Etätyön määrääminen lakisääteiseksi oikeudeksi olisi ilmasto-teko
Suomen hallitus pohtii keinoja, miten Suomi voisi pelastaa koko maailman ilmaston yksin. Yksityis-autoilu on menossa tulilinjalle, totta kai. Autoilua pitäisi vähentää. Suunnitteilla on mitä ihmeellisimpiä himmeleitä tämän päämäärän saavuttamiseksi. GPS-seuranta autoihin, ja raippaveroa ajettujen kilometrien mukaan. Johan alkaa Lada pysyä pihassa, kun ei ole varaa ajella sillä kilometrejä.
Vähentäisikö se edes autoilua, sitä emme tiedä. Vai keventäisikö se vain niiden ihmisten lompakkoa, joiden on pakko ajaa joka tapauksessa, kun julkisia ei ehkä edes ole syrjäseudulla, tai ne ovat niin hidas tai kalliskin keino matkustaa tiettyjen katuosoitteiden välillä.
Korona-kriisi on osoittanut varsin oivan keinon vähentää tarpeetonta ajelua pitkin kyliä. Etätyön tekijä jää kotiin, kun muu kansa lähtee aamun ruuhkaan autolla, bussilla tai junalla. Mutta tämä epidemia loppuu aikanaan, ja sitten työnantajilla on taas lakisääteinen oikeus määrätä etätyön tekijät takaisin toimistolle.
Vaan entä jos rajoittaisimme työnantajan oikeutta määrätä työntekijä saastuttamaan ympäristöä ja kuormittamaan ilmastoa päivittäisellä pendelöinnillä työpaikalle? Mitä jos etätyön tekeminen olisi lähtökohtaisesti lakisääteinen työntekijän oikeus, jos hän pystyy suorittamaan työtehtävänsä etänä täysipainoisesti?
Jos työnantajalla olisi vaikka oikeus määrätä ilman perustelua työntekijä tekemään enintään 20% kuukauden työtunneista toimistolla. Loput 80% työtunneista työntekijä saisi tehdä etätyönä, jos työnantaja ei pysty perustelemaan (tarvittaessa valvovalle virkamiehelle, jos työntekijä valittaa kohtelustaan, ja viime kädessä oikeudessa, jos virkamiehen päätös ei miellytä) että työntekijän saapuminen toimistolle yli 20% kuukauden työajasta on käytännössä tarpeellista.
Ruokakaupassa nykyään tuotteiden kylkeen on ilmestynyt outoja merkintöjä ”hiilineutraalista tuotantotavasta”, ”hiili-jalanjälki hyvitetty”, ja niin edelleen. Katin kontit, mahtavatko nuo laskea mukaan työntekijöiden matkustamista kodin ja työpaikan välillä?
Nyt keksin: säädetään vero. Jos muu ei auta, vero vanhin voitehista. (Vanha suomalainen sananlasku.) Työnantaja joutuisi maksamaan veroa jokaisesta työpäivästä, jona kukin työntekijä määrätään henkilökohtaisesti työpaikalle tekemään työtä. Myös TE-Keskus ja KELA määrättäisiin maksamaan veroa jokaisesta kerrasta, kun sosiaalipummi määrätään saapumaan toimistolle henkilökohtaisesti, jos sama asia on mahdollista sanoa myös video-puhelun välityksellä.
Rohkenen väittää, että tällainen vero olisi paljon oikeudenmukaisempi, ja autoilua vähentävältä vaikutukseltaan tehokkaampi, kuin kaiken kansan autoilun verollepano GPS-seurannalla, jossa perusteena on sokeasti ajetut kilometrit, asuipa henkilö Kalliossa kävelymatkan päässä metro-asemalta tai Lapissa sadan kilometrin päässä lähimmästä bussipysäkistä.
Moni työnantaja haluaa riskiryhmään kuuluvat etätöistä työpaikalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei siinä riskiryhmiä katsota sitten enää kun epidemian huippu on ohi.
