Helsingin Yliopisto tuomittiin työsyrjinnästä – mutta kuka tämä ”yliopisto” on?
Uutisissa kerrotaan, että ”Helsingin Yliopisto” on syyllistynyt työsyrjintään.
https://yle.fi/uutiset/3-11830088
Yleensä asioihin syyllistyy henkilö, joka on menetellyt lainvastaisesti. Joku ihminen, jolla on etunimi ja sukunimi. Kyseinen ihminen joutuu oikeuteen, ja sitten hänet tuomitaan johonkin seuraamukseen.
Mikä tämä ”Helsingin Yliopisto” on? Onko yliopistolla kehitetty joku robotti tai tietokone, joka tätä syrjintää on harjoittanut? Eikö syrjinnän harjoittaja ole ollut tietty henkilö (tai henkilöistä koostuva työryhmä)? Miksi syyllisen sanotaan olevan ”yliopisto”, kun syylliset ovat ihmisiä ja yksilöitä?
Lain ja oikeuden yläpuolella olevan virkamiehen kuka saisi teoistaan lailliseen vastuuseen? Syytesuojaa eivät nauti ainoastaan Suomen hallituksen ministerit, vaan myös noin 700,000 virkamiestä.
Mikä ongelma? Helsingin yliopisto on oikeushenkilö. Oikeushenkilö voidaan tuomita vahingonkorvauksiin.
Rikosvastuuseen tuomitaan yleensä luonnollisia henkilöitä, mutta tähänkin on poikkeuksia. Yhteisö voidaan tuomita esimerkiksi kilpailulainsäädännön rikkomisesta myös rikosvastuuseen.
Ilmoita asiaton viesti
Yliopisto ei kuitenkaan voi syyllistyä työsyrjintään, joten syrjintään syyllistynyt luonnollinen henkilö on löydyttävä sieltä taustalta.
Ilmoita asiaton viesti
Uutisessa ei puhuttu rikosoikeudellisesta vastuusta vaan vahingonkorvauksesta.
Vahingonkorvauslaki 3 luku 1§:
”Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.”
Jos kyseessä olisi ollut rikossyyte, yhteisö olisi ymmärtääkseni voinut olla osallinen Rikoslain 9 luvun 2§ mukaan:
”Oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi.”
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma on siinä, että ne henkilöt, jotka rikokseen syyllistyvät, eivät joudu vastuuseen teoistaan, eivät saa mitään rangaistusta, eivät potkuja työpaikalta, usein eivät edes moitteita. Ja siitä tietoisina voivat rikkoa lakia milloin sopivaksi katsovat. Blogisti Vehmaskankaalla on aihe usein esillä, ja se aihe on laaja ja yhteiskunnallisesti merkittävä.
Ilmoita asiaton viesti
Virkamiehen virkavastuu on laajempi kuin työntekijän vastuu. Molemmat vastaavat kuitenkin työnantajalleen siitä, jos ovat toimineet vastoin näiden etua tai ohjeita tai vastoin lakeja.
Työnantaja (oikeushenkilö) sopimuspuolena vastaa toiselle sopimuspuolelle (irtisanotulle työntekijälle tässä tapauksessa). Työnantaja joutuu sitten punnitsemaan, kohdistaako se toimia omaan työntekijäänsä, jonka katsoo toimineen vastoin etuaan.
Ilmoita asiaton viesti
Arvoisa yleisö: blogisti Vehmaskangas.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhanivehmaskangas/sallitut-rikokset/
Ilmoita asiaton viesti
Jos syrjinnän kohteeksi joutuneelle tuomitaan maksettavaksi korvauksia niin on selvää, että päätöksen tehneet henkilöt on tuomittava myös. Tämä ei voi olla työnantajan harkinnassa oleva asia.
Ilmoita asiaton viesti
Humen giljotiini: ”Siitä miten asiat ovat, ei voi päätellä miten asioiden pitäisi olla”
Ilmoita asiaton viesti
Jos irtisanottu ei ole halunnut.niin ei ole lainkaan selvä.Kysy joltain tutulta juristilta tai soita o600 12450
Ilmoita asiaton viesti
Ilman muuta luonnollinen henkilö on vastuussa, jos hän on sopimuksen osapuoli. Tässä lienee työsopimus joka irtisanottiin kuitenkin solmittu juridisen henkilön Helsingin yliopisto kanssa. On sitten ihan eri keskustelu haluaako Helsingin yliopisto vaatia korvausta päätöksen tekijältä, jos pitää virhettä tuottamuksellisena.
Ilmoita asiaton viesti
En ole suuri tuntija tässä(kään) aiheessa, mutta minulle on muodostunut sellainen käsitys, että blogisti Vehmaskangas on jonkun verran perillä tästä aiheesta. Ja kuvailee usein blogeissaan virkamiesten syytteeseen joutumattomuuden ongelmaa erittäin laajaksi. Väitetään että pystyvät rikkomaan lakia systemaattisesti ja ilman seuraamuksia, kun rangaistus ei koskaan kohdistu tekijään, harvoin edes hänen virastoonsa. Kyse on vain huomautuksista, harvoin edes moitteista.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä tapauksessa siis yksi sopimuksen osapuoli irtisanoi sopimuksen ilman pätevää perustetta. Eikö silloin ole luonnollista, että tuo kyseinen sopijaosapuoli määrätään maksamaan korvausta, eikä jokin kolmas taho?
Ilmoita asiaton viesti
Jos olisi kyse yksityisestä yrittäjästä, toimitusjohtaja vastaa yrityksen tekemisistä, ja omistajat kärppänä vahtivat rahojaan. Kun on kyse valtion virastosta, yksittäistä vastuullista ei löydy, ja rahat saadaan valtion kassasta. Se muodostuu epäkohdaksi, jos nuo veikot tajuavat voivansa rikkoa lakia ilman että heidän omat etunsa ovat vaakalaudalla.
Ilmoita asiaton viesti
Korvauksen maksaja vaan nyt sattuu olemaan eri kuin syrjintään syyllistynyt. Kyllä Ion on oikeassa siinä, ettei tekijät saa päästä rangaistuksetta.
Ilmoita asiaton viesti
Sehän on täysin tuon korvauksiin tuomitun osapuolen harkinnassa, miten se katsoo asiaa. Miksi sen ei pitäisi olla niin?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kysymys.
Ilmoita asiaton viesti