Elämästä vieraantuneet seksin ikärajat lainsäädännössä
Suomessa suunnitellaan parhaillaan uutta ikärajaa 12 vuotta, jota nuoremman kanssa seksin harrastaminen olisi aina rikos ilman poikkeuksia — ainakin jos toinen osapuoli on vähintään 15-vuotias, eli rikosvastuussa teoistaan yleisesti ottaen.
https://yle.fi/uutiset/3-11442398
Suomen lainsäädännöstä löytyy jo valmiiksi seksin harrastamisen suojaikäraja 16 vuotta, joka tarkoittaa että alle 16-vuotiaan kanssa seksin harrastaminen on rikos, jos toinen osapuoli on ”selkeästi vanhempi”. Ihmisen seksuaalisia oikeuksia määrittää lisäksi vielä täysi-ikäisyyden ikäraja 18 vuotta, joka oikeuttaa avioliiton solmimiseen, ja jota käytetään yleisesti ikärajana maksullisen eroottisen aikuisviihteen palveluiden asiakkuuteen. (Käytännössä eroottista aikuisviihdettä on kuitenkin tarjolla netissä rajattomasti ilman todellista ikärajan valvontaa, ja suuri osa nuorisosta tutustuu siihen jo teini-iän alkuvuosista alkaen.)
Suunnitellun lakimuutoksen jälkeen Suomessa olisi neljä ikärajaa, jotka vaikuttavat jollain tavalla ihmisen oikeuteen harrastaa seksiä, tai siitä asetettaviin rangaistuksiin:
- 12 vuotta (ehdotettu uusi ehdoton alaikäraja seksin harrastamiselle)
- 15 vuotta (rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja)
- 16 vuotta (seksin suojaikäraja)
- 18 vuotta (täysi-ikäisyys)
Jos näitä ikärajoja rikotaan, rikokseen syyllistyvä ja rangaistava osapuoli on lähes aina miespuolinen. Se johtuu siitä, että nämä ikärajat ovat joiltakin osin vieraantuneita elämästä, ja perustuvat enemmän ideologisiin ajatusrakennelmiin kuin ihmisen biologiaan.
Modernin trendin mukaisesti tämä laki on sama miehille ja naisille (tai oikeastaan pojille ja tytöille). Sukupuolia kohdellaan samalla tavalla, samalla ikärajalla. Tässä tulee vastaan ideologinen ja filosofinen kysymys, pitäisikö lainsäädännön ja politiikan kohdella ihmisiä 1) samalla tavalla, vai 2) tasapuolisesti? Näillä kahdella on joskus eroa paljonkin. Väännän asiaa hieman rautalangasta.
Urheilussa on yleensä eri sarjat naisille ja miehille. Sukupuolia kohdellaan eri tavalla, jotta heillä olisi tasapuoliset mahdollisuudet menestyä. Jos sukupuolia kohdeltaisiin urheilussa samalla tavalla, siten että kaikki osallistuvat samaan kilpailuun toisiaan vastaan, silloin voittaja olisi aina mies lähes kaikissa lajeissa. Sukupuolten samanlainen kohtelu on eriarvoistavaa, silloin kun sukupuolten välillä on merkittävä tilastollinen ero siinä aiheessa, josta on kyse. Jotta sukupuolten kohtelu olisi tasapuolista, sen täytyisi olla erilaista kullekin sukupuolelle.
Toinen esimerkki: Jos päätettäisiin, että ylipainoisuuden raja on 100 kg, se olisi puhdaslinjainen ja yhteinen raja kaikille ihmisille. Mutta miehet painavat keskimäärin kymmeniä kiloja enemmän kuin naiset, joten tuo ”ylipainoisuuden raja” tulisi vastaan miehille paljon helpommin kuin naisille. Tällaisesta rajasta ei olisi kovin paljon hyötyä mihinkään tarkoitukseen. Ylipainosta puhuttaessa sukupuolia täytyy kohdella eri tavoin, jotta kohtelu olisi tasapuolista.
Mutta nyt puhutaan ihmisen seksuaalisuudesta, ja siihen liittyvistä ikärajoista lainsäädännössä. Onko sukupuolten kohtelu samoilla ikärajoilla ihmisten tasapuolista vai eriarvoista kohtelua? Ainakin kohtelun seuraamukset ovat eriarvoisia: ikärajojen rikkomisesta rangaistava osapuoli on lähes aina miespuolinen.
Heteroseksuaalisissa seurustelusuhteissa mies tai poika on keskimäärin hieman vanhempi kuin nainen tai tyttö. Tämä pätee tilastollisesti kaikissa ikäluokissa, ja kaikissa kulttuureissa. Teini-iässä poika on keskimäärin 1-2 vuotta vanhempi kuin hänen kanssaan seurusteleva tyttö. Keskimääräinen ikäero osapuolten välillä kasvaa hieman myöhemmässä vaiheessa elämää: 30-vuotiaiden parisuhteissa mies on keskimäärin 3 vuotta vanhempi kuin nainen, 40-vuotiaiden parisuhteissa mies on keskimäärin 4 vuotta vanhempi, ja 50-vuotiaiden parisuhteissa mies on keskimäärin 5 vuotta vanhempi kuin nainen.
