Etnisestä syrjinnästä Suomen työelämässä

Koneen Säätiön rahoittamassa, paljon kohua herättäneessä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka todennäköisesti työnhakija kutsutaan työhaastatteluun, jos hänen nimensä on kantasuomalainen tai ulkomaalainen.

https://yle.fi/uutiset/3-11023468

https://yle.fi/uutiset/3-11029351

Taustaltaan pakistanilainen tutkija Akhlaq Ahmad sai idean tutkimukseen omista henkilökohtaisista syrjinnän kokemuksistaan työuransa alkuvaiheessa. Tutkimus on vertaisarvioitu tieteellisesti, mutta jättää silti toivomisen varaa joiltakin osin.

Ensimmäinen lievä pettymys on tutkimuksen lähtökohta vertailla viittä etnistä taustaa edustavien nimien vaikutusta menestykseen työnhaussa: suomalainen, englantilainen, venäläinen, irakilainen ja somalialainen. Ruotsinkielinen kielitausta loistaa poissaolollaan, ja sen sijaan islamilainen tausta on kahteen kertaan. Harva kantasuomalainen osaa kertoa nimen perusteella, onko kyse irakilaisesta vai somalialaisesta henkilöstä. Myös eestiläinen nimistö olisi ollut mielenkiintoinen lisä tähän tutkimukseen.

Minulla on sellainen käsitys, että Ahvenanmaalla saattaa esiintyä tilastollisesti merkittävää suomenkielisten syrjintää työmarkkinoilla(kin). Esiintyykö sitä myös ruotsinkielisellä rannikolla? Esiintyykö kantasuomalaisella mantereella ruotsinkielisten syrjintää, myös silloin kun suomen kielen taito on virheetön? Mielenkiintoisia kysymyksiä, mutta nyt jäimme ilman vastauksia.

Virheettömän kielitaidon osalta olisin halunnut viedä tutkimuksen puhtaammalle tasolle. Nyt on lähetetty työhakemuksia virheettömällä suomen kielellä, mutta jokainen rekrytoija tietää että työhakemuksiin saa apua kädestä pitäen kavereilta ja jopa TE-keskuksen virkailijoilta, joten työnantajan kannalta tutkimus jättää tilaa epäluulolle, että hakijan suomen kielen taito eli ole 100% virheetöntä tasoa.

Tutkimuksen johtopäätös kuitenkin on, että työnhakijoita syrjitään nimenomaan etnisen taustan perusteella, ei kielitaidon. Jotta tähän johtopäätökseen olisi päästy puhtaasti, olisi kannattanut esittää vielä vakuuttavampia näyttöjä hakijan virheettömästä kieliopista ja ääntämisestä kuin virheetön työhakemus, jota kovin moni työnantaja ei ota vakavasti todisteena juuri kyseisen henkilön taidoista kirjoittaa itse omakätisesti ilman ulkoista apua. Ehkä hakemusvideoita, joissa henkilö puhuu virheetöntä suomea kameralle.

Meillä kaikilla on joku käsitys suomalaisesta työelämästä, ketä siellä suositaan ja ketä syrjitään. Tämä tutkimus haastaa käsityksiämme. Mutta kumpi on enemmän oikeassa, yleisesti vallitsevat käsitykset vai tällainen tutkimus? Vai ovatko molemmat osittain oikeassa?

Akhlaq Ahmadin tutkimus indikoi, että työnantajat tilastollisesti suosivat naisia ja kantasuomalaisia. Tämä tulos on yllättävä, varsinkin jos oletamme että palkkapyyntö on ollut sama miesten ja naisten hakemuksissa, koska tilastollisesti tiedämme että naisen euro on 80 senttiä, ja työnantajat suosivat miehiä välttääkseen naisten raskausajasta koituvat ylimääräiset kulut työnantajalle. Miten tämä paljon uutisoitu ja tutkittukin ilmiö ei nouse millään tavoin esiin Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimuksessa, se jää epäselväksi, ja ihmetyttää kovasti. Siitä ei ole kovin paljon aikaa kun lehtien otsikoissa ja eduskunnassa asti on vaadittu keinoja naisten syrjinnän vähentämiseksi työelämässä. Ja nyt sitten tämä tutkimus osoittaa aivan päinvastaista. No, joku selitys tällekin ehkä on. Joku kai tämänkin vielä tutkii ja selittää.

Työelämässä on myös muita systemaattisia asennoitumisia työntekijän etnistä taustaa kohtaan. Rakennusalalla suorastaan kuolataan Itä-Euroopan halvan ja työehdoista sekä palkkatasosta tietämättömän työvoiman perään. Jopa siinä määrin, että hallituksen päitä vaaditaan vadille jos työvoiman saanti ulkomailta takkuaa. Ulkomaista halpaa rakennusalan työvoimaa ei ainoastaan suosita kotimaassa, vaan sitä suorastaan kalastetaan ulkomailta asti. Miten slaavilaisen miesväestön suosiminen rakennusalalla ei tule indikoiduksi tutkimuksessa, sekin ihmetyttää minua.

Yksi vastaus on: Tutkimuksessa lähetetään työhakemuksia julkisesti avoinna oleviin työpaikkoihin sellaisissa palveluissa, joista tutkija on ollut tietoinen tai joihin hän on kohdistanut huomionsa. Tämä menetelmä jättää tutkimuksen ulkopuolelle työnantajan harjoittaman politiikan työntekijöiden etnisessä profiloinnissa, joka käytännössä tarkoittaa työn aktiivista tarjoamista tietylle etniselle kohderyhmälle, ehkä jopa ulkomailla asti, jota tapahtuu erityisesti rakennusalalla. Myös kaikki muu työnantajan aloitteesta poissa julkisuudesta tapahtuva headhunting jää tutkimuksen ulkopuolelle.

Ravintola-alalla erityisesti etniset ravintolat suosivat taustaltaan ulkomaista työvoimaa, koska näiden uskotaan tekevän töitä ahkerammin matalalla palkalla ja heikoilla työehdoilla. Kiinalaisten ravintoloiden työpaikkailmoituksissa kiinan kielen taito on lähes aina pakollinen vaatimus, ohuesti verhottua etnistä syrjintää kantasuomalaisia työnhakijoita kohtaan, suorastaan porttikielto: kantasuomalaiset oikeuksiaan ja palkkatasoaan valvovat ammattiliiton jäsenet älkööt vaivautuko.

Suomalaisessa työelämässä on tutkimista. Akhlaq Ahmad raapaisee pintaa, mutta ei sukella syviin vesiin, jossa monet isot kalat uivat.

IonMittler

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu