EU:n suunnittelema minimipalkka lässähti kuin vetelä taikina
Jos uunissa ei ole tarpeeksi löylyä, voi käydä niin että pannukakku ei paistu kunnolla, vaan se lässähtää, no, pannukakuksi. Näin kävi EU:n suunnitelmille minimipalkan vaatimisesta jokaiseen jäsenvaltioon.
https://yle.fi/uutiset/3-11618524
Hankkeen alkuperäinen keskeinen argumentti oli, että EU:n alueella on kymmeniä miljoonia ”työtä tekeviä köyhiä”, joiden palkka ei riitä elämiseen. Tätä moraalista epäkohtaa lähdettiin ratkomaan niiden samojen taikureiden kesken, jotka saivat kesällä läpi jättimäisen korona-elvytyksen tukipaketin. Ja vapaaehtoisia maksajia löytyi tuolloin, Suomesta asti.
Elämiseen riittävä lakisääteinen minimipalkka osoittautui kuitenkin aivan liian suoraselkäiseksi moraaliseksi vaatimukseksi, jotta EU:n jäsenmaiden lipeviltä poliitikoilta löytyisi halua edistää sitä. Sitä ei löytynyt Suomenkaan lipeviltä poliitikoilta.
Nyt tavoitetta on viilattu sellaiseksi, että jokaisessa EU:n jäsenmaassa vähintään 70% palkansaajista nauttisi työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sille ei kuitenkaan asetettu mitään alarajaa, kuinka matala se saa olla. Ja loput 30% työntekijöistä saavat sitten tienata vieläkin vähemmän, ilman mitään alarajaa.
Tämä tavoite on kuitenkin todettu liian kunnianhimoiseksi (?), jotta sitä alettaisiin vaatia kovin nopeasti keneltäkään. Kyseessä on ”pidemmän aikavälin pyrkimys”. Ja sekin on jo tunnustettu, että tästäkään vähästä ei ole tarkoitus tehdä ”sitovaa tavoitetta”. Kyllä työntekijöistä yli 30% saa elää köyhyysrajan alapuolella mitättömän palkkansa kanssa vielä jatkossakin. Anteeksi että otimme asian edes puheeksi. Olemme syvästi pahoillamme, jos loukkasimme kenenkään herkkiä poliittisia tunteita.
Tämähän sujuu EU:lta melkein kuin korona-rajoitusten laatiminen Suomen hallitukselta. Ensin oli tulossa pakko, mutta sitten kun tarkemmin kysyttiin, niin se olikin vain suositus. Ja kun vielä vähän keskusteltiin, niin ei se lopulta ollut edes suositus.
Mutta tämä on nyt kuitenkin tulossa. Tämä, no mikähän tämä nyt sitten on? Miksi tätä oikein kutsuisi? Floppi? Pettymys? Moraalisten tavoitteiden realistinen sopeuttaminen vallitsevaan todellisuuteen? Kansallisten erityispiirteiden huomioiminen? Poliittisesti herkän puheenaiheen kohteleminen sen ansaitsemalla hienotunteisuudella? Kaikkien kunnioittaminen sellaisina kuin he ovat, vaikka köyhinäkin? Köyhyyden väheksymisen vastainen sosiaalinen kampanja? Köyhyys kunniaan! Köyhä mutta ylpeä siitä! Köyhyyden tulevaisuus on turvattava, sen ei saa antaa kuolla sukupuuttoon!
Se on varmaan suurinpiirtein se kuvio, jota komissio ei alunperin tajunnut, kun lähti naiivisti ajamaan palkkatasoa jolla elää. Kunnes Pohjoismaista kerrottiin heille, että yrityksille tulee halvemmaksi kun palkat saavat olla matalia, ja sitten valtio tukee yrityksiä epäsuorasti antamalla rahaa niille, joiden palkka ei riitä. On sovittu, että sitä ei edes kutsuta laittomaksi yritystueksi, vaikka se sitä onkin käytännössä. Nyt koko EU uuteen nousuun tällä keinolla.
Ilmoita asiaton viesti
Eu on arvoyhteisö joista yksi on köyhyys.
Ilmoita asiaton viesti
Aika osuvan terävästi kiteytetty. Vaan osuu tuo pilkka Suomenkin nilkkaan. Juuri Suomen kaltaiset maat minimipalkkaa eniten vastustivat. Tai en minä tiedä puolsiko sitä mikään maa, ja mikä maa se olisi ollut.
Ilmoita asiaton viesti
No joskos minimipalkka olisi ollut liian suuri ja siksi kauhistus? vrt. vaikka
”Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen on tähän mennessä tarkoittanut sitä, että jos henkilö asuu vakituisesti Suomessa, hän on oikeutettu hakemaan tiettyjä Kelan etuuksia, kuten lapsilisää. Myös Suomessa työskennellyt ulkomaan kansalainen on voinut tietyin palkka- ja työaikaehdoin olla oikeutettu etuuksiin, jos tarkoitus on ollut työskennellä vähintään neljä kuukautta Suomessa.
Huhtikuusta alkaen Suomeen tuleva työntekijä on työsuhteen kestosta riippumatta oikeutettu etuuksiin työn keston ajan, jos hän tienaa vähintään 696,60 euroa kuukaudessa.”
Ehkä Suomi suostuisi minimipalkkaa jos se olisi max peruspäivärahan suuruinen —-
Ilmoita asiaton viesti
Ei Suomen AY-liike ja (siten: vasemmisto) suostu minimipalkkaan. Oikeistohan on jo ilmoittanut että mikä jottei. Kyse ei ole siitä, mikä olisi minimipalkan suuruus, vaan siitä, että sitä ei suostuta laatimaan lainkaan.
Tästä voi puolestaan fiksumpi vetää sen johtopäätöksen, että AY-väki haluaa ylläpitää mahdollisuutta matalampiinkin palkkoihin kuin mitä kansan enemmistön demokraattinen konsensus ja kollektiivinen omatunto todennäköisesti vaatisi minimipalkaksi. AY-pomon omatunto venyy tässä asiassa enemmän kuin koko kansan omatunto.
Toisekseen sanotaan myös, että AY-väki pelkää että minimipalkan olemassaolo tekisi työehtosopimuksista vähemmän välttämättömiä.
Ilmoita asiaton viesti
Vaan mitä hyötyä on järjestäytymisestä, jos sillä ei ole moraalista sisältöä tuon enempää, ja se palvelee pääasiassa vain hyväosaisia?
Ilmoita asiaton viesti
Musta pekka jää käteen myös niille, joille lipsahtaa AY-pöydässä erityisen pieni palkka käteen. TES-palkkojen joukossa on sutta ja sekundaa.
AY-liikkeen maailmankatsomus on syy siihen, miksi SDP on ehkä viimeinen puolue johon liittyisin kaikista. Parempi olla rehellinen kapitalisti kuin epärehellinen työväen liike.
Ilmoita asiaton viesti
Lakisääteinen minimipalkka toimisi Suomessa nykyistä järjestelmää jäykemmin ja heikommasti. Vähimmäispalkka määrittyy työehtopimusten minimien mukaan. Sitä ei tarvitse erikseen eduskunnan eikä minkään muunkaan tahon erikseen määrittää. Tuskin kukaan järjestäytyy vähimmäispalkan, vaan työehtosopimuksiin liittyvien muiden etujen vuoksi. Sitä on esimerkiksi ilmainen oikeusapu riitatilanteessa ja se, että kuuluu organisaatioon, jonka tehtävänä on puolustaa kaikkien palkansaajien etuja.
Ilmoita asiaton viesti
Marxin teorian vastaisesti, Suomessa minimipalkkaa vastustaa kiivaimmin työväen liike, hyvinvoivien työssäkäyvien keskiluokka.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin osa minimipalkasta keskustelijoista mieltää maailman vanhanaikaisesti. Kuvitellaan, että ihmiset käyvät ”töissä” esim. kahdeksasta neljään ja saavat siitä kerran kuussa palkan tililleen. Kaikki muu on muka jotain marginaalista ja voidaan hyvin unohtaa.