Kun huomioidaan lisäksi, että nuorena pienellä ikäerolla solmituista suhteista osa jatkuu keski-ikään asti, se tarkoittaa matemaattisesti sitä, että uusien aloitettujen parisuhteiden ikäero on todellisuudessa suurempi kuin kaavion osoittama ikäero kyseisessä ikäluokassa. 50-vuotiaana solmituissa uusissa parisuhteissa mies on keskimäärin ehkä 7 vuotta vanhempi kuin nainen. (Kaavion mukaan ikäero on tässä ikäluokassa keskimäärin 5 vuotta, mutta keskiarvoa painavat alaspäin nuorempana solmitut parisuhteet, jotka ovat edelleen voimassa vielä 50-vuotiaana, ja joissa ikäero on tilastollisesti pienempi kuin 5 vuotta.)
Yksittäisissä tapauksissa esiintyy toki suuria poikkeamia keskiarvosta, suuntaan tai toiseen: Ranskan presidentti Macron on naimisissa itseään 25 vuotta vanhemman naisen kanssa, ja formula-moguli Bernie Ecclestone on naimisissa itseään 45 vuotta nuoremman naisen kanssa.
Homojen ja lesbojen parisuhteissa tilaston osoittama ikäero on yllättäen paljon suurempi kuin heteroseksuaalisissa parisuhteissa, vaikka biologian näkökulmasta voisi olettaa juuri päinvastoin, koska osapuolten välillä ei pitäisi olla tilastollista eroa biologisen kehityksen aikataulussa. Tämä on osittain looginen näköharha, melkeinpä voisi sanoa että tilaston laatijan ajatteluvirhe. Samaa sukupuolta olevien parien ikäero on laskettu tilastoon aina plus-merkkisenä: vanhemman osapuolen ikä miinus nuoremman osapuolen ikä. Heteroseksuaalisissa parisuhteissa ikäero on sen sijaan laskettu välillä plus-merkkisenä (mies on vanhempi kuin nainen) ja välillä miinus-merkkisenä (nainen on vanhempi kuin mies). Tämä looginen ongelma tietojen analysoinnissa ja vertailussa selittää sen, miksi samaa sukupuolta olevien parien ikäero näyttää tilastossa niin paljon suuremmalta kuin heteroseksuaalisten parien ikäero.
Miksi on ihmiselle tyypillistä käyttäytymistä (universaalisti kaikissa kulttuureissa ja ikäluokissa), että mies tai poika on keskimäärin vanhempi kuin nainen tai tyttö, heteroseksuaalisissa parisuhteissa? Biologialla on osuutensa tähän asiaan. Teini-ikäisten tyttöjen murrosikä on keskimäärin 1-2 vuotta edellä saman ikäisten poikien murrosikään verrattuna. Peruskoulun 7. luokalla olevat tytöt ovat tietoisia siitä, että heidän kanssaan samalla biologisella kehitystasolla olevia mielenkiintoisia poikia löytyy eniten 8. luokalta, ehkä myös 9. luokalta.
Minun elämäni historiasta löytyy tapaus, että peruskoulun 8. luokalla aloin seurustella 7. luokalla olevan tytön kanssa. Aika moni muukin minun luokkani poika seurusteli vuotta nuoremman tytön kanssa. Mutta siitä seurustelusta ei lopulta tullut suurta menestystarinaa, koska tämä 7. luokalla oleva tyttö oli biologisessa kehityksessä niin selkeästi edellä minua, vuotta vanhempaa poikaa. Olin häneen verrattuna pikkulapsi, ja niinpä parisuhde kaatui kuukaudessa siihen, että en osannut osoittaa häntä kohtaan niin aktiivista eroottista kiinnostusta kuin hänen biologisella kehitystasollaan olisi tuntunut luontevalta ja kiinnostavalta.
Jo teini-iässä alkava tilastollinen ikäero sukupuolten välillä heteroseksuaalisissa parisuhteissa ei ole oikeistolaisten sovinisti-sikojen paha keksintö, joka täytyy pestä pois yhteiskunnasta vihervasemmistolaisella oikeaoppisuudella, vaan se on ihmisen biologiaa. Myös naaras osallistuu parinvalintaan. Se on molempien osapuolten intresseissä ja pyrkimyksenä, että löytyy kumppani joka tuntuu olevan samalla aaltopituudella. Molemmat osapuolet pyrkivät tilastollisesti siihen, että teini-iässä muodostuu parisuhteita joissa poika on hieman vanhempi kuin tyttö. Yksittäisiä poikkeuksia toki löytyy, keskiarvon molemmin puolin.
Sukupuolet ovat tilastollisesti erilaisia, mutta lainsäädäntö kohtelee niitä samalla tavalla: ikärajoilla 18 vuotta ja 16 vuotta, ja suunnitelmien mukaan kohta myös 15 vuotta ja 12 vuotta. Erilaisten osapuolten kohteleminen samalla tavalla on eriarvoista, vaikka vihervasemmisto ei sitä näekään sateenkaaren väristen silmälasiensa läpi. Niinpä teini-ikäisten normaali kanssakäyminen keskenään, joka perustuu molempien osapuolten intresseihin ja biologisen kehityksen aikatauluun, ajautuu joissakin tapauksissa ns. ”sakkolihan” tilanteeseen, jossa seurustelevan parin toinen osapuoli (lähes aina poika) jää jonkun laillisen ikärajan yläpuolelle, ja toinen osapuoli (yleensä tyttö) jää ikärajan alapuolelle. ”Sakkoliha” on termi, jolla minun luokkani pojat peruskoulun yläasteella viittasivat alempien luokkien tyttöihin. Kyseessä oli kuitenkin pelkkä vitsi, johon kukaan ei suhtautunut vakavissaan, eikä mikään lainsäädännön ikäraja olisi edes osunut tyttöjen ja poikien väliin juuri siinä ikäluokassa.
Tasa-arvon nimissä hallitus valmistelee lakimuutosta, jolla miehiä rangaistaisiin oletetusta raiskauksesta ilman todisteita kaksi kertaa useammin kuin tapahtuu nykyään. Oikeisto ei ole yhtään sen paremmin kartalla, Halla-Aho kaipaisi nykyistä ankarampia rangaistuksia, vaikka ei ehkä nykyistä useampia rangaistuksia. Täysin tuuliajolla molemmat osapuolet, todellinen ongelma on se että yleensäkään rangaistaan ihmisiä olettamusten perusteella, ilman konkreettisia todisteita tapahtuneiden asioiden suostumuksellisuudesta. Vihervasemmisto ei näe tätäkään asiaa sateenkaaren usvan sumentamien silmälasiensa läpi, joten väännetään asia rautalangasta: olettamukseen perustuvat tuomiot ilman konkreettisia todisteita voivat olla vääriä. Tuomitut ovat joskus syyttömiä, eikä meillä ole mitään keinoa edes arvioida tilastollisesti, montako prosenttia tuomioista on vääriä ja kohdistuu syyttömään henkilöön. Ainoa hyödyllinen kehityskohde olisi kehittää menetelmiä suostumuksen dokumentoimiseksi, kännykällä tai jotenkin. Sitä ennen kaikki muu rangaistusten laajentaminen tai koventaminen on yksiselitteisesti vain haitallista ja kansalaisten oikeusturvaa heikentävää.
Tasa-arvon nimissä myös nuo seksin harrastamisen ikärajat ovat samoja molemmille sukupuolille. Ja siksi eriarvoisia, koska erilaisia kohdellaan samalla tavoin. Lopputulos on se tavallinen, eli miespuolisia tullaan rankaisemaan tässäkin tapauksessa seksin harrastamisesta. Miesten rankaiseminen seksistä näyttää olevan melko keskeinen osa feministien tasa-arvoista ajatusmaailmaa. Tai oikeastaan tunne-maailmaa. Olisi liioittelua sanoa, että ”ajattelulla” tai tasa-arvoisuudella on paljonkaan tekemistä asian kanssa.
Näytön puuttuessa ei ole edellytyksiä tuomita raiskauksesta. Suupuhe ei ole mikään todiste. On siksi selvää, ettei lainsäädännön viilaus muuta tilannetta mitenkään.
Mitä tulee ikärajoihin niin poikien osalta niillä ei niin väliä. Itse harrastin seksiä selvästi alaikäisenä 26v nuoren naisen kanssa. Siitä ei ole mitään haittaa ollut päinvastoin. Minusta koko asia ei kuulunut yhteiskunnalle millään tavoin.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeudessa jaetaan tuomioita puheiden perusteella. Harvoin mitään muuta indikaatiota onkaan siitä, oliko suostumus vai ei, kuin osapuolten kertomus tapahtuneesta, jota oikeus sitten pitää ”uskottavana” tai ”epäuskottavana”.
Ilmoita asiaton viesti
Eli tehdään oikeusmurhia koko ajan.
Ilmoita asiaton viesti
Tehdään oikeusmurhia tuntematon määrä. Se ei koske vain raiskauksia, vaan monia muitakin rikoksia, jopa murhiakin. Tietomme on vajavaista, todistusaineisto usein puutteellista, mutta halu tuomita ja usko jonkun osapuolen todennäköiseen syyllisyyteen on silti joskus niin kova, että henkilö ei sitten olekaan syytön kunnes toisin todistetaan, vaan syyllinen kun niin uskotaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä uskottavuus myös testataan monin tavoin; se ei ole mielipide.
Tätä muuten oikein opetetaan juristeille.
Ilmoita asiaton viesti
Tuomarit ovat pahimpia todellisuuden kieltäjiä. Oikeasti uskovat tekevänsä oikeita päätöksiä, myös silloin kun arpovat sana sanaa vastaan -tilanteessa, kumpaa uskoisi tällä kertaa.
Juristit taas, juristin tehtävä ei ole puhua totta, vaan keksiä joku vaikka täysin hatusta vedetty mahdollinen selitys, joka osoittautuisi mahdollisimman vaikeaksi tuomarille tuomita. Esimerkkinä tuore tapaus, jossa poikaystävä oli ilmeisesti murhannut tyttöystävänsä, mutta ruumis on kateissa. Puolustuksen juristi keksi tarinan, että se oli vain yksi lyönti pikaistuksissa, hetken mielijohteesta, ja tyttö kaatui ja yllättäen kuoli. Sitten se tyttö heitettiin roskikseen, eikä sitä ole löytynyt sen jälkeen. Täysin uskomatonta soopaa on juristien työnä laatia asiakkaidensa puolesta. Ja tälläkin kertaa sillä voitettiin jättipotti, eli tuomiosta tuli matalin mahdollinen.
Ilmoita asiaton viesti
Puhut nyt vähän itseäsi vastaan.
Jos ainoastaan fyysiset todisteet merkitsevät jotain, silloinhan syytetty olisi pitänyt vapauttaa kokonaan, puhui hän mitä hyvänsä.
Samoin: puolustuksen tehtävä on tuoda julki syytettyä tukevat seikat ;näinhän sitten näissä ”suostumus”-ongelmissakin tehdään.
Siis juristien kyky hyvään puolustukseen palvelee juuri sinun tavoitettasi tässä.
