Hoitajien palkankorotukset ja lääkärivaje kuntoon yhdellä iskulla
Kunta-alan TES-neuvottelut kariutunevat tuloksettomina tällä viikolla. Hoitajien pyytämä pitkän aikavälin kuoppakorotus on ollut vaikea pala neuvoteltavaksi jo valmiiksi, ja nyt tarvittaisiin myös korona-lisää. Eikä pelkästään hoitajille, vaan myös muut kunta-alan liitot ovat vainunneet haaskan ja laittaneet lottokupongin vetämään, jos heillekin saisi korona-lisän.
Hoitajien ansiotulojen parantamiseen on olemassa muitakin keinoja kuin vastikkeeton (joskin tilastollisesti sukupuolten tasa-arvolla perusteltu) palkankorotus. Suomessa on huutava pula lääkäreistä. Lääkäreiltä pitäisi määrätietoisesti siirtää sopivia työtehtäviä hoitajille, ja tarvittaessa kouluttaa hoitajia osaamaan ja tietämään sen mitä he eivät osaa ja tiedä jo valmiiksi. Tällöin löytyy looginen peruste myös hoitajien palkan korottamiselle, kun heille siirtyy työtehtäviä, joista on tähän asti maksettu reilusti parempaa palkkaa lääkärille joka hoiti samaa työtehtävää.
Esimerkiksi flunssan tai muiden yleisten pikku vaivojen diagnosointi terveyskeskuksen päivystyksessä voitaisiin kouluttaa hoitajille, kun tietyt ohjeistetut raja-arvot säilyvät. Perussairaat suoraan lääkärille, mutta perusterveet nuorehkot henkilöt voisivat saada hoitajalta sekä diagnoosin että vielä lääkityksenkin, ainakin jos eivät käytä muita lääkkeitä samaan aikaan, joiden yhteisvaikutusta pitäisi alkaa pohtimaan.
Jos lääkäri on oppinut jotain, niin kyllä sen saman saa koulutettua myös hoitajille.
Eikös hoitajat ole hoitajia juuri sen takia koska eivät ole pystyneet oppimaan lääkärin hommia?
Sairaanhoitajien muuntokoulutusta lääkäreiksi kokeiltiin, mutta tulokset olivat huonoja https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074194665/Sairaanhoitajien+muuntokoulutus+laakareiksi+paattyy+Turun+yliopistossa
Ilmoita asiaton viesti
> Eikös hoitajat ole hoitajia juuri sen takia koska
> eivät ole pystyneet oppimaan lääkärin hommia?
On mahdollista, että hoitajien joukossa on pieni vähemmistö myös sellaisia, jotka eivät pystyisi oppimaan lääkärin ammattia kaikilta osin, vaikka heille annettaisiin siihen mahdollisuus. Suurimmaksi osaksi syy on kuitenkin se, että ei ole annettu edes yrittää.
Blogissa rajataan vaativimmat ja eniten tietämystä edellyttävät työtehtävät edelleen lääkärille, eli ehdotus ei ole että puetaan hoitajille valkoinen takki ja asia on sillä selvä.
Ilmoita asiaton viesti
Eli jotkut hommat ovat liian helppoja lääkäreille, opetetaan ne hoitajille, jolloin lääkärit voivat keskittyä niihin vaikeampiin tehtäviin. Samalla tapaa voitaisiin miettiä, että voitaisiinko joitain sairaanhoitajan hommia siirtää apuhoitajille jne..
Ilmoita asiaton viesti
Ei hoitajiakaan liikaa ole, jokainen uusi työtehtävä hoitajille lisää tarvetta saada tekeviä käsiä lisää. Urakehityksen ja palkkakehityksen mahdollisuudet voisivat tehdä alasta houkuttelevamman.
Ilmoita asiaton viesti
Työssä oppiminen ja etenemispolut mahdollistaisivat sen, että työt sairaalassa voisi aloittaa ilman koulutusta. Tällöin aloituspaikka voisi olla vaikka lähihoitajan apulainen.
