Hesari julkaisi vaalikoneensa algoritmin: ylimielistä manipulointia, jolla ohjaillaan äänestämistä
Helsingin Sanomat on julkaissut paljon julkista keskustelua herättäneen vaalikoneensa algoritmin, jolla äänestäjälle suositellaan ehdokasta.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009410993.html
Maallikko voisi kuvitella, että äänestäjälle suositellaan niitä ehdokkaita, joiden vastaukset poikkeavat äänestäjän vastauksista vähiten matemaattisesti. Pienimmän keskihajonnan perusteella.
Hesarin uusi algoritmi ei kuitenkaan toimi näin, vaan lehden toimitus on suuressa viisaudessaan päättänyt, että politiikassa on kaksi ”arvojen ulottuvuutta”, jotka ovat talous-oikeisto vs. talous-vasemmisto, sekä konservatiivi vs. woke. Jokainen kysymys vaikuttaa ehdokkaan ja äänestäjän sijoittumiseen näille kahdelle ulottuvuudelle, siten kuin lehden toimitus viisaudessaan tulkitsee. Mutta ei edes neutraalisti samalla painoarvolla, vaan toimitus on antanut kysymyksille myös erilaisia painoarvoja. Väitetysti ”tieteellisin menetelmin”, mutta koko tämä himmeli on epätieteellinen ylimielisen ajattelun huipentuma.
Oikeasti jokainen kysymys on periaatteessa jopa täysin erillinen muista aiheista, tai mistään kuvitellusta ”ulottuvuudesta”, ja äänestäjällä tulisi olla oikeus löytää ehdokkaita, jotka ovat tilastollisesti mahdollisimman samaa mieltä hänen kanssaan. Pitäisikö Suomen valtion alkaa lyhentämään velkaansa? Hesarin toimitus varmaankin tulkitsee, että myöntävä vastaus tarkoittaa henkilön olevan ”oikeistolainen”. Koska nehän ovat SDP ja Vasemmistoliitto, jotka puoltavat elämistä velaksi tulevien sukupolvien laskuun. Ja ne ovat ”vasemmistolaisia” puolueita.
Ei näin, vaan kuka tahansa oikeistolainen tai vasemmistolainen voi olla sitä mieltä, että on vastuutonta että nykyinen sukupolvi elää yli varojensa meidän lastemme piikkiin. Samoin maanpuolustukseen jne. liityvät kysymykset Hesarin toimitus ylimielisessä viisaudessaan kadottaa periaatteessa kokonaan näiden kahden ulottuvuuden himmeliin. Vaikka maanpuolustus ei ole oikeisto vs. vasemmisto aihe, varsinkaan nyt kun kaikki vasemmiston puolueetkin ovat puoltamassa NATO-jäsenyyden hakemista. Hesari ei toki edes kysy, puoltaako ehdokas NATO-jäsenyyden hakemista, mutta vaikka olisi kysynyt sitä, tämä algoritmi olisi kadottanut tuon kysymyksen vastaukset niin syvälle himmelin uumeniin, että siitä ei olisi Erkkikään ottanut selvää, mistä on kyse.
Hesari onnistuu alittamaan itsensä joka asiassa, tällä kertaa vaalikoneen suunnittelussa.
Vaalikoneet tehdään manipuloimaan äänestäjiä tekemään päätöksensä koneentekijän haluamaan suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jotain voi päätellä siitäkin, että kaupallinen media Hesari kysyy, kannatatko leikkaamista YLEn rahoituksesta, mutta ei kysy, kannatatko NATO-jäsenyyttä. YLE ei kysy, kannatatko leikkaamista YLEn rahoituksesta, mutta kysyy kyllä, kannatatko NATO-jäsenyyttä. Harvoin nuo menevät ”vahingossa” vastoin omaa yleisesti tunnettua agendaa.
Ilmoita asiaton viesti
Miten NATO-jäsenyys hyödyttää erityisesti kaupallista mediaa?
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä. Mainitsin tässä NATOn vain informatiiviselta kannalta, että tuollainen eroavaisuus on vaalikoneissa. YLEn rahoituksen leikkaaminen on se itsestäänselvempi esimerkki.
Ilmoita asiaton viesti
HS on julkaissut käyttämänsä algoritmit. Hyvä niin. Toivottavasti joku tarkistaa, antavatko nuo algoritmit samanlaisia outoja tuloksia, kuin HS:n vaalikoneen on sanottu antavan. Jos esimerkiksi Päivi Räsänen ei ole onnistunut saamaan itseään suositelluimpien ehdokkaiden joukkoon, algoritmissa voi olla jotain pahastikin pielessä. Mutta pitäisi siis testata nuo eri tapaukset, jotta algoritmin kelvollisuudesta voisi sanoa jotain varmaa.