Ilmoita asiaton viesti
Fyysiset todisteet eivät voi merkitä juuri mitään, koska ne voivat vain osoittaa että seksiä on tapahtunut, mutta suostumuksellisuutta ne eivät kovin paljon osoita. Jos on fyysisiä vammoja, niin on olemassa rajua suostumuksellista BDSM-seksiäkin. Ja on olemassa keinoja vahingoittaa itseään tahallaan seksin jälkeen, lavastaakseen toisen osapuolen syylliseksi väkivaltaan.
Sen takia blogissa mainittu suostumuksellisuuden dokumentoinnin kehittäminen olisi tehokkain keino edistää oikeuden toteutumista.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa oikeudenkäynneissä on harvoin epäselvää, mitä on tapahtunut (sanon lautamiehenä).
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi mitä??? Jos on sana sanaa vastaan, miten voit väittää ettei olisi epäselvää mitä on tapahtunut? Seksiä on tapahtunut, kyllä varmaankin. Mutta kuinka suostumuksellista, sitä on sivullisen usein täysin mahdotonta arvioida.
Ilmoita asiaton viesti
Niin se vain on. Yleensä keskitytään puntaroimaan sellaista että onko teko törkeä vai tavallinen ja mitkä on seuraamukset. Tosi harvinaista on että syyte raukeaa.
Sana vastaan sana on ihan normimeininkiä muissakin rikostapauksessa. Eihän voi satavarmasti tietää sitäkään, onko ikkunan rikkomiseen ja teeveen viemiseen ollut omistajan suostumus vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Sait minut vakuuttuneeksi vain siitä, että ”niin se vain on”. Eli todella huonosti on asiat, eikä syyllisyydestä ole mitään varmuutta. Ei mitään oikeusturvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sellainen ole mitään oikeutta, jossa sana sanaa vastaan tuomari katsoo kristallipallosta, mikä on tähtien asento.
Ilmoita asiaton viesti
Tsot, tsot, Kejo! Kirjoitat nyt siviilijutuista, joissa sovinto on sallittu.
Rikosasioissa tuomioistuimella on ensinnäkin vapaa todistusharkinta ja toiseksi vapaa kyselyoikeus, eli niissä tuomioistuin voi toimia oma-aloitteisesti. Tuomari ei tietenkään saa asettua kyselyssään kummankaan asiamieheksi.
Edit. klo 16:14
Ilmoita asiaton viesti
Käräjäoikeudessa,miksi ei myös muuallakin,syytetty on syyllinen ja hänen juttujaan ei uskota.
Esim. Syyttäjä voi sanoa näin heti alussa.
Sama tietty käänteisesti..
Siitä on hyvä lähteä käymään oikeutta.
Ilmoita asiaton viesti
Lainsäätäjän on pakko asettaa rajoja niille, joiden moraali ei sellaisia tunne. Keskenään samanikäiset nuoret ovat seurustelleet alaikäisinäkin aina, mutta ei esim. 18- vuotiaan ja 11- vuotiaan suhde ole mitään ”nuorten seurustelua” vaan hyväksikäyttösuhde, joka sietää tulla kielletyksi lainsäädännössä.
Ilmoita asiaton viesti
On filosofinen kysymys, mikä se sopivan ikäeron yläraja pitäisi olla tarkalleen vuosissa mitattuna. Blogi väistääkin tätä kysymystä, ja jättää ottamatta kantaa siihen asiaan. Sen sijaan blogi esittää, että 11-vuotiaan tytön ja 18-vuotiaan pojan välistä suhdetta pitäisi kohdella samoin kuin 12-vuotiaan pojan ja 17-vuotiaan tytön suhdetta. Koska sukupuolten välillä on vähintään yhden vuoden tilastollinen ero kehityksen aikataulussa näissä asioissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuostahan on keskusteltu iät ja ajat sen jälkeen, kun tyttöjen puberteetti alkoi rajusti aikaistua.
Luin esim Ruotsissa 60-luvulla käytyä tulenpalavaa väittelyä siitä, onko 13-vuotias kypsä seksiin ja oikeutettu ehkäisyneuvontaan.
Aiheena naistenlehtiin lähetetyt 13-vuotiaiden kysymykset : ”Olen 13-vuotias ja aiomme ryhtyä olemaan ”intiimisti” poikaystäväni kanssa. Mitä minun pitäisi tehdä?”
Psykologit eivät päässeet yksimielisyyteen .
Ainoastaan kouluterveydenhoitajat..
Ilmoita asiaton viesti
Lain teksti on usein muotoa ”tätä ikärajaa nuorempi ei saa tai voi suostua seksiin”. Pääasiallinen tarkoitus on estää seksiin suostuminen itseä merkittävästi vanhemman henkilön kanssa. Kirjaimellisesti tulkittuna olisi mahdollista nähdä myös toissijaisena vaikutuksena se, että kaksi samanikäistä joutuisivat lastensuojelun toimenpiteiden kohteeksi, ja heitä estettäisiin harrastamasta seksiä keskenään, vaikka ovat saman ikäisiä, koska ”tätä ikärajaa nuorempi ei saa tai voi suostua seksiin”. 16 vuoden ikärajan kohdalla tällaista tulkintaa ei tehdä: viranomaisia ei kiinnosta jos kaksi 15-vuotiasta harrastaa seksiä keskenään. Jää nähtäväksi, tulisiko tuosta 12 vuoden ikärajasta samalla seksin täyskiellon ikäraja. Harva seksiä kokee tarvitsevansa alle 12-vuotiaana. 18 vuoden ikäraja on täysin yläkanttiin, ja 16 vuottakin selvästi yläkanttiin. 12 vuoden ikärajaa pystyisi yhteiskunta jo ihan realistisesti ylläpitämään ilman että on suurta sosiaalista painetta alle 12-vuotiaiden taholta päästä toteuttamaan minkäänlaista seksuaalisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän nyt vaivaa termin ”seksi” käyttö tässä.