Ilmoita asiaton viesti
Niitä on varmaan enemmänkin, mutta itse tiedän yrityksen, joka loppuvuodesta luopui toimistotiloista ja työt tehdään pysyvästi kotona ja asiakaskäynneillä. Sitä en tiedä onko pandemialla ollut vaikutusta tai sillä, että yritys ei ole suomalainen.
Ilmoita asiaton viesti
DNA:n pääkonttorilla Käpylässä on yli 1000 työntekijää, mutta työpisteitä on rakennettu puolet vähemmän. Linjasivat etätyön roolin niin vahvaksi jo vuosikymmen sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Kovin on taas toimistokeskeistä ja usein lehtijutuissakin käsitellään asioita toimiston näkökulmasta. Kannatan kyllä ajatusta ja eräs arkkitehti kaverini sanoikin, ettei enää koskaan mene toimistolle.
Epäilen kuitenkin monen työnanatajan olevan niin vanhoillinen, että toimistossa pitää puurtaa esimiehen valvovan silmän alla, koska työn pitääkin olla jotenkin ikävää.
Itse teen kaksivuorotyötä, vaikka varsinaista syytä siihen ei ole, mutta kun täytyy, jotta ylemmälle taholle näyttäsi siltä, että kaikki soutaa kahta vuoroa. Oma etätyö voisi olla hankalaa, koska akseli saattaa painaa pari tonnia, mutta hyödyn konttoriväen etätyöstä vapautuneina parkkipaikkoina.
Etätyö voi myös vähentää kasvukeskuksiin muuttamista samoin, kuin verkkokaupan lisääntyminen. Ehkä tulevaisuudessa sitä ”Ladaa” ei juurikaan tarvitsisi käynnistellä.
Ilmoita asiaton viesti
Aiempi kokemukseni työelämästä IT-alalla on, että työntekijät ovat halunneet tehdä paljon töitä etänä, ehkä 60% – 80%, mutta työnantajilla (useammilla sellaisilla, minun urani varrelta) on ollut jarrutteleva ja vähän konservatiivinen asenne, ja etätyötä on sallittu kaikille yleensä noin 20% työajasta. Ihan vain hallinnollisena päätöksenä, ilman varsinaista syytä, miksi se ei voisi olla enemmänkin. Koronan jälkeen monien työnantajien asenne saattaa muuttua sallivampaan suuntaan. Tai sitten ei, jos kokemukset korona-epidemian ajalta olivatkin sellaisia, että tuottavuudessa nähtiin vajetta. Se on aihe, josta ehkä näemme vielä jopa tutkimuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ”hallinnollinen päätös” on tehty siksi, ettei hokattaisi, että maassa on rakennettu +10 miljoonaa kuutiota avokonttoreita, sun muuta toimistotilaa työntekijöille, jotka voivat hoitaa tehtäviään yhtä hyvin, mutta kansantaloudellisesti edullisemmin, kotisohvalta läppäri sylissä luurit korvilla.
Ilmoita asiaton viesti
Niin kuin siinä aiemmassa ketjussa sanoinkin, niin ilmaston pelastamisen nimissä voi etätöitä suositella jatkossakin. Seuraavat asiat vaan ovat ongelma:
Monelle itse toimistorakennuksensa omistavalle yritykselle sen tyhjillään pitäminen tulee kalliiksi. Osa tiloista pitää siis voida muuttaa majoitus/asuinkäyttöön, vaikka edes hostelli tasoiseksi. Sitten jos lisäksi alakerrassa olevan henkilöstöravintolan saa hyödynnettyä, vielä helpompi ja hyödyllisempi. Tilojen vuokrausta muille yrityksille voi tietenkin yrittää, mutta miksi uudet yritykset tarvitsisivat tiloja sen enempää?
