Eläimen täytyy saada kuolla ilman kärsimystä, mutta arkielämässä saa olla vähän kärsimystäkin
Kiista eläinten teurastamisen hyväksyttävästä menetelmästä nostattaa tunteita. Eläimelle täytyy taata kuolema ilman kärsimystä. Toisaalta kuoleminen kestää vain hetken, ainakin siltä osin kuin eläin on tajuissaan. Kliinisessä mielessä aivojen kuolema kestää yli 10 minuuttia, mutta taju lähtee heti kun verenpaine aivoissa laskee liian matalaksi, ja loppu aika oleskellaan täysin tiedottomassa tilassa. Mutta milloin verenpaine laskee aivoissa, jos eläin roikkuu pää alaspäin? Kas siinä kysymys.
Monen tuotantoeläimen arkinen kärsimys pieneen häkkiin ahtautuneena voi kestää useita vuosia. Ehkä kohu teurastamisen oikeanlaisesta menetelmästä on ylimitoitettu suhteessa siihen, kuinka vähän keskustellaan eläinten kärsimyksestä arjessa, jopa päivittäin, kuukausien tai vuosien ajan.
Muutamassa vaalikoneessa on kysymys, pitäisikö turkistarhaus kieltää Suomessa. Monen Liberaalin tavoin minäkin menin vipuun tässä kompakysymyksessä, ja vastasin että olen täysin samaa mieltä. Viime aikoina on paljastunut niin laajoja eläinrääkkäyksen tapauksia, että yhteiskunnan täytyy pystyä parempaan.
Sitten eräs ihan oikeasti liberaali haastoi minun ja muutaman Liberaalin ajatuksia Twitterissä. Hän sanoi, että tietyn liiketoiminnan kieltäminen erillisellä lailla ei ole liberaalia, vaan keskusjohtoista taloutta. Se mitä pitäisi kieltää, on kärsimyksen tuottaminen eläimelle. Siinä kaikki. Turkistarhausta ei pitäisi kieltää sinänsä. Ainoa mitä tarvitaan on laki, joka kieltää eläinten epäinhimillisen (!) kohtelun.
Myös valvonnan täytyy olla riittävän aktiivista. Ei voi olla niin, että kettutytöt Helsingistä hoitavat valvonnan viranomaisten puolesta — ja senkin jälkeen viranomaiset reagoivat havaittuihin ongelmiin laiskasti ja suurpiirteisesti.
Tulipalossa eläimen henki on halpa. Jos joku navetta tai sikala syttyy palamaan, siinä menee kerralla 200 eläintä elävältä poltettavaksi. Ehkä kenelläkään ei ole suunnitelmaa sen edistämiseksi, että tämä ei olisi tyypillinen lopputulos tulipalon syttyessä. Nehän ovat vain eläimiä.
Sitten jeesustellaan sillä, että kuinka julmaa ja kärsimystä tuottavaa onkaan metsästys. Siitä ei kukaan ole huolestunut, että kuinka julmasti ja kärsimystä tuottavasti villieläimet kuolevat ilman ihmisen vaikutusta. Sehän on luonnollista ja sillä selvä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisellä on kuitenkin kyky tehdä asioita monella tavalla. Yleensä ei myöskään ihmiselämässä puolustus saa hyötyä vetoamalla, kun muutkin tekevät niin.
Ilmoita asiaton viesti
En nähnyt kommentissani whataboutismia. Kyse on siitä, että tappaako metsästäjä esim. hirven kivuliaammin kuin vaikka susilauma.
Ilmoita asiaton viesti
Susilauma voi tappaa hirven nopeastikin, kun taas metsästäjät ei aina tai epäonninen metsästys voi jättää eläimen luontoon kitumaan. Susilla ei ole myöskään montaa menetelmää saada syödäkseen.
Metsästys ihmiselle on mielestäni turhaa fiilistelyä ja jäänne kivikaudelta.
Ilmoita asiaton viesti
Voi käydä niin tai näin. Kyllä metsästys on ollut tärkeää vielä paljon kivikauden jälkeenkin. En myöskään jättäisi sorkkaeläimien sääntelyä pelkästään petojen kontolle, vaikka en itse metsästäjä olekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sinulla on ainakin puolikas pointti tässä. Pitäisi olla tiedossa, miten luonnossa elävä metsästettävä eläin tyypillisesti kuolee. Vertailukohta metsästykseen on tyypillinen kuolema ilman metsästystä, ei kuolemattomuus.
Ilmoita asiaton viesti
Metsästettävät eläimet ovat suurelta osin ns. saaliseläimiä eli tyypillisesti kuolevat pedon/petojen hampaissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä tuohon löytyisi joku arvio, tilastollinen kuolinsyy sekä pedoille että riistaeläimille (vanhuus, pedon suuhun, sairaus, onnettomuus, metsästys). Sellaisen tilaston äärellä näitä asioita olisi hyvä miettiä, olisi tiedossa vaihtoehtoinen kohtalo, jos ei metsästetä.
Ilmoita asiaton viesti
Petoja ei meillä juuri ole lupa metsästää, karhuja kyllä hiukan.