Edelleenkin pitää paikkansa, että pitkäaikaistyöttömät ovat köyhempiä kuin matalapalkkaista työtä tekevät. Minimipalkkalaki ei olisi omiaan vähentämään työttömyytta, vaan korkeintaan lisäämään sitä.
Lisäksi maailma on muuttunut entistä enemmän suuntaan, jossa työvoimaa ostetaan tarpeen mukaan ja supistuva osuus työssäkäyvistä saa vakituista kuukausittaista ”virkapalkkaa” vuodesta toiseen. Mikä on minimipalkan merkitys esimerkiksi niissä kuuluisissa nollatuntisopimuksissa, joita siivousfirmat tekevät vaikkapa opiskelijoiden tai maahanmuuttajien kanssa?
Eikä se minimipakkka-ajatus siinä ”entisessäkään” maailmassa selkeä tai ongelmaton ole ollut. Töitä tehdään myös pelkällä urakalla ja jos kotitalous työllistää vaikkapa putkimiehen tekemään putkiremontin asuntoon, niin miten siinä minimipalkka huomioitaisiin.
EU:n mittapuussa tulee myös ymmärtää, että EU on sangen heterogeeninen talousalue edelleen. Jos minimipakka kalibroitaisiin romanialaisen todellisuuden mukaan koko EU:hun, niin eipä siitä paljon ruotsalainen duunari kostuisi. Jos se kalibroitaisiin ruotsalaisen todellisuuden mukaan, niin se lamauttaisi koko Romanian talouden.
Mielelläni ajattelen asiaa oikeaoppisen liberalistisesti. Palkan maksu on hinta siinä kuin muutkin hinnat. Hinnoilla kilpaillaan, mutta kukaan ei yleensä tarjoa alle omakustannushinnan. Ja laatu vaikuttaa hintaan kuten määräkin. Valtio on ainakin Suomessa jo ammoin luopunut hintasäännöstelystä ja sitä kautta on saavutettu paljon etua niin kuluttajille kuin tuotteiden tarjoajillekin. Ei ole mitään syytä sille, että työn myymisen kohdalla meneteltäisiin toisin.
Suurtyöttömyyden aikana vuoden 1993 valtiopäiviä avatessaan presidentti Koivisto puhui selkein sanoin: ”Viestini on synkkä, mutta sille ei voi mitään. Nyt on syytä antaa työllistää niin paljon ihmisiä kuin suinkin mahdollista sellaisella kustannuksella, että työllistäjällä on työllistämiseen varaa.” Näin siis demari!
Ilmoita asiaton viesti
EU:ssa ei ollut aikomusta kalibroida samaa minimipalkkaa kaikkialle, vaan se olisi ollut jotain tyyliin prosenttiosuus kansallisesta mediaanista, tai jotain. Tai sitten ihan vain arvioimalla, että mikä riittää elämiseen. Niin tarkkaan määrittelyyn asti ei päästy, homma kosahti jo sitä ennen.
Ilmoita asiaton viesti
Liberalismi ei todellakaan ole ratkaisu maailman talousongelmiin.
Mitä tulee minimipalkkaan niin sen asettamiselle ja maksamiselle ei ole mitään asiallista estettä. Minimipalkan tason määrittää kunkin työmarkkinan elinkustannusten taso. Täysipäiväisellä työllä on voitava kustantaa välttämättömät elinkustannukset ilman sossun tukia.
Työnantaja, joka ei kykene maksamaan osoittamastaan työstä edes minimipalkkaa, ei ole oikea yritys, jolla on terve liiketoiminta. Jos yrityksen olemassaolo perustuu lähes ilmaisen työn teettämiseen, jotta omistajat tienaavat, kyse on rosvoamisesta, joka tuleekin kriminalisoida asettamalla minimipalkka.