Se että kehitetään uusi poliittisia mielipiteitä kuvaava malli, jonka perusteella vaalikoneen antamat suositukset lasketaan, on hyvin vaarallinen ajatus. On todennäköistä, että tuollaisen mallin ominaisuudet vaikuttavat tavalla tai toisella siihen, miten eri ehdokkaita ja puolueita suositellaan. On siis hyvin mahdollista, että vaalikone kohtelee joitain ehdokkaita paremmin kuin toisia. Vaalikoneen tulisi olla mahdollisimman neutraali, joten on hyvin vaikea perustella uskottavasti malleja, jotka poikkeavat merkittävästi yksinkertaisimmista ja suoraviivaisimmista perusmalleista, joissa esimerkiksi lasketaan vain se, paljonko käyttäjän vastaukset poikkeavat kunkin ehdokkaan vastauksista. Mukaan hiipii myös mahdollisuus, että vaalikoneen algoritmi tietoisesti viritetään niin, että se suosii joitain ehdokkaita tai puolueita toisten kustannuksella.
Erilaisia poliittista kenttää kuvaavia malleja (nelikenttiä, eri mielipidedimensioita etsiviä jne.) voi kyllä hyvin käyttää tulosten analysointiin, mutta niiden käyttäminen ihmisten äänestyskäyttäytymiseen vaikuttamiseen (eli vaalikoneiden antamiin tuloksiin vaikuttamiseen) tuntuu siis aivan liian vaaralliselta ja hyvällä todennäköisyydellä joitain tuloksia vääristävältä lähestymistavalta.
Ilmoita asiaton viesti
On täysin selvää, että Hesarin algoritmi suosittelee eri ehdokkaita kuin perinteinen painottamaton keskihajontaan perustuva algoritmi suosittelisi. Toisaalta sekään ei estäisi Hesaria painottamasta suosituksia hieman haluamaansa suuntaan, koska lehdellä on valta laittaa monta woke-kysymystä ja vain muutama raha-kysymys, eikä yhtään kysymystä, paljonko lahjoitetaan rahaa Etelä-Eurooppaan, tai kannatatko NATO-jäsenyyttä. Joten tämän algoritmin poistaminen ei tekisi pelikentästä silti neutraalia.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, mahdollisia vaikuttamistapoja on monia. En ole koskaan ollut kovin tyytyväinen vaalkoneiden kysymysten muotoiluun, jakaumaan, enkä kattavuuteen. Paljolti kyse on varmasti myös siitä, että tuo tehtävä ei ole helppo, ja tekijät, ehkä kiireessä, vain väsäävät jotain kokoon. Tekijöillä on myös omat käsityksensä siitä, mitä politiikka on, ja mitkä kysymykset ovat siinä keskeisiä.
Yksi mielenkiintoinen apuneuvo voisi olla joku julkinen hyvien kysymysten ja kysymysmuotoilujen pankki, jonka annettaisiin kehittyä vaaleista toiseen, useiden asiantuntijoiden valvovan silmän alla.
Ja jos puhutaan painotuksista, uskon että vaalikoneisiin voi kyllä lisätä (koneen neutraaliutta pilaamatta) painotukset vaikkapa niin, että vaalikoneen käyttäjä voi halutessan itse kertoa joidenkin aihepiirien tai kysymysten olevan itselleen tärkeitä tai vähemmän tärkeitä.
Ilmoita asiaton viesti
”On täysin selvää, että Hesarin algoritmi suosittelee eri ehdokkaita kuin perinteinen painottamaton keskihajontaan perustuva algoritmi suosittelisi.”
Eivät varmaan luvanneet olevansa keskihajontaan perustuva?
”Toisaalta sekään ei estäisi Hesaria painottamasta suosituksia hieman haluamaansa suuntaan, koska lehdellä on valta laittaa monta woke-kysymystä ja vain muutama raha-kysymys”
Miksi rahakysymyksiä pitäisi olla monta?
Pääomaa on kun on taloudellisen pääoman ohella vaikka luontopääoma, sosiaalinen pääoma ja inhimillinen pääoma.
Ei me enää eletä missään 1800-luvulla jossa ei arvostettu mitään muuta kuin taloudellista pääomaa. Varmaankin siksi kun pahasti persaukisia oli niin paljon enemmän kuin nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymysten määrä per aihe vaikuttaa käytännössä painotukseen, millä perusteella äänestäjälle suositellaan ehdokasta. Painotuksen pitäisi olla äänestäjän päätettävissä, ei ulkopuolisen tahon.
Ilmoita asiaton viesti
Jos siellä olisi pelkästään yksi kysymys, NATOn vai ei NATOn niin tulokset olisi hölmöt.
Kysymysten pitäisi oikeastaan olla tasan eri alueilta inhimillisen-, luonto-, taloudellisen- ja sosiaalinenpääoman kysymyksillä koska ne ovat samanarvoisia, ja samoin kysymysten pitäisi mitata tasan sitäkin miten jakautuvat poliittisella nelikentällä. Ei ole pelkästään fanaattinen vasemmisto – riistoporvari oikeisto -akseli kun löytyy myös patakonservatiivit – hörhöliberaalit -akseli.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki relevantit eri puolueiden puolueohjelmista löytyvät aiheet pitäisi olla omina kysymyksinä. Ja äänestäjällä pitäisi olla paneeli, jossa näkee yhdellä silmäyksellä oman eron tietyn ehdokkaan vastauksiin, oletuksena ilman painoarvotuksia. Sitten äänestäjä voisi tuunata sitä mielensä mukaan, rastitella vaikka nollan arvoiseksi kaikki kysymykset, joilla ei ole hänen mielestään väliä ehdokkaan valinnassa. Ja jäljelle jääneillekin saisi laittaa haluamansa painoarvot, jos haluaa. Sen tuunatun algoritmin saisi sitten ajaa kaikkien ehdokkaiden massaan, ja katsoa mitä löytyy.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo kuullostaa siltä että vaalikoneen käyttäjä olisi miettinyt mitä puoluetta haluaa äänestää ja se sitten antaisi vahvistuksen. Tuo lisäksi jättäisi mittaamatta miten puolueet sijoittuvat poliittisella kartalla.
Vaalikoneen tekeminen voisi olla hauskaa mutta itse tekisin sen paljon rajummaksi. Sellaiseksi mikä menee vahvasti ihonalle ja päänsisään, psykologinen testi. Niin pelottava että osa ehdokkaista ei uskalla tehdä että joten jäisi turhat tyypit pois.
Vaalikone voisi kysyä pohjatietoina vaikka iän, kokemansa uskonnon, ikäluokan, sukupuolen, sosiaalisen luokkansa. taloudellisen tilanteensa ja muotoilla samat kysymykset eri muodoissa että saisi kaivettua tiedon miten henkilö oikeasti ajattelee asioista.
Ilmoita asiaton viesti
> Tuo lisäksi jättäisi mittaamatta miten puolueet sijoittuvat poliittisella kartalla.
Äänestäjän opastamisen ja erilaiset puoluekartan hahmottamiset voi nähdä kahtena erillisenä tavoitteena. Yhden poliittisen kartan (tai useitakin) voi toki muodostaa myös sillä perusteella, mitä äänestäjät ovat vastanneet vaalikoneessa. Mutta tavanomaisia poliittisia karttoja voi muodostaa myös pelkästään sen tiedon varassa, mitä ehdokkaat ovat vastanneet.
Äänestäjien opastamisessa täytyy olla varovainen siinä mielessä, että vaalikoneen ei tule ohjata ihmisiä algoritmin kehittäneiden ihmisten hahmotelmien ja mallien mukaan, vaan tarjota mahdollisimman neutraalia tietoa siinä mielessä, että mitään puoluetta tai ajatusmallia ei suosita yli muiden, eikä ihmisiä ohjailla äänestämään noiden ohjemoijien kehittämien mallien mukaisesti.
Myös äänestäjien ikää, uskontoa jne. voi käyttää erilaisten mallien rakentamisessa ja poliittisten mielipiteiden analysoinnissa, mutta niitä ei ehkä ole hyvä käyttää vaalikoneen suositusten määrittämiseen, sillä tällön ajaudutaan jo äänestäjien ulkoisen mallintamisen ja siihen perustuvan ohjaamisen puolelle (esim. vaalikoneessa voisi kyllä olla kysymys siitä, minkä ikäinen ehdokkaan olisi hyvä olla, mutta sitä ei pitäisi olettaa, että äänestäjälle sopivin ehdokas on saman ikäinen kuin hän itse on). Noiden äänestäjän taustoja selvittelevien kysymysten esittäminen osana vaalikonetta voi olla hieman arveluttavaa (= turhaa työtä, ja vaalikoneen toiminnan ymmärttämistä vaikeuttavaa), jos niitä ei käytetä suositusten laskemisessa. Ehkä siis selvästi erilllisenä kyselynä.
On siis hyvä antaa suosituksia, mutta mahdollisimman neutraalisti. Ja on hyvä kehittää malleja ja karttoja, ja tehdä analyyseja, mutta kuitenkin niin, että nuo mallit eivät vaikuta äänestäjälle annettuihin äänestyssuosituksiin.
Ilmoita asiaton viesti
”että vaalikoneen ei tule ohjata ihmisiä algoritmin kehittäneiden ihmisten hahmotelmien ja mallien mukaan, vaan tarjota mahdollisimman neutraalia tietoa siinä mielessä, että mitään puoluetta tai ajatusmallia ei suosita yli muiden”
Nimenomaan. Pitäisi olla neutraali eikä valikoida kysymyksiä jostain puolueohjelmista. Tuossahan helposti painotettaisiin silloin jotain 0-1 edustajan puolueita.
Pitää huomioida että vaalikonetta käyttävällä ei mitenkään selvästi ole mitään käryä mistään puolueista sen enempää kuin ehdokkaista. Vaalikoneen tarkoitus on ehdottaa näitä.
”Myös äänestäjien ikää, uskontoa jne. voi käyttää erilaisten mallien rakentamisessa”
Ei äänestäjien, vaan ehdokkaiden.
Ilmoita asiaton viesti
> Pitäisi olla neutraali eikä valikoida kysymyksiä jostain puolueohjelmista.
Pitää tosiaan tähdätä neutraaliuteen. Puolueohjelmistakin keräilemällä voisi myös taidolla kooten muodostaa jonkinlaisen kysymyssetin, joka voisi olla vielä melko neutraali. Mutta ehkä paras setti saataisiin kuitenkin niin, että jotkut asiantuntijat muodostaisivat nuo kysymykset oman harkintansa mukaan, vain ymmärtäen sen, mitä kysymyksiä eri puolueet pitävät tärkeinä (suuret ja pienetkin puolueet painotetusti, yleisimpiin kysymyksiin keskittyen).