Petolintuja kyllä metsästetään – tuulimyllyillä.
Ilmoita asiaton viesti
Jokunen suden kaatolupa myönnetään joskus. Olisiko ehkä jotain petolintuja, en ole oikein alan ihmisiä tietämään.
Ilmoita asiaton viesti
Ei petolintuja saa tappaa kuin tuulimyllyillä.
Pihapiirissä häiriköivä susi voidaan joskus tappaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulimyllyjä ei lasketa, koska ne edustavat hyvyyttä. Pitäisi säätää laki joka kieltää julkaisemasta tilastoja tuulimyllyjen tappamista linnuista. Sellainen tieto on valtion vastaista kapinallisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Myllyjen tappamia ei tarkkaan tiedetäkään, kun luonnon jätehuolto toimii ja kerää raadot parempiin suihin.
Ilmoita asiaton viesti
Halal-teurastukseen vedotaan, koska menetelmä kuuluu uskontoon.
Päivi Räsänen arvioi taannoin, että uskonto olla myös lain yläpuolella. Lain mukaan eläimelle ei saa aiheuttaa kärsimystä, jota kaulan veistäminen lienee olevan, mutta uskontoko kumoaisi länsimaissa hyvin perustellun kiellon?
Tulisiko lailliseksi toimeksi seuraavaksi katkaista sitten varkaalta käsi, koska sekin menetelmä kuuluu uskontoon?
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta on myös paljon aiheita, joissa laki on uskonnon yläpuolella. Esimerkiksi kristilliset peruskoulut mielellään kopioisivat Amerikan mallia, ja laatisivat pukeutumiskoodin oppilaille, mutta se on Suomessa laitonta peruskouluissa. Ei auta vaikka olisi uskonnollinen koulu.
Ilmoita asiaton viesti
Käden amputointi kuuluu oikeastaan rangaistusjärjestelmään, ei niinkään uskontoon.
Veren laskemista harjoittivat jo muinaiset roomalaiset kun halusivat tehdä itsarin tuskattomasti.
Hiukan arvelen ettei veren pois valuttaminen ole kovin tuskallista.
Eräät alkuasukaasheimot kuten masait käyttävät ravintonaan naudoista laskettavaa verta.
Ilmoita asiaton viesti
Käden katkaiseminen varkaalta kuuluu islamilaiseen sharia-lakiin ja islam on uskonto.
Ei itse veren laskusta eläin kärsi, mutta haava särkee. Jo luonnottomaan roikkumaan asettaminen ja kaulan viiltäminen aiheuttaa tarpeettoman shokin ja tuskan – ei siitä mihinkään pääse.
Ilmoita asiaton viesti
Käsiä on katkaistu ennen islamiakin. Se ei mitenkään määritä islamia. Suomessakin on muslimeita mutta käsiä ei katkaista.
Sharia ei ole uskontoa vaan oikeuden jakamista. Tavalla josta olisi oppimista länsimaissakin. Tuomiot eivät useinkaan ole korruptoituja ja päätös tulee nopeasti. Suurin sharia-lain käyttöalue on maariidoissa ja perintöriidoissa.
Vrt. vaikka Charles Dickensin Kolea talo minkä keskeisenä juonena on perintöriita joka ei etene millään. Vastaavia on Suomessakin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ennen vanhaan verta käytettiin ravinnoksi meilläkin.
Ilmoita asiaton viesti
Ai niin, syödäänhän mustaa makkaraa vieläkin.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta ei elävistä eläimistä laskettavaa verta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei todellakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kun ensin Venäjän, Turkin, Kiinan, Unkarin ja vastaavat, diktatooriset valtiojohtajat voittavat länsimaiset, ihmisoikeuksia kunnioittavat, liberaalit, ”arvottomat”-jopa uskonnottomat (!), yhteiskunnat, niin kansoille koittaa islamilaistyylinen kuri ja järjestys, jossa ei ole enää jumalattomia uskonnottomia ja ateistejakaan…?!
…Ja maailma PELASTUU…!!!
Soinikin, jos silloin vielä eläisi, voisi Räsäsen rinnalla nauraa samanlaista röhönauruaan, kuin viimeksi tämän aamun jälkiviisaissa.
Ilmoita asiaton viesti
Eläinten puolesta puhuminen on arvokasta.
Usein, vaalikyselyissä, jokainen yrittää tuoda omat näkökantansa.
Itse tunnistan, että hyvällä tahdollakaan, muutoksia ei helpolla saada.
Siksi,on välttämätöntä, että eläinten oikeuksista puhutaan kaikilla tasoilla ja erityisesti nyt, sillä eläimet eivät äänestä!
Ilmoita asiaton viesti
Arvelen että veren laskeminen on niitä ongelmista pienimpiä mitä tulee eläinten pitoon.
Suurimmat eläinten pidon ongelmat on maissa joita pidämme sivistysmaina. Mm. Yhdysvalloissa eläintensuojelussa sallitaan poikkeuksia jos kyse on tuotantoeläimistä. Kanaa ei varsinaisesti pidetä eläimenä, suojeltavana eläimenä. Kasvuhormoneja saa antaa ja se näkyy kyllä amerikkalaisissa.
