Hyvin nää vetää… Biden: ”Ukraina ei tarvitse hävittäjiä”, ja USA:n armeija: ”tankkeja ehkä vuoden kuluttua”
Yhdysvaltojen ”vankka sotilaallinen tuki” Ukrainalle on vähän mitä nyt milloinkin. Siinä on näkynyt perinteinen kylmän sodan osapuolten kesken sovittu pelikirja, jossa on sääntöjä, ja sääntöjen takia maltillisuutta.
Joe Bidenin mielestä Ukraina ei tarvitse F-16 hävittäjiä. Mitäpä niillä tekisi?
https://www.verkkouutiset.fi/a/joe-biden-ukraina-ei-tarvitse-f-16-havittajia/#cfcf0876
Viime viikkoina on käyty laaja kansainvälinen poliittinen vääntö siitä, voidaanko Ukrainaan lähettää moderneja tehokkaita panssarivaunuja. Sellaiset maat kuten Saksa asetttivat ehdoksi, että myös USA:n täytyy lähettää panssarivaunuja. Lopulta USA myöntyi tälle vaatimukselle. ”Okei, mekin lähetetään panssarivaunuja Ukrainaan.”
Nyt kun tuo diili saatiin tehtyä, puolalaisia panssarivaunuja on jo ehtinyt Ukrainaan asti. Suomesta on luvattu kolme varaosiksi kelpaavaa romua. USA:n armeijasta kerrotaan nyt, että juu kyllä me lähetämme niitä panssarivaunuja, mutta kalenterissa ei ole vapaita aikoja tämän vuoden puolella, katsotaan asiaa luultavasti noin 1.5 – 2 vuoden kuluttua. Jolloin koko sota on ehkä jo ohitse, ja rauhansopimukset allekirjoitettu.
Hyvin nää vetää.
Pekka Toveri ihmettelee Twitterissä tätä eroa puheiden ja tekojen välillä. Otan tähän oivaltavimpia poimintoja ihmisten vastauksista Pekka Toverin tweettiin:
https://twitter.com/PToveri/status/1629600439921516546
Pekka Toveri: ”Ei hyvä. Ennakointi ei tunnu olevan lännessä parhaita osaamisalueita.”
Pasi Vainionpää: ”Outoa, jos kohteena olisi euroopan natomaita, ja 5. artikla otettaisiin käyttöön, liikkuuko kalusto todella noin hitaasti.”
Vellipylly: ”Taitaa ameriikan serkut jarrutella tahallaan, mikään ei kestä noin kauaa. Saatiin lupaus toimituksista, niin eu leopardi-toimitukset oli poliittisesti helpompia, tai jotain.”
Pyry Toivanen: ”Eiköhän kyse ole poliittisen johdon haluttomuudesta? jenkithän ehdottomasti hyötyy venäjän heikentämisestä, mainostavat sillä itsekin kansalle tukipaketteja (= hyvä bisnes, yhtään sotilasta ei tarvitse lähettää rintamalle).”
Arto Ahonen: ”Toistamiseen: ’Meille kyllä käy, että Venäjä kuluttaa sotilaallisen voimansa Ukrainaan!’ Ei ehkä aivan tarkasti käännettynä, mutta perusajatus siinä? Missä moraali, ja millä etiikalla?”
”Samuli Gröelsen”: ”On ollut yli vuosi aikaa valmistautua. Vai oliko tosissaan niin, ettei Pentagonin skenaarioissa ollut sitä vaihtoehtoa, että Ukrainan on voitettava sota.”
Antti Jokinen: ”Eiköhän kulisseissa jo tehdä rauhaa. Tämä on kyllä hyvä muistutus siitä, etteivät vielä lupaukset, kovat puheet ja selkääntaputtelut tarkoita välttämättä mitään.”
Itse näkisin kulisseissa jo pitkälti suunnitellun, että Venäjän ja Ukrainan tuleva raja kulkee laajalti venäjänkielisten Luhanskin ja Donetskin alueiden ja muun Ukrainan rajalla ja osin Dnjepr-jokea pitkin. Siinä menee sitten se lännen lopullinen punainen viiva.
Mikään aseapu pl. taktiset ydinaseet, ei enää auta esim. Bakhmutin kaupungissa, joka on käytännössä jo menetetty. Ukraina saa sitten aseita lopun alueensa säilyttämiseen.
Odotellaan jännityksellä, mutta ei henkeä pidättäen, pysyttäytyykö Venäjä alkuperäisessä erikoisoperaatiosuunnitelmassaan vapauttaa Luhansk ja Donetsk, vai jatkaako se laajenemishankkeitaan.