> Ei äänestäjien, vaan ehdokkaiden.
Kuvittelin että puhuit sekä ehdokkaiden että äänestäjien ominaisuuksista, joita voitaisiin vaikkapa vertailla, mutta ehkä siis puhuit vain ehdokkaiden ominaisuuksista. Vaikuttaisiko tuo tieto jotenkin suositusten laskentaan?
Ilmoita asiaton viesti
Voi myös olla niin, ettei Päivi Räsänen ollut vastauksissaan johdonmukainen. Sitä ei kai tarina kerro, oliko hän valinnut identtiset vastaukset vaalikoneen täyttäessään ja myöhemmin sitä käyttäessään?
Ilmoita asiaton viesti
Sekin on mahdollista, että hän ja muutamat muut vaalikonetta testailleet eivät ole olleet aivan tarkkoja testauksissaan. Siksi oikeastaan toivoinkin, että joku testaisi julkistettua algoritmia. Testeillä voisi varmistaa tai kumota ne väitteet, joita on esitetty. Sitäkin voisi yrittää tarkistaa, että julkaistu algoritmi on todella se sama, jolla keskustellut oudot tulokset on laskettu.
Nyt epäillään sekä virheitä koneen toiminnassa (esim. väärin asetettuja painotuksia), että sitä, että koneen laskentamalli ei anna luontevia tai tasapuolisia tuloksia, mutta tahallisesta vääristelystä Helsingin Sanomia ei kai vielä ole juurikaan epäilty.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa pienen skaalan pistokoe…
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/hesari-julkaisi-vaalikoneensa-algoritmin-ylimielista-manipulointia-jolla-ohjaillaan-aanestamista/#comment-3839161
Ilmoita asiaton viesti
Hesari taisi antaa ymmärtää joidenkin vaalikoneen kerrointen olleen vääriä, joten sekin on hyvin mahdollista, että koneen toimintaa on jo korjailtu hieman tai vähän enemmän. Hyvän vaalkoneen voi myös olettaa sijoittavan sellaisen ehdokkaan hyvin lähelle kärkeä, jonka vastaus poikkeaa äänestäjän antamista vastauksista hieman vain yhdessä tai kahdessa kohdassa (aika todennäköinen vaihtoehto esim. Räsäsen kokeiluissa). Räsänen taisi sanoa, ettei saanut itseään 20 parhaan joukkoon.
En tiedä mitä on tapahtunut, mutta on hyvä että asiasta keskustellaan ja koneen toimintaa korjataan (jos korjattavaa on). Ehkä koneet ovat seuraavissa vaaleissa nykyistä parempia.
Kuten jo ehkä kävi ilmi, pidän jonkin mallinnuksen kautta laskettavia suosituksia selvästi vaarallisempana tyylinä kuin suoraviivaista eri vastausten välisiin eroihin perustuvaa ehdokkaiden sopivuuden arviointia.
Ilmoita asiaton viesti
Maailmassa voi tehdä kaikenlaista halutessaan. Painotukset eivät kai itsessään muuta osumaa mitenkään, jos vastaukset ovat identtiset? En usko hetkeäkään että Räsänen ei olisi identtisillä vastauksilla saanut täyttä vastaavuutta. Mutta olisihan tuo ehkä vuoden suurin uutisskuuppi, jos joku osoittaisi niin olleen.
Ilmoita asiaton viesti
Yksinkertaisin selitys koneen oudoille tuloksille voisi olla se, että vahvojen painokerrointen ja käytetyn mallin yhdistelmän vuoksi tulokset ovat vaihdelleet joissain kohdin hyvin voimakkaasti, vaikka lähtötietojen erot ovat olleet pieniä.
Koneessa on voinut olla myös sellaisia virheitä, joita HS ei ole kovin innokkaasti mainostanut. Ehkä tuollainen vaaditaan, jos 100% identtinen vastaus ei ole tuottanut kyseistä ehdokasta kaikkein suositelluimpien ehdokkaiden joukkoon.
Se olisi merkittävä uutisskuuppi, jos osoittautuisi, että algoritmi on tarkoituksellisesti syrjinyt Räsäsen kaltaisia ehdokkaita. Ohjelmointivirheet, huonot mallinnukset ja epästabiilit algoritmit ovat ehkä tavanomaisempaa ”tietokone laski väärin, mutta vika on jo korjattu” -kategoriaa.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, eli on todennäköistä että painotukset korostavat eroavaisuuksia. Se lienee painotusten tarkoitus. Jos painotukset ovat pielessä, tekee merkityksettömät asiat suuria eroja. Toisaalta kun ne ovat kunnossa, on juuri se arvokasta että erot korostuvat merkityksellisissä asioissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuntuu siltä, että myös käytetyllä mallinnuksella (jossa kai hyödynnettiin jotain parin poliittisen akselin mallia??) on hyvin voinut olla panotuksien aiheuttamaa vaiutusta vielä korostava vaikutus. Joidenkin testien mukaan havaitut oudot erot olivat varsin suuria, vaikka (luullakseni) HS kertoi vain, että yhden kysymyksen arvo tai painotus oli laskettu tuplana. En väitä mitään erityistä, mutta algoritmia olisi hyvä tutkia ja testata.
Ilmoita asiaton viesti
Johtopäätös siis on ettei kannata edes kokeilla HS:n vaalikonetta. Paitsi tietysti hupimielessä.
Itse kokeilin Iltalehden vaalikonetta ja se antoi yllätyksekseni parhaaksi vastaavuudeksi henkilön jota ajattelin oikeasti myös äänestää.
Ilmoita asiaton viesti
Twitterissä liikkuu myös ihan uskottavan näköisiä screenshotteja eri vaalikoneiden antamista suosituksista. Ja sitten on sellaisia screenshotteja, joissa käyttäjä ihmettelee mitä sai ja miksi.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi se oli yllätys?
Ilmoita asiaton viesti
Eipä ole ennen mennyt näin nappiin.
Ilmoita asiaton viesti
Nappiin? Eihän vaalikoneen tarkoitus ole arvata sinun ennakkokäsitystäsi tuntemistasi ehdokkaista. Paras osumahan saattaa olla ehdokas josta et ole ikinä kuullutkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Omasta puolestani saat pohtia tätä asiaa ihan itseksesi. Olet ilmeisen hyvä kaivelemaan epäolennaisuuksia ja tekemään niistä sivuraiteelle vieviä keskustelunaiheita. Kuten nytkin, mitä hemmetin väliä sillä on mitä sinä minun ennakkokäsityksistäni ajattelet. Puheenaiheenahan on Hesarin vaalikone.
Ilmoita asiaton viesti
En ajattele ennakkokäsityksistäsi mitään. Kyseenalaistin vain että miksi ennakkoon ajattelemasi ehdokas olisi nappiin osunut tulos. Voihan siellä ehdokkaissa olla paremmin osuvia, joista ei vaalikoneen käyttäjä ollut tietoinen. Vaalikoneen yksi hyvä ominaisuus on, että jostus se osoittaa ettei oletettu ehdokas suinkaan ole paras osuma. On siis aika yhdentekevä kuriositeetti onko ykkösosuma ehdokas jota jo ajattelit äänestää.
p.s. Jos katsot että minä saan pohtia asiaa itsekseni, ei kannattaisi vastata. Nyt tulin nimittäin vastauksesi myötä pohtineeksi asiaa kanssasi.
Ilmoita asiaton viesti
Et siis malta lopettaa epäolennaisuuksien jauhamista. Kuten sanoin, blogin aihehan on Hesarin vaalikone ja sen valuviat. Omaa kommenttiani höystin pienellä lisätiedolla (HS vrt IL vaalikone) joka ei sinänsä tarvitse mitään lisäkaivelua omista, henkilökohtaisista ennakkokäsityksistäni vrt vaalikoneen tulokset. Sen pohtiminen tässä blogissa on nimittäin pahimman luokan asian sivuraiteelle viemistä eli TROLLAAMISTA.
PS Kuten sanoin, saat pohtia näitä asioita ihan itseksesi. Vastaan myös mahdollisen yleisön takia koska on ilmeistä että trollaamistasi on suvaittu melko pitkään. Saatko siitä muuten jotakin nautintoa, siis tästä pilkunviilaamisesta ja asian sivuraiteelle viemisestä?
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitan vain ja ainoastaan mielihyvän vuoksi. Minulla ei varsinaisesti ole ambitioita yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, enkä elättele mitään harhakuvia kirjoitusteni vaikuttavuudesta. Pidän kysymystäsi vähän huvittavana. Miksi kuvittelit minun kirjoittavan tänne?
Ennakkokäsityksesi ja IL:n vaalikoneen toit itse tähän keskusteluun. Jos ne ovat keskustelun sivuun vetämistä, pitää sinun katsoa peiliin, eikä osoitella minua. Jos haluat pitää asian poissa keskustelusta, sitä ei kannata itse nostaa esiin.
Ilmoita asiaton viesti
Omituinen mielihyvän hakuisuutesi paistaa näissä epäolennaisuuksien kaivelu -kommenteissasi.
Kuten sanoin, lisäsin IL-kommentin kuriositeetiksi enkä kuvitellutkaan että joku tarttuu siihen ja aloittaa trollaamisen. Varsinkin kun väitteesi on pelkkää puppua, minulla ei ollut mitään ennakkokäsitystä IL:n vaalikoneen mahdollisesta tuloksesta.
Peileistä puheenollen, eiköhän se peiliin katsomisen paikka ole sinulla.
Ilmoita asiaton viesti
Olen imarreltu että henkilöni kiinnostaa sinua näin paljon. Tuntuu hyvin merkitykselliseltä, että haluat huomioida minut henkilönä, etkä vain esittämääni mielipidettä, kiitos. En kuitenkaan ymmärrä miten se tuo arvoa keskusteluun vaalikoneista?
Pahoittelen huolimattomuuttani, jos kirjoitin jotan ennakkokäsityksestäsi vaalikoneen tuloksesta. Tarkoitukseni oli viitata ennakkokäsitykseesi ehdokkaasta.
Ilmoita asiaton viesti
Pohdiskelen aina ihmisten motiiveja tekemisiinsä. Muuta motiivia en käytökseesi keksi kuin jo mainitsemani.
Huomaatko muuten kuinka pitkän ja turhan, täysin blogin aiheesta poikkeavan keskusteluketjun sait aikaiseksi? Ja ilmeisen tarkoituksella koska varmasti tiesit ennakkoon mihin ”sanojen mittelöön” tämäntyyppinen pilkunnussinta johtaa? Päättelin siis tästä sen että ilmeisesti halusit ja jopa odotit sitä. Mitä mielihyvää se tuottaakaan, katson sen hakemisen vähintäinkin omituiseksi ja hyvien tapojen vastaiseksi.
Yleensä näin käyttäytyvä henkilö on melkoisen vaikea sekä työ- että yksityiselämässään. Mutta jääköön tämän pohdinta nyt tähän.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tässä jo hyvän tovin pohtinut aihetta itsekseni!
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta ei edes neutraalisti samalla painoarvolla, vaan toimitus on antanut kysymyksille myös erilaisia painoarvoja.”
En ole varma järkevyydestä. Riippuu siitä mitä kysymyksellä halutaan mitata.
”Ei näin, vaan kuka tahansa oikeistolainen tai vasemmistolainen voi olla sitä mieltä, että on vastuutonta että nykyinen sukupolvi elää yli varojensa meidän lastemme piikkiin.”
Paitsi jos kysymyksellä yritetäänkin mitata sitä onko tärkeämpää huolehtia ihmisistä kuin uskoa rahaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakaan Jussi Saramo ei uskonut rahan korkoon takavuosina, hehkuttaessaan että korot ovat nollassa joten lainaa voi ottaa, eikä sitä tarvitse maksaa koskaan pois.
Usko vs. todellisuus eivät tässä valitettavasti kohtaa toisiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Raha on pelkkää uskoa. Eihän sitä oikeasti ole olemassa.
Sama pätee vaikka valtioon. ”Suomi” on tavallaan sitä että on jollain piparkakkumuotilla piirretty kartalle viivat että jokin alue on ”Suomi” ja sillä on joillekin niin kovasti väliä mitä kieltä siellä molotetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta usko rahaan on olemassa. Sen voi päätellä siitä, kun menee kauppaan ja yrittää kävellä kassoista läpi sylissään laatikollinen olutta. Myyjä päästää läpi vasta kun olet tarjonnut hänelle rahaa, jonka olemassaoloon hän uskoo.
Ilmoita asiaton viesti
Niin en minä sitä kiellä etteikö rahaan uskottaisi enemmän kuin taivaaniskään.
Ilmoita asiaton viesti
Se lienee osoitus yleisestä rationalisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä vahvisti käsitystäni, että vain idiootit uskovat vaalikoneen antamiin tuloksiin ja heiltä itse asiassa tulisi ottaa pois äänioikeus.
Ilmoita asiaton viesti
Nauratti. Vaan kyllä idioottien puoluekin kuuluisi demokratiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sehän on jo olemassa, ja sinäkin kuulut siihen. Kännissä ja läpällä tietysti, vaikka ajoittain oletkin raitis ja rehellinen.
Ilmoita asiaton viesti
On täysin oikein painottaa kysymyksiä. Olisi aivan hullua antaa sama painoarvo kysymykselle ”Maistuuko maapähkinä vai cashewpähkinä paremmalle?” ja ”Pitääkö Suomen veroastetta nostaa vai laskea?”. Jos tarkemmat perustelut kiinnostavat, tai pitää pähkinäkysymystä erityisen tätkeänä, voi tarkistaa onko ehdokas kirjallisessa vastauksessaan huomioinut ettei kumpikaan ole nimistään huolimatta pähkinä.
Ilmoita asiaton viesti
Äänestäjillä on erilaisia painotuksia. Painotusten pitäisi olla äänestäjän päätettävissä, ei Hesarin toimituksen.
Jotkut äänestäjät ovat kiinnostuneita vain eläinten oikeuksista. Eläinjärjestöt lobbaavat sivuillaan minkä tahansa puolueen ehdokasta, kunhan on sopivaa mieltä eläinten oikeuksista. SETA yms. lobbaa sivuillaan minkä tahansa puolueen ehdokasta, kunhan on sopivaa mieltä sateenkaari-asioista. Joku eläkeläinen hyväksyisi ehkä mitä tahansa, kunhan ei leikkaa eläkkeistä. Yhden (tai muutaman) asian äänestäjiä voi olla monenlaisia, ja heille ulkopuolelta saneltu painotus on ihan täyttä puppua.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi toki suotavaa, että painotuksen voisi valita itse, eikä pelkästään jättää kysymystä huomiotta. Mielestäni on silti kohtuullista asettaa oletusarvoksi tasapainotuksesta poikkeavan jakauman.
Ihan yhtä puppua se tasapainotus on, koska kukaan ei painota kaikkia asioita tasan. Ei sillä tasapainotetulla matemaattisella samankaltaisuudella ole sen enempää arvoa, kuin millään muullakaan. Toki on hyvä avoimesti kertoa pääperiaatteet painotuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Laitanpa vielä esimerkin.
Vaalikoneessa on 100 kysymystä. Kahden ehdokkaan vastaukset ovat identtisiä minun vastausteni kannssa 98 kysymyksen osalta. Ehdokas A on kanssani eri mieltä maapähkinän ja cashewpähkinän välisestä paremmuudesta ja sukupuolitutkimuksen tärkeydestä. Ehdokas B on kanssani eri mieltä ydinvoiman lisärakentamisesta ja progressiivisen verotuksen rankasta jyrkentämisestä.
Sinun mallissasi kone esittäisi osuuvuuden identtiseksi Ehdokkailla A ja B. Minun pitäisi kahlata läpi nuo sata vastausta katsoakseni mistä 2% ero syntyy ja onko sillä minulle merkitystä.
Minun mallissani ydinvoima- ja verotuskysymyksiä painotetaan 10% per kysymys, jolloin Ehdokas A saa 98% osuvuuden ja Ehdokas B 80% osuvuudella ei pääse edes top-listalle. Minä otan mielummin koneen joka tekee sen minkä sen tulee tehdäkin, eli karsii selvästi sopimattomat. Ei minua voisi vähemmän kiinnostaa kahlata ehdokkaan B näkemyksiä läpi.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta sellainen malli olisi aika luonteva, jossa kysymysten laatija hoitaa painottamiset niin, että tärkeiksi katsotuista asioista on useampi kysymys kuin vähemmän tärkeiksi katsotuista asioista. Tässä mallissa mitään painotuskertoimia ei siis tarvita, vaan kysymysten lukumäärä korvaa painotukset.
Tämän mallin paremmuus painotettuihin kysymyksiin verrattuna tulisi siitä, että tällaisen mallin toiminta hahmottuu koneen käyttäjälle selvästi helpommin kuin mallissa, jossa eri kysymyksillä on eri (ehkä salaiset/näkymättömät) painotuskertoimet.
Jos jokin asia katsotaan tärkeäksi, se on myös hyvin luontevaa ja kyselyn tarkkuutta / ilmaisuvoimaa parantavaa, että tuota alaa koskevia kysymyksiä on useita. Parempi noin, kuin kansoittaa (rajallisen määrän kysymyksiä sisältävä) kysely vähemmän tärkeisiin asioihin liittyvillä kysymyksillä.
Jos halutaan, tähän malliin voi lisätä sen mahdollisuuden, että koneen käyttäjä voi vielä painottaa eri alueita omien tärkeyskäsitystensä mukaan. Eri kysymysten alkuperäisten painotusten samuus helpottaa tätä työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä, vaikkakin kysymysten asettelu on nimenomaan asioiden painottamista sekin. Olet kuitenkin oikeassa että läpinäkyvyys lisääntyisi. Silloin pitäisi vain ymmärtää karsia pois kaikenmaailman kuriositeettikysymykset.
Ilmoita asiaton viesti
Vastailin HS-vaalikoneeseen kopioiden Päivi Räsäsen valinnat. Tuli 100% osuma Päivi Räsäselle. Että jos hän ei itse saanut itseään listan kärkeen, niin joko oli tullut näppäilyvirhe tai sitten ohjelmaa on sittemmin korjailtu.
Ilmoita asiaton viesti
Yleensä yksinkertaisin selitys on oikea. Ei liene tavatonta että poliitikko saattaa nopeastikin kerryttää eroavaisuutta omiin aiempiin vastauksiiinsa. He vastannevat harvemmin ääripäihin kysymyksissä, joten kumulatiivista eroa saattaa kertyä lähes joka kysymyksen kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin pidän tällaisissa tarinoissa todennäköisenä, että vastauksissa on ollut ainakin yksi poikkeama.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko kokeillut miten hyvin osut jälkikäteen omiin vastauksiisi, ilman että palaat vaalikoneeseen antamiisi vastauksiin?
Ilmoita asiaton viesti
Useimmat ovat kokeilleet lonkalta, ja tyypillisesti päässeet parin prosentin päähän alkuperäisestä. Eihän niitä kaikkia muista, koska siellä tulee muutama kysymys, jossa oikea vastaus on jotain muuta kuin mitä kysyttiin, ja se pallukka laitetaan hetken filiksellä ihan vain johonkin.
Esimerkki: Pitäisikö terveyspalveluiden nykyinen taso taata, vaikka sen takia jouduttaisiin korottamaan veroja?
Oikea vastaus on: pitäisi taata, mutta veroja ei pidä korottaa, vaan #leikattavaaLöytyy. Seuraavan kerran kun näen tuollaisen kysymyksen, en voi taata että laittaisin pallukan samaan kohtaan kuin viimeksi, koska ei ole suoraviivaista loogista syytä, mihin sen pallukan laittaisi.
Jos vastaan ei, tunnustanko silloin, että terveyspalveluiden tasoa voidaan heikentää? Jos vastaan kyllä, tunnustanko silloin, että veroja voidaan korottaa?
Tällaisia kysymyksiä on lopulta melko paljon, joihin oikea vastaus on jotain muuta kuin yksikään pallukoiden vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Siksi on helpompaa kun ei ole poliitikko. Voi roiskia suurimman osan vastauksista rehellisesti sinne minne ne kuuluvat, ajattelematta näyttääkö sydämettömältä julmurilta. Ei, tasoa ei pidä taata, jos se tarkoittaa verojen nostamista. Tasoa voidaan vaikka nostaa, mutta noin esitettynä mielummin vaikka lasketaan kuin nostetaan veroja. Tosiasiassa en kuitenkaan laskisi tasoa, ainakaan ilman että veronkevennyksin mahdollistetaan vaihtoehtoiset ratkaisut, vaan luopuisin katkaravunkasvatuksen tukemisesta julkisin varoin.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä ei kai yleensä kutsuta näppäilyvirheeksi, että antaa kysymykseen eri vastauksen eri ajankohtina? Räsänen lienee vain valinnut vastauksensa eri tavalla. Ei se ole virhe, vaan hyvin inhimillistä.
Virhen Räsänen teki olettaessaan oman toimintansa olevan vakioitua ja johdonmukaista. Aika noloon tilanteeseen Räsänen tässä joutui, mutta ei se varmasti haittaa uskovia. (pun intended)
Ilmoita asiaton viesti
Minulta voidaan kysyä 1000 kertaa peräkkäin, onko nyt syytä korottaa veroja, ja vastaan joka kerta taatusti ”ei”.
Mutta jos minulta kysytään 1000 kertaa peräkkäin, ”kannatatko A jos sen takia myös B”, ja kannatan A mutta en B, en voi taata, että vastaus menee joka kerta samaan pallukkaan monivalinnassa.
Tuollaiset kysymyksen asettelut ovat katastrofaalisen huonoja, ja voimme vain arvailla, miksi melko älykkäät ihmiset laativat sellaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymyksenasettelut ovat todella huonoja, koska suuri osa niistä on rakennettu väärän dilemman varaan. Tuo on kymmen- tai satakertainen ongelma vaalikoneiden suhteen, verrattuna painotuksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymyksessä ei saisi vertailla keskenään kahta erilaista asiaa siten, että vastaajan on pakko puoltaa tai vastustaa kumpaakin niistä juuri kysyjän määrittämän logiikan mukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Jätetäänkö vanhuksilta hoitokodeissa vaipat vaihtamatta, vai leukemiapotilaille lastensairaalassa lääkkeet antamatta?
Ai että, minusta tulisi hyvä toimittaja!
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Ja tulisi erinomainen toimittaja, koska toisin kuin useimmat toimittajat, sinä kyseenalaistat mitä poliitikko väittää.
Ilmoita asiaton viesti
Jäämme odottamaan vaalikoneiden loogista kehityskulkua, jossa maapallon geoidimuoto vs. litteys nousee mielipidekysymykseksi. Josta ei saa enää sanoa mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Itse vastasin HS-vaalikoneessa olevani täysin eri mieltä väittämään ”koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia” ja olevani täysin samaa mieltä väittämän ”Suomen kaupungistuminen on hyvä asia” kanssa.
On hyvä, ettei vaalikone tarjoa minulle Keskustan ehdokkaita, vaikka he olisivat minun kanssani Ukrainan auttamisesta tai puolustusmäärärahojen osalta samaa mieltä.
Niin ikään arvoliberaalina en olisi katsellut hyvänä, jos Vapauden liiton ehdokas olisi kummitellut listani kärkipäässä, jos hän vaikka transsukupuolisten asian olisi ottanut omakseen, mutta olisi kansallismielinen ja maahanmuuttovastainen.
Ilmoita asiaton viesti
Sinulle kävi hyvin. Jollain muulla on toinen tilanne, että haluaisi painottaa eri kysymyksiä kuin kone painottaa. Sitä pitäisi saada säätää itse.
Ilmoita asiaton viesti
Senhän voi tehdä itse: kun jätät arvokysymykset väliin, arvot eivät vaikuta niin paljon.
Enkä minä sano, että minulle olisi käynyt ”hyvin”: minun kärkikymmenikköön tuli ehdokkaita, joilla ei ole mitään mahdollisuutta päästä eduskuntaan. Liberaalit raakkaan tietenkin heti pois omalta listaltani, sillä haluan äänelläni vaikuttaa eduskunnan kokoonpanoon.
Ilmoita asiaton viesti
Kukin tyylillään. Minä olen äänestänyt jotain ihan perus jamppaa, joka ei päässyt läpi, mutta ei se kaduta.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin voin äänestää perusjamppaa, mutta ääneni annan puolueelle, jonka ehdokkaista vähintään yksi menee läpi. Turhimpia ääniä ovat akuankoille annetut ja ne äänet, joilla ei ole mitään arvoa vaalituloksen kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Tää on tätä räikeää vaalivaikuttamista tietyiltä tahoilta yhdessä nettigalluppien kanssa. Suora kansanvalta kansan omiin asioihin poistaisi osittain tätä hätäistä hivuttamista milloin minnekin.
Ilmoita asiaton viesti