Autoilussa ei paljon liikuntaa saa, mutta julkisilla kertyy yleensä ihan merkittäviä matkoja kävelyä, jolla on jo kansanterveydellistäkin hyötyä ja pitää yllä peruskuntoa. Tämän vuoksi kannattaa jotenkin työporukassa kehittää liikuntaa osana työpaikkakulttuuria.
Saksassa muuten oli se Deutche Bankin esitys etätyöverosta, jolla katettaisiin ravintoloiden ja muiden etätyöstä aiheutuvien palvelualojen liiketoiminna vähentyminen. Aika pöyristyttävä ehdotus.
Ilmoita asiaton viesti
Valtio joutuisi ottamaan valtaisasti lisää ulkomaista velkaa kattaakseen työhuonevähennysten aiheuttaman verovajeen budjetissaan. Ei siis käy. No miksi ei? No kun ei käy niin ei käy.
Sitä paitsi se lähestulkoon jokaiselta työpaikalta löytyvä työnjohtaja (tai itseään sellaisena pitävä) Reino Murikan klooni menettää elämästään tarkoituksen, jos työpaikalle ei saavu ketään, jota voisi nöyryyttää julkisesti. Ei siis käy. No miksi ei? No kun ei käy niin ei käy.
Työelämä on epätasa-arvoista ja muuttuu yhä epätasa-arvoisemmaksi. Helstamon tapaiset duunarit painavat tehtaalla, verstaalla, laitoksessa ja asemalla duunia niska limassa 24h ja samaan aikaan konttorirotat velttoilevat etätöissä ja harrastavat työajalla kuka mitäkin alkaen lounasseksistä. Ei siis käy. No miksi ei? No kun ei käy niin eí käy.
Lapinlahden linnut niminen laulu- ja soitto-yhtye lauloi aiheesta aikanaan kappaleessa se ei käy?
https://www.youtube.com/watch?reload=9&v=Yr_Rzj1Hxb8
Ilmoita asiaton viesti
Onko lounasseksi sitä, että siitä maksetaan lounasseteleillä?Miksei urheiluseteleillä?
Ilmoita asiaton viesti
Koska keskimäärin suorituksen rasitus vastaa shakkia, joka tosin myös lasketaan joskus urheiluksi.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä olen miettinyt, että kehtaavatko urheilukellojen omistajat, jotka julkaisevat aktiivisuuden historian jopa netissä kavereille, pitää kelloa ranteessa todellakin koko ajan. Siis kaikenlaisten, hm, suoritusten aikana. Vaikka voisihan sitäkin kehon suoriutumista sitten arvioida.
Ilmoita asiaton viesti
Minä toisaalta pidän kelloani vasemmassa ranteessa, kuin taas ööö, no olkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Se kello tallentaa täydellisen historian sydämen sykkeestä joka hetkellä. Kavereiden kesken voidaan sitten arvuutella netissä, mikä fyysinen treeni oli kyseessä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitähän mahtoivat kanssa autoilijat juuri arvuutella, kun päätin hyöty käyttää punaisissa valoissa seisomisen ja ravistelin ostamaani spray-lakka purkkia sylissäni.
Ilmoita asiaton viesti
Etäyhteydessä on aina käytettävä vahvaa tunnistautumista. Esim. Terveystalon yhteydessä pitää käyttää pankkitunnuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Huomauttaisin yhä, että en henkilökohtaisesti oleta elämän kohtelevan minua tasa-arvoisesti, eikä muiden tarvitse kärsiä, varsinkaan luonnon siksi, että olen valitettavasti valikoitunut tehdas duunariksi.
Ilmoita asiaton viesti
Julkinen nöyryyttäminen on mahdollista myös ryhmä-sähköpostilla. Niin taisi käydä taannoisessa YLEn kohu-uutisessa tanskalaisesta naisten alusvaatteita myyvästä muotiketjusta.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä esimerkki, ettei pidä kangistua kaavoihin, vaan uusia menetelmiä nöyryyttämiseen täytyy jaksaa hakea.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kirjoitellut etäpsykiatriasta tänne ja jatkan piilomainontaa (no, hukun potilaisiin joka tapauksessa).