Samaistat seksin ilmeisesti yhdyntään tai ainakin siihen, että poika saa orgasmin ?
Tai genitaalien kosketteluun yhdessä?
Hyvin nuoret tytötkin nimittäin harrastavat itsetyydytystä ja hyvin varhaisessa puberteetissa tytöt saavat siten oikeita, syviä orgasmeja.
Vanhanaikaisten kirjojen eroottiset kohtaukset ovat tehokäytössä mielikuvissa, ei suinkaan porno, joka ei tyttöjä herätä, vaikka he yrittävät kovasti ”ymmärtää” sitä ollakseen poikien mieleen.
Tällä tarkoitan sitä, että kynnys eroottisista tuntemuksista ja orgasmin tarpeesta yhdyntään on tytöillä luonnostaan varsin korkea ja varmasti ihan biologisista syistä. On hyvä oppia erottamaan hetkellinen kiihottuminen seksisuhteen solmimisesta ja tämä näyttää tytöille olevan luontaista .
Kyllä yhdyntä 12-vuotiaalle on varmasti pääosin shokki eikä taatusti vastaa hänen mielikuvaansa siitä, mihin oli ryhtymässä.
Seuraukset voivat olla elinikäiset.
Ts on ihan ok säätää, että yhdyntä (tai siihen verrattava toiminta) tuon ikäisen kanssa on ehdottomasti kielletty.
Oli hän ohittanut puberteetin tai ei ; pääosin nykyään taitaa ollakin.
Kyllä haavoittuvammassa asemassa olevan on nautittava ensisijaisesti lain suojaa , poikien ja miesten ”oikeus seksiin” ei ole tällaisen ensisijaisen suojelun tarpeessa.
Ilmoita asiaton viesti
Lakia ollaan toki säätämässä siten, että 12-vuotias saa harrastaa seksiä. Se on alle 12 v. jota ollaan suojelemassa.
Olet kunniaksi sukupuoli-stereotypioille, ja positiivisessa mielessä. Harvoin kuulee vihervasemmistosta tunnustettavan niin selkeästi tosiasioita miespuolisen ja naispuolisen seksuaalisuuden tilastollisista eroista. Jotka eivät yksilöiden kohdalla toki aina toteudu.
Se minua kuitenkin vähän arveluttaa, että esität niin vahvan olettamuksen siitä, että seksin harrastaminen 12-vuotiaana on tytölle todennäköisesti jotenkin traumaattinen kokemus. Lain säätäjät eivät ole nyt uskomassa niin, vaan jos he ovat jotain uskomassa, niin sen että alle 12-vuotiaalle seksi olisi aina huono asia. He ovat jättämässä 12-vuotiaiden ja sitä vanhempien seksin yhtä sallituksi kuin se on nytkin, jos kumppani on enintään ”hieman vanhempi”.
Myös se ihmetyttää, miksi kritisoit termin ”seksi” käyttöä, kun puhutaan… seksistä!
Ilmoita asiaton viesti
Lainsäädännössä on kieltämättä osin vanhentuneita jäänteitä ajalta, jolloin hyvin nuoren tytön joutuminen seksisuhteeseen saattoi viedä jopa hengen -ja monin paikoin vie edelleen, liian varhaisen raskauden mukana.
Samoin pikkutytöt piikoina ja alustalaisina menettivät usein järkensä hyväksikäytön kohteina.
Pojille varhainen seksisuhde oli useimmiten vain initiaatioriitti.
Kun tullaan y k s i l ö n oikeuteen seksuaaliseen koskemattomuuteen ja sen määrittelyyn, milloin hän kykenee ymmärtämään mihin ryhtyy , käyttämään hormonaalista ehkäisyä ja kestämään usein varsin traumaattiset ensimmäiset yhdyntäkokemukset , mekaaninen ikäraja on tietysti ongelma.
Vaikka pornoa tarjoillaan ala-asteikäisille enemmän kuin mitään muuta ”tietoa” ihmissuhteista ja seksuaalisuudesta, tuon ikäisten kyky hallita tilannetta ja tiedostaa omia tarpeitaan ja oikeuksiaan on väistämättä heikko.
Tämä on tietysti vain jonkinlainen perusratkaisu .
Todellinen vaaran maisema on se kammottava ja pelottava viidakko , jossa nuori joutuu yläasteella kasvamaan.
Ei voi kuin surullisesti hymyillä näkemykselle, että yläasteen p o j a t olisivat se kiusattu, sorrettu ja hyväksikäytetty ryhmä, jonka seksuaalisia oikeuksia vastaan lait pyrittäisiin säätämään.
Ilmoita asiaton viesti
Pojat ovat se rangaistava ryhmä. Siihen muotoon se laki on kirjoitettu.
Ilmoita asiaton viesti
Ei poikia rangaista siitä, että he kehittyvät myöhemmin.
Vaan tyttöjä suojellaan liian varhaiselta seksisuhteelta .
Tässä on kyseessä prioriteetti .
Ei kai lakia voi laatia siten, että sitä tod näköisimmin rikkovia suojellaan jättämällä laki säätämättä ?
Niissä 15-18-vuotiaiden suhteissa toki voidaan ottaa kehityserot huomioon ja näinhän tehdäänkin.
On totta, että aniharva nainen ryhtyy seksisuhteeseen 12-vuotiaan pojan kanssa.