Henkilö, joka käy töissä, mutta ei elä palkallaan on orja eikä työllistetty.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitukseni ulostulollani ei suinkaan ole ollut esittää ratkaisua kaikkiin maailman talousongelmiin.
”Täysipäiväisellä työllä on voitava kustantaa välttämättömät elinkustannukset ilman sossun tukia.”
Ne ”välttämättömät” elinkustannukset vaihtelevat yksilöstä toiseen melko rajustikin. Ennen kaikkea siksi, että asumisen ja liikkumisen kustannukset voivat yhdellä olla moninkertaiset toiseen verrattuna. Lautasellisen Elovena kaurapuuroa päivässä saa toki jokainen viidellätoista sentillä. Mitä tuo ”välttämättömyys” siis tarkoittaa ja kuinka se universaalisti kalibroitaisiin? Toimeentulotuki on käsittääkseni jotain 700 – 800 € kuussa ja se on laskettu viranomaisten ”välttämättömyys” -käsityksen mukaisesti. Sekö olisi siis minimipalkka?
”Työnantaja, joka ei kykene maksamaan osoittamastaan työstä edes minimipalkkaa, ei ole oikea yritys, jolla on terve liiketoiminta. ”
Olen vahvasti eri mieltä. Terveitä yrityksiä ovat sellaisetkin, joissa omistaja tienaa elantonsa ilman yhtäkään työllistettyä. Jos hän jossain vaiheessa katsoo hyväksi ottaa jonku kaverin pestiin, niin ei se yrityksen terveellisyyttä millään tavoin kyseenalaista, että hänellä on tietty raja siinä minkä verran kustannuksia voi toisen tekemästä työstä maksaa.
”Henkilö, joka käy töissä, mutta ei elä palkallaan on orja eikä työllistetty.”
Liian yksioikoista sanailua. Jos sillä ”henkilöllä” on vaikkapa ulosotossa velkoja kymmeneksi vuodeksi ja kolmasosa hänen palkastaan menee sinne, niin hänen lienee aika vaikea elää palkallaan vaikka se ylittäisi jonkun kuvitteellisen minimipalkkarajan. Hän joutuu siis joka tapauksessa menemään sossusta pyytämään lisää vaikka hänen kolleegansa, jolla ei moista elämän rasitetta olisi, tulisikin smalla palkalla toimeen.
Lisäksi pitää ymmärtää, että työllistyminen on monelle yksilölle omastakin mielestään parempi asia kuin mujua kotona työmarkkinatuen varassa. Se on silloin siis ”vapaaehtoista orjuutta” – niinkö?
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista, että olen siis Marxinkin kanssa samoilla linjoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttisi #3274359 ensimmäinen kappale puhuu sinänsä kiintoisasta kysymyksestä, mutta ei liity tähän asiaan. Minimipalkka on määritelty tuntipalkaksi kaikkialla siellä, missä sitä käytännössä toteutetaan.
Ilmoita asiaton viesti
EU on täysi floppi eikä vähiten omien arvojensa tuhoajana.
EUn työllisyydestä ”vastaava” komissaari ei näe mitään ongelmaa siinä, että EUn työssäkäyvistä 10% luokitellaan köyhiksi. Hän ei näe tarvetta minimipalkalle. Asiahan olisi välttämätön ja helppo hoitaa haluttaessa.
Mitään työtä ei tulisi teettää alle siedettävän palkkatason, jolla tulee toimeen ilman sossun tukia.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttää siltä, että komissio kuvitteli alkuvaiheessa että ”tämä olisi helppo hoitaa”, mutta jäsenmaiden jyrkkä vastustus yllätti. Ainakin Pohjoismaat taisivat sanoa aika tiukasti ”ei”.
Breaking news! Käsite ”eurooppalaiset arvot” on nyt päivitetty ajan tasalle. Poistimme arvoista kohdan ”köyhyyden torjuminen”.
Ilmoita asiaton viesti