Miksi KELA korvaa etävastaanotosta vähemmän, kuin lähivastaanotosta? Asianhan pitäisi olla juuri päin vastoin. Psykiatripulan vuoksi pahimmassa tapauksessa lääkäri ja potilas ajavat satoja kilometrejä kohdatakseen toisensa.
Tee ilmastoteko, ja siirry etävastaanotolle.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä. Mätkäistään haittavero lähi-vastaanotolle.
Toivottavasti etäyhteyden tietoturva on toki kunnossa.
Elokuvassa Up In the Air (George Clooney) yt-johtamiseen ja työntekijöiden irtisanomisiin erikoistunut yritys päätti siirtyä hoitamaan työnsä etänä videoyhteydellä. Se koettiin kuitenkin psykologisesti liian raskaaksi irtisanoa ihmisiä videoyhteyden välityksellä, joten lopulta palattiin taas lentelemään Up In the Air ristiin rastiin Amerikan taivaalla henkilökohtaisiin tapaamisiin. Se oli heidän näkemyksensä etäyhteyden persoonattomuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, vaan annetaan kaikille ongelmaisille haulikko.
Ilmoita asiaton viesti
Not in my backyard, kun ei ole takeita, mihin suuntaan se haulikko sitten osoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ai jaaha 🙁 Tämä kehittämäni hoitomuoto on homeopatian vastakohta ja erittäin näkyvää jälkeä tuottava, joka on lukuisissa valvotuissa olosuhteissa tieteellisesti todistettu.
Itse en tosin puupäänä juuri miksikään muuttunut haulien osuessa olkapäähäni ampuma…öh siis hoitoalueella.
Ilmoita asiaton viesti
Jos vähän vakavemmin näistä pää asioista, niin hakiessani lupaa pienoiskiväärille jouduin hakemaan puollon työterveyslääkäriltä, joka yllätäen kirjoittikin sen epäröimättä vedoten pitkään hoitosuhteeseen (n.14vuotta.)
Minusta tavallisellle lääkärille on sälytetty tuossa liian suuri vastuu pienen jutteluhetken perusteella ja voisin kuvitella etäyhteydellä suoritetun haastattelun ammattilaisen kanssa tuottavan varmemman diagnoosin. Tässä on toki ongelmana haastateltavan henkilön varmistaminen oikeaksi hakijaksi, mutta varmaan se olisi toteutettavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Etäyhteydessä on aina käytettävä vahvaa tunnistautumista. Esim. Terveystalon yhteydessä pitää käyttää pankkitunnuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Miten ihmeessä se pankkitunnuksilla tunnistautuminen auttaa, jos ”hullu-Pena” haluaa aseluvan ja laittaa täysipäisen kaverinsa kaljapalkalla vastaamaan lanttutohtorin uteluihin?
