Eeppiset kasvosuoja-mokat, ja Suomi-kuva maailmalla

Kasvosuojan käyttö kulkutautien leviämisen estämiseksi on ihmiskunnalle niin uusi ja outo asia, että siitä ei näytä tulevan yhtään mitään. Onneksi korona ei ole pahin mahdollinen pandemia, se tappaa vain harvoja ja valittuja, erityisesti iäkkäimpiä. On olemassa sellaisiakin sairauksia, jotka tappaisivat kenet tahansa johon tarttuvat. Ebola esimerkiksi.

https://www.dw.com/en/coronavirus-dont-wear-deodorant-says-berlins-transport-company/a-54036674

Saksassa tuskaillaan sen ongelman kanssa, että viranomaisten asettamaa kasvomaskin käyttöpakkoa julkisilla paikoilla noudatetaan puutteellisesti. Monet ihmiset pudottavat kasvomaskin nenän alle, jotta olisi raikkaampi hengittää. Eikä vain Saksassa, vaan monessa muussakin maassa. Kävin juuri perheasioihin liittyen Valko-Venäjällä (joka ei ole Suomen hallituksen laillisesti mitään tarkoittamattomalla suositeltujen matkustus-maiden listalla), ja siellä kasvosuojan käyttö oli paljon suositumpaa kuin Suomessa. Mutta suosituin tapa käyttää sitä oli nenän alla, eli juuri sillä tavalla, jota Saksan viranomaiset yrittävät saada kitkettyä pois. Tässä kaupan kassatädin tyylinäyte:

Menolento Helsingistä Minskiin oli ehkä 70% täynnä. Suomea en kuullut lentokoneessa, lähes kaikki matkustajat tuntuivat olleen venäjänkielisiä. Lähes tyhjältä Helsinki-Vantaalta lähti sinä iltapäivänä pari Finnairin lentoa Schengen-alueelle, mutta passintarkastuksen jälkeinen osa lentokentästä kumisi tyhjyyttään. Ei ketään missään, ja kaikki liikkeet kiinni. Kunnes lopulta löytyi Minskiin lähtevän lennon portti, jossa oli noin 150 ihmistä jonottamassa.

Paluulennolle Minskistä Helsinkiin ohjeistukset olivat ehtineet tiukentua sen verran, että lentokentällä ja lennolla oli maskipakko. Viranomaiset ja/tai lentoyhtiö ovat määränneet jotain, epidemian hillitsemiseksi. Oivallinen tilanne tarkkailla, miten homma toimii käytännössä, kun ylhäältä käsketään ja kansa on tottelevinaan. Joskus voisi tulla sellainenkin epidemia, joka ihan oikeasti täytyy saada pysäytettyä, myös valtaväestön keskuudessa.

Paluulento oli täynnä viimeistä paikkaa myöten, noin 200-paikkainen lentokone. Edelleenkään en kuullut suomea missään. Useimmilla oli kädessä asiakirjoja, joilla todistetaan lyhytaikainen työlupa Suomessa. Maataloudessa varmaankin. Astuin koneeseen viimeisten joukossa, ja siihen mennessä noin puolet matkustajista oli jo ehtinyt pudottaa pakollisen kasvomaskinsa nenän alle. Raikkaampi hengittää. Niillä askelmerkeillä lennettiin Helsinkiä kohti noin tunti, kunnes lentoyhtiö teki sen mitä viranomaisten suosituksissa ei varmaankaan osattu ottaa huomioon: kaikille matkustajille jaettiin puolen litran pullo vettä. (Lentoyhtiö Belavia on sen verran lähtenyt mukaan lentolippujen hintakilpailuun, että ilmaiseen tarjoiluun ei kuulu enää muuta kuin vesi.) Se siitä, kaikki matkustajat pudottivat kasvomaskinsa pois, ja alkoivat siemailla raikasta lähdevettä kaikessa rauhassa. Onneksi ihmiskunnalla on varaa tällaiseen harjoitteluun, suorastaan sähläämiseen. Pahemman päivän varalle, jos joku vaikka oppisi tästä jotain. Ei kyllä välttämättä opi.