Tässäkin kategoriassa tekijä on lähes aina mies.
Ja nimenomaan poikaa vanhempi.
Ilmoita asiaton viesti
Laki voidaan laatia siten, että tytön iästä vähennetään 1 vuosi kun sitä vertaillaan pojan ikään. Silloin ollaan aika lähellä ratkaisua ongelmaan, joka esitetään blogissa.
Ilmoita asiaton viesti
Entä 12-vuotiaat pojat ?
Ilmoita asiaton viesti
Jokainen ikäraja olisi vuoden alempi tytöille kuin pojille. Jos jotain on kielletty alle 12-vuotiailta, niin se olisi kielletty alle 11-vuotiailta tytöiltä ja alle 12-vuotiailta pojilta. Tai alle 12-vuotiailta tytöiltä ja alle 13-vuotiailta pojilta. Riippuen mihin kohtaan se raja asetettaisiin tällaisen tarkemman harkinnan jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos näitä ikärajoja rikotaan, rikokseen syyllistyvä ja rangaistava osapuoli on lähes aina miespuolinen.”
Voi kyynel. Mitäs jos vain olisitte panematta junioreita.
Ilmoita asiaton viesti
Okei. Ilmeisesti et lukenut blogia, tai et ymmärtänyt lukemaasi.
Ilmoita asiaton viesti
Mittler näyttää ottavan asiansa kovin henkilökohtaisesti, syytä en tiedä.
Suurin osa kommenteista osoittaa, että näytön arvioinnista ei ymmärretä yhtään mitään ja ”tiedot” perustuvat amerikkalaisiin poliisisarjoihin ja ”rikostoimittajien” juttuihin. Ei rikollisen oikeudella saada pätevä puolustus ole mitään tekemistä jonkun advokaatin mielikuvituksen kanssa. Tyypillinen ”rättshaverist” purkaa täällä tuntojaan kun asia on liian vaikea.
Ilmoita asiaton viesti
Tältä asia näyttää sivullisen silmin. Eikä vain sivullisen ilmin, vaan onhan Suomessa julkaisu ansiokas Poliisi kertoo -kirjasarja, joka valottaa vastaavaa näkökulmaa niinkin läheltä kuin poliisin tutkijoiden taholta. Jos konkreettisia todisteita ei ole, niin sitten niitä ei ole. Osapuolten puheet oikeudessa ovat usein käytännössä valhe vastaan valhe, koska molempien osapuolten juristi ohjeistaa päämiestään muotoilemaan (= keksimään) juridisesti mahdollisimman vahvan tarinan.
Ilmoita asiaton viesti
Jatka sinä skeidan jauhamista, minä lähden uimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Aihetta sivuten tehtiin Ruotsissa myös kaunis, mutta harhaanjohtava elokuva ”En kärkekshistoria”, jossa kahdella 13-vuotiaalla on suhde.
Siinä yritettiin selvästi rauhoitella vanhempia ja antaa harmiton kuva ongelmasta.
Leffa on suloinen ja nuoret viattomia ja söpöjä , vanhempi polvi törppöjä ja kylmiä.
Olisipa todellisuus tuollainen ; tytöillä ei olisi pahempaa hätää .
Ilmoita asiaton viesti
Mikä se ongelma oli, joka siinä elokuvassa esitettiin (tai jätettiin esittämättä)?
Ilmoita asiaton viesti
https://youtu.be/PM9Jkdofqco
Ilmoita asiaton viesti
Nopealla googlauksella en havaitse, että tuossa elokuvassa olisi mitään ongelmaa. Siinähän kuvataan 14-vuotiaan tytön ja 15-vuotiaan pojanrakkautta, joka on erittäin luonnollista ja laillista. Ja melko yleistäkin. Joten: mikä ongelma tuossa elokuvassa on sinun mielestäsi?
https://sv.wikipedia.org/wiki/En_k%C3%A4rlekshistoria
Ilmoita asiaton viesti
13- vuotiaiden tyttöjen koko raadollinen todellisuus nykyseksin ihmemaassa sivuutetaan täysin.
Kyse ei ole edes Romeosta ja Juliasta.
Vaan satumaasta .
Ilmoita asiaton viesti
Seksuaalisuutta käsittelevä kirjallisuus, kaiken tietävän SETA ry:n esitteistä lähtien, suhtautuu teini-ikäisten tyttöjen(kin) seksuaalisuuteen paljon positiivisemmin kuin sinä näissä kommenteissasi. Onko sinulla esittää muutakin kaikupohjaa näkemyksellesi kuin henkilökohtainen missio? Onko olemassa tutkimuksia tai tilastoja, jotka osoittavat että 13-vuotiaiden tyttöjen todellisuus nykyseksin maailmassa on raadollinen?
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni pitkällä tähtäimellä tulisi nuo kaikki mainitut ikärajat yhdistää siten, että olisi vain yksi ikäraja sallitulle sukupuoliselle kanssakäymiselle.
Tämä ikäraja olisi oltava sama kuin ikä, jolloin avioliitto voidaan solmia. Avioelämähän kuuluu avioliittoon.
Tietenkin lapseen (ikä alle 15 vuotta) sekaantumisesta tulisi rangaista erityisen ankarasti.
Ilmoita asiaton viesti
Olemme poliittisella foorumilla, joten lienee relevanttia huomioida kansan tahto tässä asiassa. Heitän hatusta arvion, että noin 95% suomalaisista hyväksyy seksin avioliiton ulkopuolella, esim. seurustellessa. Joten ”avioelämä kuuluu avioliittoon” ei ole poliittisesti kovin relevantti argumentti Suomessa. On valtioita joissa se on poliittisesti relevantti ja kansan enemmistön tukema argumentti, mutta Euroopassa ei ole yhtään sellaista valtiota.
