Hallituksen naiset valokeilassa, ja sillä välin etä-isien oikeusmurhia käräjäoikeudessa
Suomi on maailman tasa-arvoisin maa. Naiset johtavat hallitusta, ja naisen asema on muutenkin maailman paras. Mitä parempi asema naisilla, sitä tasa-arvoisempaa. Vain taivas on rajana, kuinka tasa-arvoista tästä voidaan vielä saadakaan.
Hallitus pohtii lakimuutosta, että raiskaustapauksissa miehiä rangaistaisiin vankeustuomiolla jatkossa vielä nykyistäkin kevyempien epäilyjen ja pelkän kuulopuheen perusteella. Se parantaisi naisten asemaa, eli lisäisi tasa-arvoa.
Huoltajuutta koskeva laki muuttui juuri tuossa joulukuun 2019 alussa. Etä-isien asemaan tuli joitakin kosmeettisia parannuksia. Mutta älkää hyppikö seinille, ei tasa-arvo tähän kaadu. Kyllä Suomi on edelleen erittäin tasa-arvoinen maa näissä huoltajuus-asioissa, eli naisten asema on ylivoimaisen hyvä.
Tänään 7.2.2020 Vantaan käräjäoikeuden naispuolinen tuomari tuomitsi minut, mitättömän mieshenkilön jonka oikeusturvalla ei ole niin väliä, maksamaan noin 2250 EUR oikeudenkäyntikuluja, eli molempien osapuolten kaikki kulut. Tämä liittyy tapaukseen josta bloggasin isänpäivänä, eli lasteni äiti alkoi 22.10.2019 rikkoa minun laillista oikeuttani tavata lapsiani, eristämällä yhteiset lapsemme kokonaan minusta niin kauan kuin se käytännössä onnistui häneltä, joka oli useita viikkoja.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/eduskunta-unohti-isanpaivan-vain-raha-kiinnosti/
Tällaisissa tilanteissa yhteiskunta ei tee mitään. Ainoa keino saada yhteiskunta tekemään jotain on viedä asia oikeuteen, ja vaatia oikeuden kautta toista osapuolta noudattamaan lainvoimaista lasten tapaamisoikeutta.
Näin tehtiin, jätin Vantaan käräjäoikeuteen 11.11.2019 vaatimuksen tapaamisoikeuden noudattamisesta. Tuota hakemusta jättäessäni en ollut nähnyt lapsiani kolmeen viikkoon, eikä ollut havaittavissa mitään tietoa siitä, että tulisin koskaan näkemäänkään, paitsi jos oikeus antaa oikeutta asiassa.
Käräjäoikeuden tiskillä muija sanoi että hakemuksen jättäminen maksaa 260 EUR. Ihmettelin että minähän olen rikoksen uhri, miksi minun täytyy maksaa? Muija lohdutti että lasku tulee sitten joskus myöhemmin, koita kestää kuin mies.
Lopulta 16.12.2019 Vantaan käräjäoikeus liikautti eväänsä, ja antoi väliaikaismääräyksen, jolla lasten äitiä käskettiin noudattamaan oikeuden määräämää aikataulua lasten tapaamisille. Tapaamisille sovittiin uusi kiinteä aikataulu jatkoa ajatellen, jota alettiin noudattaa. Vantaan käräjäoikeus antoi 17.1.2020 ratkaisun joka vahvisti uuden aikataulun jatkossa voimassa olevaksi, aiemman tapaamissopimuksen tilalle.
Entä kuka maksaa oikeudenkäyntikulut?