Ilmoita asiaton viesti
Lääkärin tulee tällaisia todistuksia kirjoitettaessa varmistaa henkilöllisyys vastaanoton aikana, siis henkilöllisyystodistus esitettävä vastaanotolla, onnistuu videollakin. Useimmissa KELA-korteissahan ei ole kuvaa, joten yhtä hyvin lähivastaanotolle voi mennä väärällä nimellä, jos bulvaanille on lainattu kortti. Sama koskee muitakin todistuksia. Oikeuslääketieteen kurssilla kerrottiin oikeasti kehitysvammaisen esiintyneen ensin toisen veljensä nimellä ja sitten jäi toisella paikkakunnalla kiinni yrittäen samaa uudestaan, jotta veli saisi kansaneläkkeen. Olet oikeassa, että tarkkana pitää olla.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta ”hullu-Pena” ostaa todennäköisesti sen mutkansa helpommin ja halvemmin pimeiltä markkinoilta, joten riski on kai aika pieni.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyään niitä tehdään myös 3D-tulostimilla.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös nuo videoyhteydet kuluta varsin paljon sähköä, jota taas on vaikea tuottaa koko ajan lisää millään ympäristön kannalta ongelmattomilla menetelmillä? Ainakin meikäläisen työpaikkapyöräilijän tapauksessa on ympäristöteko mennä töihin töihin mieluummin kuin hoitaa kohtaamisia videoyhteyksillä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuntopyörä ja siihen dynamo. Tällä varmistetaan samalla, että työ on riittävän rasittavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyväkuntoinen polkija tuottaa ulosotettavaa tehoa n. 200Wh. Kyllä sillä jo läppäri ja modeemi saavat virtaa. Valitettavasti samanaikaisesti polkijan hiilidioksidin tuotto moninkertaistuu, joten lopputulos on +/- nolla.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeastaan en puhunut oman läppärini kulutuksesta vaan noista googlen keskuksista yms. Myönnän, etten tunne aihetta paljonkaan, mutta ymmärtääkseni videostriimaus kuluttaa varsin paljon energiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Se on usein työelämässä jo hyvä saavutus.
Ilmoita asiaton viesti
Teikäläinen työpaikka-pyöräilijä ei taida edustaa ihan keskimääräistä työntekijää koko Suomen alue huomioiden.
Mutta se sinun toimistosi on rakennettu betonista ja raudasta, joka on rahdattu ties kuinka kaukaa sinne. Ja sitä lämmitetään koko ajan jollain energialla, ja sähköä sekin rakennus kuluttaa valaistuksessaan, ja netti sinnekin tulee, sähköposti laulaa ja Facebook vinkuu pitkin päivää. Joten laskelmasi taitaa sittenkin mennä miinuksen puolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla, mutta kysymykseni koskee yleisesti videostriimauksen aiheuttamaa lisäystä energiankulutuksessa. Sitä paitsi joukkoliikenteen käyttäjät ym. ovat kyllä varsin huomattava ihmisjoukko.
Ilmoita asiaton viesti
Video-striimaus kuluttaa energiaa tietyn määrän, olen autuaan tietämätön siitä tarkemmin. Harvoin päästään vertailemaan missään asiassa kahta vaihtoehtoa, joista toinen on ilmainen tai päästötön, ja toinen maksaa jotain ja tuottaa päästöjä. Yleensä kaikki maksaa jotain ja tuottaa päästöjä, ja niitä pitäisi sitten vertailla tarkemmin.
Ilmoita asiaton viesti
(P.S. Se, että menen Sibelius-Akatemiaan pyörällä, ei lisää mitään energiankulutusa (paitsi omaani), koska talo on joka tapauksessa pystyssä ja pakko pitää lämpimänä. Valot sammuvat itsestään, jos kukaan ei ole paikalla.)
Ilmoita asiaton viesti
Vähän yli 20-vuotiaana olisin hakenut Sibikseen säveltäjä-linjalle, mutta kun hakuehdoissa vaaditaan jonkun soittimen maestro-tasoinen soittotaito, teoreettiset mahdollisuudet lopahtivat siihen. Nykyään kotisivujeni ladatuin sisältö on kuukaudesta toiseen kappaleen Vem kan segla förutan vind suomennos ja SATB-sovitus, totta kai itse kehitetyllä oktaavi-pohjaisella nuotinnuksella kirjoitettuna, koska kukapa ei omaa nuottikirjoitusta kehittäisi?
http://ionmittler.com/sheet/FS_Trad_Vem_Kan_Segla_arr_IonMittler_FI.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Luulen ettei työkaverini Tero kehitä nuottikirjoitusta. Mikä häpeä..
Ilmoita asiaton viesti
Semmoinen ajatus tuli breikin aikana mieleeni, että etäännyttääkö etätyö ihmiset työnteosta?