Ilmoita asiaton viesti
Hoitajia ei ole koulutettu diagnostisoimaan sairauksia. Kysymys on lähinnä siitä, että pitää olla riittävät perustiedot elimistön rakenteesta ja toiminnasta, että voi arvoida, millä tavalla se poikkeaa normaalista. Mikään lista oireista ja löydöksistä ei riitä. Hoitajakoulutuksessa on paljon hoitotiedettä, mikä on lähinnä vuorovaikutuksen tehostamista. Noin karkeasti sanottuna on tärkeää, että hoitaja on miellyttävä ja pystyy hyvään vuorovaikutukseen, kun taas lääkärillä pitää olla kovaa tietoa, oli sitten miellyttävä, tai ei. Nykyään tuntuu kyllä olevan usein potilailla sellainen asenne, että lääkäriltä pitää saada, mitä haluaa, oli se sitten potilaalle hyväksi, taikka ei.
Suomessa on ongelmana se, että terveyskeskus on suolakaivos, johon pakotetaan, kun taas asian pitäisi olla täsmälleen päinvastoin; yleislääkärin työ on kaikista vaikeinta työtä, kun pitäisi kaikesta tietää tarpeeksi.
Esimerkkitapaus: rouva hauaa minulta hypnoosia kahvikuppineuroosiin. Hän todellakin vapisee vastaanotolla. Oletko laihtunut? onko ripulia? näetkö kaksoiskuvia? onko vapinaa tai tykytystä vain sosiaalisissa tilanteissa, vaiko koko ajan?
Jos rouva olisi mennyt vaikkapa psykologin vastaanotolle, olisi pahimmassa tapauksessa sairautta hoidettu psykoterapialla, kunnes kilpirauhasen liikatoiminta saa aikaan sydämen vajaatoiminnan, minkä jälkeen tulee asiaa ruumisarkkuliikkeeseen..
Vaikka kuinka monta kertaa olen nähnyt uniapneaa hoidettavan depressiona, circulus vitiosus, kun masennuslääkekin vielä nostaa painoa jne. jne.
Oletan, että lääkäripulalla tarkoitat lähinnä yleislääkäripulaa? Ojasta allikkoon mennään, jos yleislääkärin töitä pidetään helppoina! Yleislääkärin pitäisi olla kokenut ja monella erikoisalalla työskennellyt kollega.
Mitä ne helpot lääkärin tehtävät sitten ovat?
Ilmoita asiaton viesti
> Mikään lista oireista ja löydöksistä ei riitä.
En ole lääkäri, mutta silti rohkenen veikata että on yleisiä sairauksia, joissa riittää lista oireista ja löydöksistä. Perusterveen flunssa tai korvatulehdus. Venähtänyt nilkka, joka toipuu lastauksella tai ilman sitäkin. Tennis-kyynärpää. Monet sukupuolitaudit. Joidenkin lääkitysten uusiminen. Tietyn tunnistettavissa olevan fyysisen trauman aiheuttamat yksinkertaiset vauriot, kuten jotkut luun murtumat, kouluttautuminen tulkitsemaan röntgen-kuvia. Kaikki nuo ovat taitoja jotka pitää opetella, ja sitten kun on opeteltu, ne osataan.
Ilmoita asiaton viesti
Voidaanhan sitä ottaa riskejä. Mihinkähän muuten rtg-lääkäreitä ylipäätään tarvitaan? Kuvassa voi näkyä myös syövän etäispesäke, mutta se on harvinaista, joten onko sillä niin väliä? Yleensä korvatulehdusta, poskiontelotulehdusta tai flunssaa ei tarvitse hoitaa mitenkään. Voi tulla kuolemaan johtava otsaontelon tulehdus, mutta sekin on hyvin harvinaista. Kysymys on vain riskitasosta. Rikkaathan toki pääsevät lääkäriin, köyhien hoidon suhteen ei ole niin väliä. Lääkkeiden yhteisvaikutuksia eivät osaa lääkäritkään, mutta harvoin niihinkään ihan kuollaan.
Ilmoita asiaton viesti
> Yleensä korvatulehdusta, poskiontelotulehdusta tai flunssaa
> ei tarvitse hoitaa mitenkään. Voi tulla kuolemaan johtava
> otsaontelon tulehdus, mutta sekin on hyvin harvinaista.
> Kysymys on vain riskitasosta.
Lääketieteessä on usein kyse todennäköisyyksistä ja riskitasosta. Mutta niin on lopulta lentokoneella tai henkilöautolla matkustamisessakin. Tai säilykeruoan syömisessä leirinuotiolla.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, että otit lentomatkustamisen ja riskitasot puheeksi. Voitaisiinko kustannuksia alentaa antamalla lentoemäntien ohjata lentokonetta. Nyt kun lentokoneiden etäohjattavuus on kehittynyt vähemmät lentämistaidot riittävät.
Ilmoita asiaton viesti
Jos lentoemäntä läpäisee kyseisen konemallin manuaalisen lentämisen kokeen, kaikkine mahdollisine vikatilanteineen ja vaadittuine lentotunteineen kokemusta, niin mikäs siinä.
Tämä vertaus osui lähemmäs sitä että lääkäri diagnosoi monisairasta vanhusta, jolla voi olla ties mitä sairauksien ja lääkitysten yhdistelmiä, plus itse kuvitellut sairaudet siihen päälle.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kun insinöörinä ajattelin mahdollisuutta, että vähemmällä koulutuksella voidaan tehdä enemmän, jos teknologiaa käytetään hyväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Toki, mutta tekniset koneet vikaantuvat, ja viimeistään silloin kun joku lamppu syttyy ohjaamossa, olisi kiva että tuoliin istuu henkilö joka tietää kaikki lamput ja osaa toimia tilanteen vaatimalla tavalla, kun tekniikka pettää.
Ilmoita asiaton viesti
Nukkuva ohjaaja matkustaja näyttävät luottavan siihen, että Teslan autopilotti ei tee virheitä
https://www.youtube.com/watch?v=NHUZxeSUFUk
Ilmoita asiaton viesti
On rohkeaa olettaa tässä hyvin varhaisessa vaiheessa, että itse ohjaavat autot eivät tekisi virheitä, vaikka toimisivat teknisesti oikeinkin. Toisaalta ihmiset tekevät niin paljon virheitä, että aika pian ne ovat luotettavampia kuin keskimääräinen ihminen.
Ilmoita asiaton viesti
Sen verran tuosta kokemuksesta.
Minulle tuli reilu vuosi sitten vyöruusu. Vaimo teki heti oikean diagnoosin ja komensi lääkäriin.
Lääkäri totesi, että on joku infektio ja määräsi emulsiovoidetta. Laitoin sitä voidetta kahdesti ja totesin, että pikemminkin pahentaa tilannetta. Kärvistelin kutinan kanssa viikonlopun ja sitten vaimo komensi takaisin lääkäriin. Tällä kertaa valitsin lääkärin, joka oli taatusti 50+ (yleislääketieteen erikoislääkäri).
Nostin paitaa ja totesi, että ilmiselvä vyöruusu. Emulsiovoide kuulemma vain pahentaa tilannetta, joten hyvä, että lopetin nopeasti. Viikon kuuri viruslääkettä. Selvisin ilman hermosärkyjä.
Joten kyllä. Kokemus on poikaa. Toivottavasti vanhempi kollega kävi hieman neuvomassa junioria. Potilaan kun on paha sanoa, että tarkistaisitko diagnoosin, kun vaimo on eri mieltä…
Ilmoita asiaton viesti
Vyöruusu on siinä mielessä helppo diagnosoitava, että se piileskelee hermoissa, ja siksi katkea kehon keskiviivalle, mitä tavanomainen infektio ei tee. Muuten ulkonäkö pettää.
Lääkärin pitäisi ensisijaisesti olla älykäs, että hoksaa tällaiset asiat, mutta pohjatietokin on poikaa.
Ilmoita asiaton viesti