Ilmoita asiaton viesti
Puolassa ollaan rajoilla.
N 50/50.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en tarkastele asiaa politiikan kannalta vaan tukeudun luonnonoikeuteen eli järkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta avioliitto on juuri politiikkaa, ei biologiaa. Varsinkaan simpanssien kaltaisilla olennoilla. Joutsenet ja sudet ovat aika etäisellä oksalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin luonnonoikeudella seuraavaa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonoikeus
Tietenkin lait joudutaan aina soveltamaan kulloiseenkin yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Tällöin tulee myös politiikka mukaan. Esiteltävät lait täytyy tietenkin olla lakia säätävien elinten hyväksyttävissä.
Ilmoita asiaton viesti
Luonnonoikeus on teoria siitä, että on olemassa luonnollisia moraalisääntöjä. Edelleen jää ongelmaksi selvittää eli käytännössä sopia, mitä ne säännöt olisivat, koska luonnossa pätee lopulta vain vahvimman eloonjääminen. Joillakin lajeilla on tyypillistä käytöstä kuten susien tai joutsenten pariuskollisuus, toisilla lajeilla ja erityisesti ihmismäisillä apinoilla sellaista ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkia ihmisiä koskeva yleiset moraalisäännöt (ns. luonnonoikeus) ovat jo olemassa. Ei niitä tarvitse sopia. Niiden soveltaminen käytäntöön on sitten jo lainsäädäntöä. Eläinkunta toimii vaistojensa varassa. Joten sitä ei voi käyttää moraalin lähteenä. Ihmisten tulisi käyttää järkeään.
Ilmoita asiaton viesti
Onkos nämä luonnonoikeuden moraalisäännöt listattuna jossain? Jos niin selkeitä ovat, niin luulisi olevan jossain tekstimuotoon saatettuna.
Ilmoita asiaton viesti
Niiden pitäisi löytyä sinunkin korvien väliin sijoitetusta elimestä!
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on kanta joissain ”islamilaisissa” maissa ja ollut myös osassa USAn osavaltioita pitkään.
Tyttöjä naitettiin 14-vuotiaina aikana,jolloin monien tyttöjen puberteetti alkoi vasta 15-vuotiaana.
Asenteellisesti tuota yritettiin soveltaa pitkään Irlannissa ja yritetään edelleen Puolassa.
Jopa selkeästi raiskattu tyttö yritetään saada naimisiin raiskaajan kanssa.
Tulokset tästä eivät ainakaan tyttöjen kannalta ole rohkaisevia.
Mutta blogin huoli tosin olikin poikien oikeusturva..
Ilmoita asiaton viesti
Minä en kannata islamia enkä Puolan lainsäädäntöä. Vetoan meille kaikille annettuun järkeen. Tietenkin islamissa ja Puolan lainsäädännössä voi tietenkin olla hyvinkin paljon oikeaa sikäli kuin ne perustuvat järkeen (luonnon oikeuteen).
On huonoa argumentointia vedota joihinkin väitettyihin kummallisuuksiin Puolassa. Minä en ole ehdottanut mitään pakkoavioliittoja, enkä niitä hyväksy.
Ilmoita asiaton viesti
Jos lainsäädäntö perustuu muuhun kuin tilastollisesti yleisimpään eli tyypilliseen tapaukseen, silloin lainsäädäntö ei palvele tarkoitustaan kovin hyvin. Tyypilliseen tapaukseen sen ajatellaan nyt kyllä perustuvan, eli uskotaan että tyypillinen sen ja sen ikäinen lapsi voi tehdä sitä mutta ei kannata tehdä tätä. Mutta se tyypillinen lapsi voidaan jakaa kahteen huomattavaan osajoukkoon, tyypillinen poika ja tyypillinen tyttö, joiden välillä on eroa siinä iässä jolloin asiat alkavat kiinnostaa ja tuntua luontevalta.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän koko ikäasia ole ajateltu ensisijaisesti tyttöjen kannalta. Laki koskee poikia käytännössä vain, koska perustuslaki ja yhdenvertaisuus, jota ei tosin esim. asevelvollisuuden kohdalla huomioida. Se käytännössä johtaa kaikenlaisiin vähän vaikeasti ymmärrettäviin tuomioihin Mrs Robinson -tilanteissa.
Ehkä kuuluisin on tällä viikolla kuolleen Mary Kay Letourneaun tapaus vuodelta 1997. Naisopettaja ”raiskasi” 12-vuotiaan oppilaansa ja sai ensin muutaman kuukauden vankeuden jälkeen ehdonalaista. Melkein heti vapaalle päästyään hän ”raiskasi” pojan uudelleen ja joutui vankilaan 7:ksi vuodeksi. Seksisuhteesta kuitenkin ehti syntyä lapsi vankilassa. ”Raiskattu” poika kävi tapaamassa ”raiskaajaa” vankilassa ja ”raiskaajan” vapauduttua he menivät naimisiin ja olivat naimisissa 12 vuotta.
Ehkä ymmärrettävämpää poikien suojan kannalta on homoseksuaalinen hyväksikäyttö.