Siinähän on sellainen riski, että kun aiemmin ei jaksanut mennä töihin, niin nyt niitä ei jaksa edes aloittaa kun töihin ei varsinaisesti ”mennä.”
Myös työpaikkajuopottelu helpottuu. Punertavat silmät voi videopalaverissa selittää huonosta sisäilmasta johtuvaksi, kun ilmastosyistä ei voi tuulettaa ulos. Lounaallahan voi nauttia vaikka keppanaa pilsnerin sijasta, kun ei tarvitse pelätä, että Murikka on ovella vastassa promillemittari kädessä. Työpaikan kurkot vetävät lonkeroa.
Ilmoita asiaton viesti
> ajatus tuli breikin aikana mieleeni
Hyvä tarkennus, koska kuka nyt netissä surffaisi varsinaisella työajalla?
> etäännyttääkö etätyö ihmiset työnteosta
Ei. Mutta toisistaan mahdollisesti. Juu, töihin menemisestä se voi kyllä vieraannuttaa. Kyllä minulla tulee vieroitus-oireita, kun noin vuoden etätyön jälkeen aikanaan joutuu taas heräämään vähintään tunnin aikaisemmin kuin nykyään, ja kuluttamaan julkiseen liikenteeseen taas sen satasen kuussa. Kaksi tuntia menetettyä vapaa-aikaa päivässä ja satanen menetettyä rahaa kuussa, kyllä se vetää maitohapoille.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. Tämä etätyöhän tehdään aloilla joissa käytetään tietotekniikkaa työvälineenä. Työ suoritetaan lähes aina eri nettipalvelimien kautta, työkaluina on älykännykkä, tabletti, läppäri tai pc tietokone näyttöineen. Eli työ tapahtuu suurimmalta osin siellä netissä etäyhteyksien päässä.
Kuinka moni on ajatellut tämän työn ympäristövaikutuksia??
Esimerkiksi.
Arvioiden mukaan joka viides tietokone kaikkine härpäkkeineen Euroopassa on julkisen sektorin toimijan ostama.
Tämä elektroniikkateollisuus ei ole kevyttä liiketoimintaa: Tämän julkisen sektorin globaali hiilijalanjälki on kaksi kertaa suurempi kuin Suomen.
Tietotekniikan suurimmat ympäristörasitukset ovat energiankulutus ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, kaivannaisten louhinnan ympäristövaikutukset, elektroniikkajäte sekä laitteissa käytetyt myrkylliset kemikaalit ja raskasmetallit. Eniten energiaa kuluttavat palvelimet, konesalit, kopio- ja monitoimikoneet, tietokoneet ja näytöt.
Huomioitavaa on myös, että suuri osa eurooppalaisviranomaisten tarvitsemista laitteista ja palveluista tuotetaan kokonaan tai osittain EU:n ulkopuolella, hankintapäätöksillä on kauskantoisia seurauksia. Suomessa tehty päätös saattaa muuttaa olosuhteita maailman toisella puolen.
Näiden ATK/IT laitteiden ekologinen kestävyys viittaa tuotteen aiheuttamaan ympäristökuormitukseen:
kuinka paljon luonnonvaroja valmistusprosessi syö, millainen on tuotteen valmistuksen ja käytön aikainen ympäristörasitus ja energiantarve, kuinka laite kuormittaa luontoa käytöstä poistuttuaan. Vielä kun tiedetään että näiden IT laitteiden käyttöikä on erittäin lyhyt. Noin 2 – 3 vuotta ja alle 20% menee kierrätykseen, loput 80% on ongelmajätettä.
Entä sitten se taloudellisuus..
Löysin laskelma arvion vuodelta 2010
”Julkisten hankintojen Euroopan unionissa on noin 2 000 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa lähes viidennestä EU:n bruttokansantuotteesta. Julkisia hankkijoita – eli niin sanottuja hankintayksiköitä – ovat valtion ja kuntien virastot ja laitokset, kuntayhteenliittymät ja esimerkiksi koulut. Suomessa niiden tekemien hankintojen kokonaisarvo oli noin 35 miljardia vuonna 2010, mikä vastasi 20 prosenttia kansantuotteesta.”
Loput 80% näistä IT laitteista on sitten siellä yksityis omistuksissa.
Niin.. Plogihan koski pääasiassa autoilua..
No, esimerkiksi yksi Google haku älykännykällä vastaa ympäristö päästöissä 16 metrin ajamista keskikokoisella polttomoottori autolla..
Ilmoita asiaton viesti
Edellä vastasin myös toiseen kommenttiin, että harvoin päästään vertailemaan kahta vaihtoehtoa, joista toinen tuottaa päästöjä ja toinen ei tuota mitään päästöjä. IT-ala tuottaa kyllä päästöjä, mutta se ei tarkoita välttämättä, että IT-toimintojen lakkauttaminen vähentäisi päästöjä kokonaisuutena. Saattaa usein olla, että IT-toiminnot tekevät vähemmillä päästöillä saman kuin muutoin tehtäsiin muilla vähemmän tehokkailla ja vieläkin enemmän päästöjä aiheuttavilla menetelmillä. Kuten vaikka viestin vieminen perille kirjeenä, sen sijaan että se menee sähköpostitse. Yhden sähköpostin päästöt lienevät paljon pienemmät kuin kirjepaperin ja kirjekuoren valmistus + kuljettaminen paikasta toiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin se on mitä ja kuinka haluaa verrata eri menetelmiä.
Minä vertasin vain sitä etätyöskentelyä autolla ajamiseen..
Mikäli teet etätyötä sen kahdeksan tuntia kotona netissä, vastaa se lähes kahdeksan kilometrin ajoa autolla, ympäristö päästöissä.
Minulla ei ole autoa, mutta surffailen netissä eläkeläisenä varmaan tuon kahdentoista kilometrin verran vuorokaudessa, netti kun on päällä lähes kokopäivän. Mutta eihän tätä lasketa, vain autoilu lasketaan…
Ilmoita asiaton viesti
> vertasin vain sitä etätyöskentelyä autolla ajamiseen
Laskelma on vajaa, jos siinä on mukana vain autolla ajaminen.
DNA rakensi 10 vuotta sitten uuden pääkonttorin Käpylään, ja teki siitä tahallaan puolet pienemmän kuin olisi tarvinnut, jos jokaiselle tuhannelle työntekijälle tehdään oma työpiste. Ajatuksena on, että vähintään puolet työntekijöistä on aina etätöissä, joten toimisto voi olla puolet pienempi.
Niinpä etätyö vs. lähityö laskelmaan kuuluu pitkällä tähtäimellä katsottuna ottaa mukaan pendelöinnin (auto, juna, bussi, muu) lisäksi myös toimistorakennuksen rakentamisen, lämmittämisen ja valaistuksen kulut.
Ilmoita asiaton viesti
Sulla nyt näyttää olevan tarve inttää inttämisen ilosta..
Se vain nyt ei muutu miksikään että tunti netissä vastaa lähes kilometrin ajoa autolla päästöjen osalta.
Olet sitten siellä netissä, kotona työhuoneessasi jonka lämmityskulut, sähkön, vuokran maksat itse. Tai DNA.n toimistolla, mummon luona, navetassa tai ihan missä haluat.
Enempää en kommentoi selvää asiaa…
Ilmoita asiaton viesti
Komennetaan hoitajat ja siivoojat etätöihin, niin kyllä ilmasto pelastuu!
Ilmoita asiaton viesti
Ei toki päde kaikkiin ammatteihin. Töihin matkaamista voidaan vähentää, mutta ei lakkauttaa kokonaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sääntelyä jota ei tarvita.
Työnantajan etu on se, ettei tarvitse ylläpitää lähityön vaatimia toimistoneliöitä vaan etätyön vaatimat palaverineliöt. Kyseessä merkittävät säästöt. Todennäköisesti toimistotiloista voidaan luopua monin paikoin vallan ja vuokrata lähityötiloja vain tarpeen mukaan. Kyllä työnantajat tuon hoksaavat. Kunhan hommat tulee tehtyä.
Kuriositeetti asiassa voisi olla sekin, että esimerkiksi erityisryhmät kuten rullatuolilla liikkuvat hyötyvät etätyöstä, koska työn saanti ei perustu työpaikan tilojen esteettömyyteen jne.
Ilmoita asiaton viesti
> Työnantajan etu on se, ettei tarvitse
> ylläpitää lähityön vaatimia toimistoneliöitä
Tällainen etu on nähtävissä, mutta:
1) Se ei ole ainoa näkökulma. Työnantajat pohtivat myös työn / laiskottelun valvonnan ja ohjauksen tehokkuutta. Työntekijän päästäminen valvovan silmän alta etätyöhön vaatii luottamusta, ja kaikilla ei ole sitä.
2) Kaikki nämä näkökulmat ovat olleet olemassa jo 10-20 vuotta, ja silti melko pieni prosentuaalinen osuus kaikista työtunneista, jotka voitaisiin tehdä etänä, tehdään etänä.
Sen takia yhteiskunnassa tehdään joskus poliittisesti ohjattuja potkuja yritysten(kin) persuksille, jotka ovat usein veron muotoisia, jotta saataisiin muutos johonkin vallitsevaan totuttuun käytäntöön ja status quoon.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä miten toimisto maailmassa asiat hoidetaan, mutta ainakin minulle on annettu tietty tuntimäärä töiden tekemiseen ja siitä lipsuminen aiheuttaa ikävää palautetta. Etätyössähän voi tehdä joitain työtehtäviä vaikka keskiyöllä, jos ei nukuta, mutta toisaalta työnantajalta saattaa kadota käsitys mitä oikeasti ehtii tehdä normi työajan puitteissa.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä on paljon toimistotyössä, että esimiehellä ei ole pienintäkään käsitystä siitä, mitä alainen tekee ja paljonko siihen menee aikaa. Julkisella puolella joku virkamies tunnusti, ettei ole tehnyt mitään töitä vuosiin. Varmasti on paljon niitä jotka eivät ole vuosiin tehneet työtä yli 50% työajasta. Työpaikalla on ehkä oltu jos on pakko, mutta työnteko ja työpaikalla olo ovat kaksi eri asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastoteko kirjoitetaan ilman tavuviivaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olet vain puoliksi oikeassa. Useimmat kirjoittavat sen ilman tavuviivaa, mutta olen pitkien ja monien lyhyidenkin yhteen kirjoitettujen yhdyssanojen vannoutunut kriitikko, eli käytännössä vakiintuneen käytännön kriitikko. En kuitenkaan kirjoita kovin usein kieliopin tai Kielitoimiston ohjeiden vastaisesti, koska:
”Yhdysmerkkiä voi tarpeen mukaan käyttää hahmottamisen helpottamiseksi tai kaksitulkintaisuuden välttämiseksi kaikenlaisissa yhdyssanoissa; jälkiosa alkaa tällöin usein vokaalilla.
laulu-ilta (vrt. lauluilta)
pop-opisto
päivä-isyys (vrt. päiväisyys).”
https://www.kielikello.fi/-/yhdysmerkki-
Tavuviivoja saa siis Kielitoimiston kannanoton mukaan viljellä niin paljon kuin haluaa, se on sallittua. Juuri tuo ”hahmottamisen helpottamiseksi” on syy siihen, miksi olen yhdyssanojen yhteen kirjoittamisen kriitikko, ja viljelen tavuviivoja enemmän kuin moni lääkäri määrää.
Ilmoita asiaton viesti