Tänään 7.2.2020 Vantaan käräjäoikeus päätti, käyttäen kapulakieltä joka on oheisissa skannauksissa oikeuden päätöksestä, että 16.12.2019 oikeuden antama väliaikaismääräys, jolla lasten äiti velvoitettiin noudattamaan oikeuden määräämää aikataulua tapaamisista, muodostaa esteen sille että minun 11.11.2019 tekemääni hakemusta voidaan enää käsitellä. Näin ollen tuomari katsoi minun hävinneen jutun, koska sitä ei voida enää käsitellä: tapaamissopimusta ei voida enää vaatia noudatettavaksi, koska sitä noudatetaan jo tällä hetkellä. Ja on noudatettu 17.12.2019 lähtien. Ja pykälien X ja Y perusteella jutun hävinnyt osapuoli maksaa molempien osapuolten oikeudenkäyntikulut.
Tätä ajatuksen kulkua voi olla vaikea ymmärtää. Tuota oikeuden päätöksen kapulakieltä ei kannata edes yrittää ymmärtää, unohda koko juttu jo heti alkuunsa. Vertailun vuoksi asian voisi vääntää rautalangasta näin:
Nainen A alkaa 22.10.2019 pahoinpidellä miestä B päivittäin. Yhteiskunta ei tee asialle mitään. Lopulta mies B kyllästyy, ja jättää 11.11.2019 käräjäoikeuteen vaatimuksen että nainen A velvoitettaisiin lopettamaan päivittäinen pahoinpitely. Lopulta 16.12.2019 käräjäoikeus määrää naisen lopettamaan pahoinpitelyn. 17.1.2020 sovitaan että ei enää pahoinpidellä ketään. Ja sitten 7.2.2020 käräjäoikeus päättää että oikeusjutun aloittanut mies B on jutun hävinnyt osapuoli, joka maksaa molempien osapuolten kaikki kulut, koska nainen ei enää nykyään pahoinpitele miestä, joten vaatimus siitä että nainen lopettaisi pahoinpitelyn ei ole ollut aiheellinen enää 16.12.2019 jälkeen. Tällä perusteella vaatimus hylätään perusteettomana, ja vaatimuksen esittänyt mies tuomitaan hävinneeksi oikeusjutun.
Auta armias jos tämä mahdollisesti jopa maailman tasa-arvoisin porsaanreikä lainsäädännössä leviää yleiseksi käytännöksi. On miesten asiaa ajavia järjestöjä, jotka väittävät sen jo levinneenkin. Tasa-arvoisten oikeusmurhien luvattu maa, jonka tasa-arvoisen hallituksen kärkihanke on tiuhentaa ilman todisteita ja pelkän kuulopuheen perusteella jaettujen oikeusmurhien silmukkaa miesten kaulan ympärillä vielä entisestäänkin.
Maalaisjärjellä ajatellen, tuollainen pari tonnia sakkoa voisi olla ihan käypä rangaistus siitä lasten äidin tekemästä rikoksesta, jota tässä lähdettiin alunperin torjumaan. Jos kenellä on lapsia, voitte miettiä mitä jos lapset otettaisiin pois yhtäkkiä, eikä olisi mitään tietoa milloin niitä saa takaisin, jos koskaan. Mutta tasa-arvoinen yhteiskunta ei nähnyt naisen toiminnassa mitään moitittavaa eikä rangaistavaa. Lakia rikkonut osapuoli ei saanut mitään seuraamuksia, ja rikoksen uhri määrättiin maksamaan kaikki kulut.
Yhteiskunnassa on paljon ongelmia. Oikeudellisia ongelmia. Niistä ei moni tiedä. Koitapa tuolla turuilla ja toreilla kertoa tuota tapahtumaa.. Monenko luulet uskovan kertomasi¿
Ei, ei. Ei se noin voi olla, vääristelet ja jätät osan kertomatta. Oikeusmurhan kohteeksi joutuneita on Suomessa onneksi vähän. Joten mitä siitä, että ei uskota kun mies totta puhuu. Sitten ollaan suun mutrussa kun omalle kohdalle sattuu. Niin se on!
Valitettavasti aina silloin tällöin jollekin sattuu.