Valko-Venäjällä matkustaessa kannattaa varata jotain lukemista linja-autoon tai junaan, koska nettiä ja gsm-verkkoa ei kovin paljon löydy suurten kaupunkien väliseltä maaseudulta. Perinteinen lankapuhelin on edelleen täysin soiva peli suuressa osassa maata. Ainoa soiva peli. Ostin bussiasemalta ristikkolehden, jotta on jotain tekemistä bussimatkan aikana. Yllättäen Suomi pomppasi esiin ristikkolehden vihjeistä. Ja nimenomaan ”Suomi”, eikä Finljandija, joka on valtiomme nimi venäjän kielellä.

 

Sanaristikon vihje on ”kuumien suomalaisten kundien maa”. Ehkä ristikon laatijat ovat naisia, tai sitten Tom of Finlandin taiteen maine on kiirinyt Valko-Venäjälle asti. Vastaus on yllättäen Suomi, sellaisenaan kirjoitettuna, eikä Finljandija. Kyselin valko-venäläisiltä tutuilta, onko termi ”Suomi” tuttu ihmisille yleisesti. He olivat sitä mieltä että ei ole. Paitsi ehkä itäisen Minskin asukkaille, jossa uuden hulppean asuinalueen asukkailla on varaa ostaa Reiman tuotteita tästä Suomi-teemaisesta kaupasta. Kauppa on ollut siinä kolme vuotta, joten liikeidea tuntuu toimivan.

 

Suomi tunnetaan maailmalla yleensä termin Finland kautta, erilaisine muunnelmineen. Saksaksi Finnland, ranskaksi Finlande, espanjaksi Finlandia, ja niin edelleen. Mutta on yksi taho joka edistää termin Suomi tunnettuutta maailmalla: jääkiekon maajoukkue, jonka pelipaidassa lukee Suomi. Sitä paitaa minäkin käytin Englannin ja USA:n televisio-uutisissa asti vuonna 2007, osallistuessani Englannissa vuosittain järjestettävään World Crazy Golf Championships -kisaan. Siinä pelataan minigolfia joko enemmän tai vähemmän tosissaan. Joku pelaaja käytti putterina moottorisahaa. Minä otin kilpailusta kolmannen sijan pukeutuneena Suomen jääkiekko-joukkueen pelipaitaan ja jääkiekkoilijan polvi/sääri-suojiin.

Kun tv-kanavan edustaja kärkkyi minulta haastattelua urheilu-uutistensa loppukevennystä varten, englantilainen toimittaja kysyi minulta, mistä maasta olen kotoisin. Kun vastasin että Suomesta (from Finland), toimittaja sanoi että niinpä tietysti, olenpa minä tyhmä. Sinullahan lukee paidassa ”Suomi”. Outoa kieltä oleva outo termi ei sytytä lamppua ulkomaalaisten ihmisten mielissä ehkä aivan välittömästi, mutta ainakin jääkiekkoa seuraavat ihmiset tajuavat lopulta tuntevansa tuon termin. Juuri sopivasti esimerkiksi ristikkolehden vihjettä ajatellen.

Valko-Venäjällä on elokuussa presidentin vaalit. Lukashenka on taklannut pois vaaleista kaikki pahimmat vastustajansa. Joku riippumaton gallup-kysely väitti saaneensa tulokseksi, että vain 3% vastaajista kannatti Lukashenkaa. Viranomaiset reagoivat asiaan kieltämällä riippumattomia tahoja tekemästä gallup-kyselyitä poliitikkojen suosiosta. Valko-Venäjällä on varsin vähän graffiteja kaupungeissa, mutta tägiä 3% näkyi nyt spray-maalattuna moneen paikkaan Minskin laitakaupungilla.

Eräs valko-venäläinen puolituttu kysyi minulta sen pakollisen kysymyksen: Mitä mieltä olet Valko-Venäjästä? Annoin vakio-vastaukseni, eli ”yhteiskunta tuntuu turvalliselta, rikollisuutta on vähän” [jos korruptiota ei lasketa]. Kysyjä näytti hieman pettyneen vastaukseeni, mutta ei jatkanut keskustelua sen enempää politiikasta. Ehkä Valko-Venäjällä on suosittua kansanhuvia kysyä ulkomaalaisilta, mitä mieltä he ovat paikallisesta politiikasta. On turvallisempaa kuunnella Valko-Venäjän politiikan kritiikkiä, kuin esittää sitä itse.

+3
IonMittler
Perussuomalaiset Vantaa

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu