkean tason poliitikkoja uutisoidessa, sitä suuremmaksi kävi muunnellun totuuden määrä.
*** *** ***
Itselleni tämä vertautuu pikemmin Suomen historian pitkän aikavälin säikeeseen.
– Suomalaista historiankirjoitusta ja erityisesti julkista historiapuhetta ohjaa puhtausmyytti!
Joka muuta väittää, puhuu propagandaa tai valehtelee.
Suomalainen on aina kunniakas, rehellinen ja moraalisesti korkeatasoinen. Kun tuosta, suurelta osin tutkijoidenkin tiedostamattomasta myyttisestä asetelmaoletuksesta kirjoittaa historiaa, niin siitä tulee väistämättä luonteeltaan propagandiivista!
Ilmoita asiaton viesti
Populaaria historiapuhetta, mikä perustuu usein kymmeniä vuosia vanhoihin tutkimuksiin tai muistelmiin, ehkä, mutta historiantutkimusta ei. Suomalainen historiantutkimus on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana osoittanut kyllä kykynsä käsitellä asioita ja ilmiöitä monipuolisesti ja moniäänisesti. Jopa siinä mitassa, etteivät tahdo kaikki tulkinnat rivikansalaiselle kelvata.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on aivan totta mitä sanotte. Se nyt vain on niin että kansan valtaosan historiatietoisuus on peräisin tuosta populaarista historiapuheesta sekä – jopa – historiapropagandasta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos blogisti tarkoittaa ns. isäntämaasopimusta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja_Naton_yhteisymm%C3%A4rrysp%C3%B6yt%C3%A4kirja
En ollut puolustusministeri, kun se allekirjoitettiin 2014.
Ilmoita asiaton viesti
Kah, täällähän on arvovaltaisia kommentoijia. Isäntämaa-sopimuksesta oli jotain kädenvääntöä. Minun mielikuvissani selkeimpänä on tämä tapaus, josta YLE uutiset kertoo tässä:
https://yle.fi/a/3-11362560
Ilmoita asiaton viesti
Myrsky vesilasissa, tavallista pikkupolitikointia.
Ilmoita asiaton viesti
Joskus ajattelu ”pisaroista ne joet syntyvät” auttaa pysymään kaidalla polulla. Ja tekemään oikeita valintoja. Kovin pieni kysymys oli esimerkiksi vesilasissa sinisten nousu suomalaisen demokratian edustajaksi. Ilmeisesti kansa piti sinisiä häikäilemättömän seteliselkärankaisena eikä yksikään heistä tullut seuraavissa vaaleissa valittua.
Sitä en muista, olitteko te silloin ehdokkaana? Sinisille ei enää auennut tulevaisuus uusissa vaaleissa. Te olitte sinisistä ryhdikkäimpiä.
Opetus 1) Pikkupolitikoinniksi voidaan mainita mikä tahansa. Ehkä erityisesti silloin kun nimittelijä kokee asian ikäväksi.
Opetus 2) Pikkupolitikoinnissa paljastuu toimijan moraalinen ryhdittömyys!
”Mikään ei ole niin poliittista kuin arkinen itsestäänselvyys”!
Ilmoita asiaton viesti
Näin ne rivinvälit tulevat kokolailla tiiviimmiksi, mutta blogisti ei väisty linjaltaan. Edelleen lienee mielestäsi fakta, että Niinistö on isäntämaasopimuksen allekirjoittaja?
Oliko mielessäsi kysyä Niinistöltä, oliko Afganistanin operaation virallinen tavoite Nato-jäsenyyden saaminen? Vai pilaako totuus sinun totuutesi, eikun näkemyksesi?
Ilmoita asiaton viesti
En muista kirjoittaneeni missän väitettä, että nimenomaan isäntämaa-sopimus olisi se dokumentti, jonka Jussi Niinistö on allekirjoittanut. Linkitetyssä YLEn uutisessa puhutaan toisesta dokumentista.
Ilmoita asiaton viesti
Juujuu. Ja YLE kertoo mielestäsi myös, että Suomen osallistuminen Nato-operaatioon johtui siitä, että Suomi halusi Naton täysjäseneksi?
Ilmoita asiaton viesti
”Onneksi suomalaiset eivät tienneet kuinka paha NL oli, sillä se oli vielä pahempi” näin totesi pres. Koivisto. Joskus on kansalaisten kannalta parempi, ettei sille kaikkea kerrota, ei varsinkaan ulko-ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä asioita, sillä jos kaikki kerrotaaan suomalaisille sen tiedon saa myös tahot joiden ei olisi syytä tietoa saada. Demokratiamme kyllä kestää vatakunnan kannalta tärkeiden asioiden salassapidon, mutta luoja varjelkoon suomalaisia kansanäänestyksiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Iltasanomien kertomana USAn kongressijäseniä kävi Suomen puolustusvoimien vieraana?
Sotilaat ovat ammattinsa puolesta aina kiinostuneita uusista aseista ja niiden ostamisesta varsinkaan kun ei omalla rahalla tarvitse maksaa vaan valtion lainarahoilla.
Näin meitä viedään.
Ilmoita asiaton viesti
Suomeen ei osteta aseita USAn kongressin jäsenten vuoksi, vaan aivan muusta syystä.
Itseäni suorastaan ilahduttaa Suomen varustautuminen.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta oletko varma, etteivät USAn kongressin jäsenet ilahtuneet myös?
Ilmoita asiaton viesti
Sellaiseen liittoutuminem perustuu. Huono homma T
Tynille, Vehviläiselle, Väyryselle & CO.
Ilmoita asiaton viesti
Käydään USAn kongressista saakka ohjeistamassa 80 vuotta menestyneesti Suomea suojellutta puolustuslaitosta.
Ilmoita asiaton viesti