Erinomaista, että kirjoitit asiasta tänne, osittaisin dokumentein vahvennettuna. Valitettavasti Suomi on ”oikeusvaltio”.
Ilmoita asiaton viesti
Mediassa on kuukauden välein se sama ’tutkimus’ jonka mukaan Suomi on universumin vaarallisin maa naisille. Jos näin on voisivat kertoa, että onneksi miehen asema ei niin ruusuinen ole. Paljon puhtaan sukupuolikiintiöistä mutta ei tule mieleeni juttua jossa niitä haluttaisiin tuoda vaikka sosiaalipalveluihin joka on hyvin naisvaltainen ala ja jossa voi olla ihan tuurista kiinni millaisen virkailijan sitä saa ts. kykeneekö todellakin tarkastelemaan tilannetta objektiivisesti.
Lakikoukerot ovat Maxien heiniä jossa voivat kertoa, että laki ei suinkaan ole niin kuin se luetaan vaan perustuu aina johonkin paperiin x jonka nojalla nyt vain sattuu käymään niin, että tuomio napsahtaa aina tietyllä lailla. Sinänsä kai taapamisoikeuslakia on juuri sorvattu ja uusi versio tullut juuri kesken juttusi voimaan tuskin se ikivanhaa huonompi voi olla
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190190
Ilmoita asiaton viesti
Toivotaan ettei olkivarastosi mene leudon talven kosteudessa pilalle, niin että rakennusmateriaalia riittää kesään saakka.
Ilmoita asiaton viesti
Jäi mm. askarruttamaan se, että mistä niitä oikeudenkäyntikuluja syntyi, kun juttua ei voitu käsitellä??
Ilmoita asiaton viesti
Hakemusmaksu 260 EUR + vastapuolen asianajajan kulut, johon tuo lainattu tekstikin viittaa ja kehuu niiden olevan ”kohtuullisia”, 2000 EUR. Aina kun asianajaja häärii ympärillä, tuntilaskutus juoksee jokaisesta sähköpostista ja puhelinsoitosta.
Ilmoita asiaton viesti
Lähinnä nuo miesten yhdistykset kertovat ihan itsekin jo nettisivuillaan, että he eivät pysty vaikuttamaan olosuhteisiin joita säätelee lainsäädäntö. He eivät rinta rottingilla lupaa tekevänsä maailmasta parempaa, vaan puhuvat lakimuutosten puolesta.
Tässä tapauksessa erikoista oli, että tuomari kysyi viime metreille asti minulta todistusaineistoa, ja kun jotain annoin niin vielä huomautti että pelkkä teksti ei kelpaa, laita kuvakaappaus puhelimen näytöltä jne.
Siinä sitten paloi myös vastapuolen asianajajan tuntipalkkioita koko ajan, kun se tutustui myös minun esittämääni todistusaineistoon.
Sitten lopulta yhtäkkiä tuomari toteaa, kuten tuossa skannatussa katkelmassa sanotaan, että minun todisteluani ei huomioidakaan lainkaan, tarpeetonta oli koko todistelu, koska koko juttu hylätään 16.12.2019 annetun väliaikaismääräyksen tehtyä sen jatkamisen mahdottomaksi.
Herää kysymys kuka tiesi tästä, ja missä vaiheessa, että väliaikaismääräys tulisi tappamaan koko oikeusjutun minun tappiokseni? Tiesivätkö tuomarit? Jos tiesivät, niin aika pitkälle teeskentelivät autuaan tietämätöntä, ja teettivät tarpeetonta työtä joka aiheutti myös tarpeetonta asianajajan laskutusta, jopa 2 kk väliaikaismääräyksen antamisen jälkeen.
Tiesikö vastapuolen asianajaja? Ei tällaisella touhulla ole oikeusvaltion kanssa mitään tekemistä.