Amerikan tyylinen broilerikasvattamo on Puolassa ja suomalaisetkin syövät amerikkalaiseen malliin kasvatettua broileria.
Tehtävää kyllä riittää eläinten suojelussa ja myös Suomessa. Eettisesti on kyseenalaista voiko turkistuotantoa kieltää turhana jos samoja menetelmiä saa käyttää ravinnon kasvattamisessa. Siis eettisyysnäkökantaa ei pitäisi sekoittaa sillä tavoin hyödyllisyysnäkökantaan.
Ilmoita asiaton viesti
Meidän vaalipiirissä on ehdolla eläinfilosofian guru.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisen pitää ymmärtää eläimen olevan ihmisen kaltainen olento, joka tuntee yhtälailla: kauhua, kipua, stressiä…
Jokainen voi asettua eläimen asemaan, koska eläin kokee tilanteen ihan samoin kuin ihminen sen kokisi.
Ilmoita asiaton viesti
Sellainen ero on, luonnossa, että kauhu, kipu ja stressi ovat läsnä useimpien eläinten kuoleman hetkellä. Luonto toimii niin, kun eläimet syövät toisiaan elävältä.
Ilmoita asiaton viesti
”Sellainen ero on, luonnossa, että kauhu, kipu ja stressi ovat läsnä useimpien eläinten kuoleman hetkellä.”
Se ei poista mainitsemaani tosiasiaa, mutta tarvitseeko ihmisen tuottaa sitä saadakseen mielihyvää?
Ilmoita asiaton viesti
”Se ei poista mainitsemaani tosiasiaa, mutta tarvitseeko ihmisen tuottaa sitä saadakseen mielihyvää? ”
Ei ole pakko.
Ihminen oli alunperin eläin toisten eläinten joukossa, söi ravinnoksi kasveja kunnes kehittyi syömään lihaa. Kylmässä oppi käyttämään hyödyksi syömänsä lihaeläimem nahkaa, ja tekemään tarve työkaluja luista. Arvosti elämää ja sitä että ravinto kasvaa luonnossa, sitä ei saa tuhota.
Missä ollaan?
Ihminen tappaa, vallanhimosta, uskonnon takia, huvikseen, kehittää tekokkaampia aseita, tykkejä, ohjuksia. Käyttää enemmän luontoa, muuhun, kuin ravintoon tai vaatetukseen.
Ja kuvittelee olevansa muuta kuin eläin.
Missä kohtaa maapallon historiassa ihmiskunnan kehitys alkoi menemään pieleen?
Ilmoita asiaton viesti
Teollinen ruoantuotanto on ihmisen kontrollissa, mutta luonnossa olevat eläimet eivät ole. Metsästyksessä toteutuvan kuoleman vertailukohta ei ole kuolemattomuus, vaan miten samat eläimet tilastollisesti kuolisivat luonnossa ilman metsästystä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo tilastoarvio lienee näkemyksellinen, koska metsästyksen tarvetta perustellaan usein juuri tarvittavalla kannan rajoittamisella.
Itse kuitenkin uskon, että luonto säännöstelee oikein kantojaan ja pyssymiehiä ei siihen tarvita. Joka vuosi myös ihmisiä kuolee näissä ”kantojen rajoituksissa”, joita voi nähdä enemmänkin huvi-metsästykseksi. Myös useimmat hirvikolarit tapahtuvat metsästyksen aikaan hätääntyneiden hirvien tielle juoksuista.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä ovat kaksi eri aihetta, onko metsästys tarpeellista (liittyy kannan kokoon), ja onko metsästys haitallista (liittyy siihen, kokisiko sama eläin vähemmän, enemmän vai saman verran kärsimystä kuollessaan ilman metsästyksen osuutta asiaan).
Ilmoita asiaton viesti
”kokisiko sama eläin vähemmän, enemmän vai saman verran kärsimystä kuollessaan ilman metsästyksen osuutta asiaan”
Se on mahdotonta arvioida yksilön kohdalla. Mutta jos nyt vaikka hirven vasa ammutaan, se saattaa kokea osumasta tuskaa, hätää ja kuolee varmasti nuorena.
Mutta jos vasaa ei olisi ammuttu, se olisi voinut elää ja jatkaa luontaista tehtäväänsä vielä 25 vuotta. Harvoin sitä ihminenkään ajattelee, olisiko nyt hyvä mahdollisuus kuolla ilman sairauden tai muun luomaa tuskaa, vaan kuolla riskit tiedostaen mahdollisimman vanhana.
Ilmoita asiaton viesti
Onko hiirien tappaminen hiirenlitskulla eettisesti kestävällä pohjalla kun litskuun asetetaan juustoa hiiren houkuttimeksi ?
Ilmoita asiaton viesti
Todennäköisyys lienee korkea, että hiiri kuolee välittömästi ja havaitsematta kovin paljon kipua. Luultavasti mikä tahansa hiiren muu luonnossa toteutuva kuolintapa on kituvampi. Nyt ei paheksuta kuolemaa sinänsä, vaan sen mahdollista kärsimyksellisyyttä.
Ilmoita asiaton viesti