Raiskaus- ja hyväksikäyttölakeja tavallisesti perustellaan oletetuilla psyykkisillä vaurioilla, mutta ei ole selvää, ovatko ne yksinomaan syy vai myös tekosyy. On ymmärrettävä, että tunnelähtöisten reaktioiden syyt ovat hyvin monenlaisia. Vanhempien kannalta kyse voi perinteisissä kulttuureissa – jotka ehkä heijastavat ihmisluontoa meidän kulttuuriamme paremmin – olla omaisuuden pilaamisesta. Naisten kannalta nuoret naiset ovat aina seksuaalisen kilpailun uhka; tämä korostuu alaikäisten tyttöjen kohdalla, jotka ovat enemmän aviollinen uhka kuin sinällään hedelmällisimmät 20-25-vuotiaat naiset, jotka ovat enemmän irtosuhteiden kohteita.
Itselleni ei ole selvää, miten nuori poika merkittävällä tavalla traumatisoituisi varhaisista seksikokemuksista vanhemman naisen kanssa. Traumatisoituminen on ehkä pinnistellen kuviteltavissa, mutta sen pohjalle pitäisi olla jotain näyttöäkin.
«Miksi on ihmiselle tyypillistä käyttäytymistä (universaalisti kaikissa kulttuureissa ja ikäluokissa), että mies tai poika on keskimäärin vanhempi kuin nainen tai tyttö, heteroseksuaalisissa parisuhteissa?»
Tätä on selitetty parinvalintakriteereillä, joihin naisilla sisältyy kumppanin sosioekonominen asema ja omaisuus. Siihen taas ikä vaikuttaa yleensä positiivisesti, kuten nyt Ecclestonen kohdalla aika reippaastikin, tai vaikka presidenttimme. Erityisesti pitkäkestoisissa suhteissa nainen perii kumppaninsa sosioekonomisen aseman. Toisaalta hyvin suuri ikäero voi merkitä miehen ennenaikaista kuolemaa. Miehelle taas naisen iällä on merkitystä hedelmällisyyden, hedelmällisyyden odotettavan keston ja lasten hoitamiseen odotettavissa olevan elinajan suhteen.
Ero murrosikän alkamisessa koskee aika pientä aikaikkunaa. Aviopuolisojen ikäero on myös jossain määrin kulttuurisidonnainen. Esimerkiksi saamelaisilla peräti 15 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Kaiken ikäiset ihmiset voivat kokea ei-tervetulleen henkilön taholta tulevan koskettelun ahdistavaksi. Ikärajoja koskevissa laeissa ajatellaan paljon myös valtasuhteita, reilusti vanhempi on sosiaalisesti vaikutusvaltaisemmassa asemassa, mikä voi tehdä lähentelyn torjumisesta vaikeaa. Ongelmalliset tapaukset on tiedossa, ukki lähentelee lastenlapsia, ja niihin tarvitaan laki jolla tapaukset saadaan toisaalta tuomittua, mutta mieluiten jopa ennalta ehkäistyä.
On siinä mukana dogmaattista ajatteluakin, että tietyn ikäinen lapsi ei saa haluta seksiä kovin paljon itseään vanhemman kanssa, mutta olen taipuvainen uskomaan että sillä saavutetaan enemmän hyötyjä kuin siinä hävitään minkäänlaisia hyödyllisiä asioita jotka muuttuvat kielletyksi. Tuollaisen Mary Kay Letourneaun tapauksen näen anekdoottina, joka on ihan kiva elämäntarina, mutta tilastollisesti epätodennäköinen kuriositeetti, eikä kelpaa esikuvaksi lainsäädännölle, jonka tehtävänä on suojella lapsia paljon yleisemmiltä ja epämieluisammilta hyväksikäyttö-skenaarioilta.
Lasten ja aikuisten välillä tapahtuisi (ja tapahtuukin) sitäkin, että lapsi osallistuu tilanteeseen osin omasta tahdostaan, eli ei vastusta ajatusta seksuaalisesta teosta, kun ei paremmastakaan tiedä, ja haluaa kokeilla. Vasta myöhemmin elämässä muisto ehkä saa ahdistavan leiman, ehkä todennäköisimmin jos henkilö ei tosiaankaan edes tiennyt mihin oli ryhtymässä, ei juuri tiennyt mitä edes on seksi, kunnes siihen kädestä pitäen vieteltiin. Silloin henkilö on antanut suostumuksensa tilanteen tapahtuessa, mutta vasta jälkeenpäin ymmärtänyt mitä se toiminta edes oli. Sellaisella näkökulmalla traumatisoiva vaikutus voi syntyä viiveellä jälkeenpäin, ja tästä näkökulmasta katsoen on olemassa ihan validi pointti siinä, että katsotaan että kovin pieni lapsi ei juridisesti voi antaa suostumustaan seksiin — koska ei todennäköisesti edes tiedä mistä seksissä on kyse. Sehän opetetaan koulussakin vasta 5. luokalla, eikä kodeissa todellakaan puhuta seksistä.
Joka puolella kuorossa laulettu dogma ”saattaa haitata lapsen kehitystä” on osittain lonkalta heitettyä pseudo-tiedettä, ainakin oikeussalissa kuultuna, mutta se on riittävän uskottava ja mahdollinen skenaario, jotta se mahdollisuus halutaan poissulkea.
Ero murrosiän aikataulussa koskee ainakin viiden vuoden aikaikkunaa, koska ensimmäisenä lähtenyt juna kulkee koko ajan muita edellä ne viisi vuotta, kunnes viimeisenä lähtenyt juna lopulta saa ensimmäisen kiinni. Juuri sitä aikaikkunaa, johon näitä laillisia ikärajoja asetetaan.
Ilmoita asiaton viesti