Ilmoita asiaton viesti
En vielä lakia lukenut, mutta olisikohan päätökseen vaikuttanut, jos olisit vaatinut korvausta? Silloin kai asia olisi pitänyt käsitellä loppuun, vaikka väliaikaismääräys ratkaisi itse tapaamisasian.
Ei silti, järjettömältä tuo päätös kuulostaa.
Ilmoita asiaton viesti
Oli minulla vaatimus että vastapuoli korvaa molempien osapuolten oikeudenkäyntikulut. Joten siinä mielessä rahallinen korvausvaatimus oli olemassa. Mutta se perustuu siihen että voittaa oikeusjutun, ja oikeusjuttu hylättiin, joten sen voittaminen ei toteutunut.
Päätös kuulostaa siltä että yritetään tehdä moottorisahalla hymypoika-veistosta olohuoneen hyllyyn. Vääränlainen ja liian järeä työkalu. Tuomarit pois ja lakimiehet pois, joku sääntökirja joka kertoo periaatteet, ja sitten kunnan lastenvalvojien tyyppiset mediaanipalkkaa nauttivat maallikot toteamaan mitkä on faktat ja mitä ohjekirja sanoo faktojen perusteella seuraamuksista, ja sitten seuraamukset määrätään. Sirompi työkalu, tarkempi ja taatusti oikeudenmukaisempi ja kustannuksiltaan halvempi lopputulos.
Ilmoita asiaton viesti
Hei ajattele nyt lasten parasta, että ovat äitinsä luona! Kyllä miehen pitää kantaa vastuunsa lapsistaan ja maksaa elatus ja mitättömät oikeuskulut! Pienten lastenko ne pitäisi maksaa?
No vittuilen tietenkin, kun tämä aihe on pitkälti yhteiskunnan vittuilua miehiä kohtaan. Suomen laki on varsin perverssisti viritetty palvelemaan sen-huoltajan-jonka-luona-lapset-asuvat etua. Käytännössä aina se on äiti. Tätä kärjistää se, että useammin äidit ovat pienituloisia ja saavat ilmaisen oikeusavun ja sikäli voivat lähteä oikeuteen milloin vain, vaikka kiusan vuoksi, tai jos eivät, saavat sitten laskutettua oikeusavustajakulunsa miehellä.
Sinällään nähdäkseni teit tuossa proseduraalisen virheen, että teit turhan rinnakkaisen kanteen, ja ilmeisesti entisellä puolisollasi oli kirpeästi laskuttava lakihenkilö tai oikeuskäsittely muuten vain vei muutamia tunteja. En tiedä käytitkö itse oikeusavustajaa, mutta sellainen olisi ehkä huomannut huomauttaa päällekkäisen hakemuksen ongelmasta. Aika kallis lasku pienestä turhasta mokasta.
Ilmoita asiaton viesti
Rinnakkaisen kanteen teki vastapuoli, joten se ei ollut minun mokani, eikä ole mitään millä olisin voinut estää sen. Joten edelleen kysymys kuuluu: tiesikö vastapuolen asianajaja, että hän pystyy kaatamaan koko höskän kustannuksineen minun niskaani, yksinkertaisesti vain jättämällä vastaamatta minun kanteeseeni mitään, ja nostamalla rinnakkaisen kanteen, jonka sisällössä ei ollut järjen hiventäkään, mutta jonka kautta saatiin oikeus pakotettua antamaan se väliaikaismääräys?
Oikeuden päätöksessä mainittiin kyllä myös tuo näkökulma, varmaan siihen sapluunaan kuuluu vakio osuutena selitys että oikeudenkäyntikuluja voidaan kohtuullistaa tietyissä tapauksissa, erityisesti sen osapuolen osalta jonka luona lapset asuvat, koska se vaikuttaisi kohtuuttomasti myös lasten elatukseen (ihan kuin aikuiset käyttäisivät lapsiin viimeisen pennin), mutta koska olen etävanhempi, tällaista näkökulmaa ei ole (koska minä vain maksan elatusmaksua — mutta mistä maksan kun oikeus rokottaa nämä kustannukset, se osuus puuttuu oikeuden logiikasta), joten siksi maksu tulee täysimääräisenä. Kiitos tiedosta, tämänkin tiedon oikeus siis antoi osana kyseistä päätöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö tuossa se sopiminen ollut virhe? Tai olisi samalla pitänyt sopia oikeudenkäyntikulujen puolittamisestakin. Jos olisi ymmärtänyt, siis.
Toisekseen voisi luulla hänen vastaavalla tavalla hävinneen oman kanteensa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuomari ei tosin käytä sellaista sanamuotoa, että sopimisella olisi ollut vaikutusta asiaan, vaan tuomari viittaa syynä väliaikaismääräykseen 16.12.2019, joka ei ole sopimista, vaan tuomarin määräys joka hänellä on oikeus antaa. Eikä rinnakkaista hakemusta sovittu kuin ehkä 30% osalta. Siinä oli kolme vaatimusta, joista yksi hylättiin kokonaan, toinen eli tapaamisen aikataulutuksen muutokset sovittiin muokattuna eli erilaisena, ja kolmas oli se perinteinen että vastapuoli maksaa kaikki kulut. Mitään 50-50 sopimista kuluista ei ollut tarjolla missään vaiheessa. Eikä rikoksen uhrilla ole tapana tarjoutua maksamaan oikeudenkäyntikuluja, tapa on että hävinnyt maksaa. Kuten nyt kävikin, paitsi että rikoksen uhri hävisi ja syyllinen voitti. Molempien kanteiden kaikki kulut yhteensä.
Tapauksia käsiteltiin yhtenä, rinnakkaisina, jollain logiikalla. Sen takia toisesta kanteesta annettu väliaikaismääräys mitätöi ensimmäisen kanteen käsittelyn kokonaan 16.12.2019, jonka jälkeen ensimmäisellä kanteella ei ollut enää mitään merkitystä, kuka oli oikeassa tai väärässä, oikeus kieltäytyi huomioimasta perusteluita suuntaan tai toiseen vaan ilmoitti (lainatussa tekstissä), että tapaus on hylättävä väliaikaismääräyksen vaikutuksesta. Vaikka väliaikaismääräys oli siis rinnakkaiseen kanteeseen.
Tosin tuomari kyllä käsitteli ensimmäistä kannetta 7.2.2020 asti, kyseli aktiivisesti todistelua, josta aiheutui koko ajan myös vastapuolen asianajajan laskutusta, varmasti 16.12.2019 jälkeen lähemmäs tuhat euroa. Ja vasta 7.2.2020 tuomari ilmoitti että kanne on pitänyt hylätä jo 16.12.2019 toteutuneen väliaikaismääryksen johdosta ja siitä lähtien.
Tässä on monta näkökulmaa, ja kaikki todella huonoja. Tämäkin siis, että tuomari tavallaan aiheutti lähemmäs 1000 EUR turhat oikeudenkäyntikulut jatkamalla 7.2.2020 asti prosessia, joka hänen mukaansa olisi pitänyt hylätä jo 16.12.2019 lähtien.
Tässä olisi hyödyllisintä ymmärtää se pykälä jolla tuomari perustelee päätöksen, mikä se on, miksi tämä tapaus aiheutti tämän lopputuloksen, ja jos ei olisi aiheuttanut, niin olisiko joku muu olosuhde myös voinut aiheuttaa.
Ei ole tietoa, ymmärsikö väliaikaismääräyksen antanut toinen tuomari, että hänen päätöksellään olisi tällainen vaikutus. Eikä ole tietoa, tiesikö vastapuolen asianajaja etukäteen, että rinnakkainen hakemus aiheuttaisi tällaisen lopputuloksen ja näillä perusteilla. Vai tuliko yllätyksenä sinnekin.
Ilmoita asiaton viesti