Ilmoita asiaton viesti
On vallan hassua katsoa kun kaksi venäläismielistä keskustelee itsenäisen Ukrainan jakamisesta kahtia…😅
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, onko tällä sivulla kaksi eri henkilön kommenttia tuosta aiheesta? Heh, sinä olet se toinen joka on maininnut aiheen tällä sivulla.
Ilmoita asiaton viesti
Aseavustushidastelu on selvästi havaittavissa, sen syitä voinee arvailla. Rintamat ovat melkolailla jämähtäneitä. Jos tälle vuodelle Ukrainaan osuu routaisen maan aika, niin se on tässä lähiaikoina. Routainen maa kantaisi panssariajoneuvoja, mutta jos ei ole resursseja, niin ei sitten ole hyökkäyksiäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, historiasta on todettava, että pitkässä tasaväkisessä sodassa molemmat osapuolet vahvistuvat. Sotateollisuus käynnistetään, koulutetaan reservejä ja pyritään hankkimaan liittolaisia. Ukrainan kohdalla taitaa sotateollisuus olla aika vähäistä, sen sijaan heillä on liittolaisia, jotka tarjoavat moderneja aseita, ongelmina ovat käyttökoulutus ja huolto. Kranaattipula on ilmeisen akuutti. Iso plussa heille on taistelutahto ja -taito, sekä liittolaisilta saatava ajankohtainen tiedustelutieto.
Jos sota jatkuu vielä pitkään, Venäjän asetuotanto on selvä uhka Ukrainalle. Heillä on nytkin tykistössä ylivoima. On muistettava, että NL valmistautui maailmansotaan, joten senaikaisia edelleen käyttökelpoisia ammuksia ja tykkejä riittää, eli Venäjäkin tulee vahvistumaan. Ongelmana heillä on jälkeenjääneisys modernista sodankäynnistä sekä motivaatio ja joukkojen rekrytointi.
Mitäpä seuraa. Sanoisin, että Ukrainan etsikkoaika on tässä vuodessa. Voitto pitäisi saada tänä vuonna, ei täysin mahdotonta.
Ilmoita asiaton viesti
Ukrainan jälkeen romahtaa autoritäärisen Suomen vienti-idea: rahaa on, siksi Hanken ja ”ruki verkh!”, tai kasakka uhkaa viedä kaiken mikä on löyhästi kiinni, jos niin haluaa sanoa, ettei toimintaa perustella järjellä vaan tunteella. Kielellistä kateustyötä kutsuvat vaikuttajaviestinnäksi.
Sotien jälkéen rehelliset sielut Italiassa ja Ranskassa pohtiessaan miten Eurooppa nousisi tuhkasta päätyivät havaintoon että paikallinen kieli, äidinkieli- modersmål- oli säilynyt ideologioiden ja uskontojen turvan romahdettua.
Putin ihmetteli Ukrainan kriisiytyessä miksi läntiset olivat hukanneet nuo uudet ajatuksensa. Mutta sielläpä olikin suomalaisia konsultteja hommissa.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen analyysi, joka saattaa olla hyvin lähellä totuutta. Suomen valtionjohto on kehuskellut, että NATO-jäsenyys toisi Suomen ”ydinsateenvarjon alle”. Naiiviuden varaan ei kannattaisi laskea mitään maanpuolustuksessa. Ei ydinaseilla Suomea puolustettaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Tarvitaan ehdottomasti tilaa, ja huomiota sille, jolla on valmius olla avuksi. Ei näitä ilmaiseksi anneta. Mitä vakuuttavampi tilanne ja pelastava vaikutus… sen parempi tilanne huomata se, kuka on pelastaja.
Parhaillaan menossa kirja Marie Curiesta. Työmaassaan Ranskassa, ei oikein naisena saanut helposti sitä arvostusta, jota muualla sai, tosin paikoitellen.
Ei patentoinut löytämiänsä asioita, ja kihnutti rahoitusvaikeuksien takia. Marien hallussa oli gramma jotain tutkimukseen liittyvää kallista ainetta, tosin laboratorisysteeminsä omistamana.
Sai apua ulkomailta, mutta ehtona oli Amerkan kiertua. Itse presidentti ojentaisi aineen tarvitsijalle.
Jenkeissä toimintakulttuuri on aika toinen. Kun soveltaa näitä tällä tavoin, mutta ei tavalla, joka edustaa jotain toistakin… seuraus on, että yksipuolisuus voi olla sopivaa heille, mutta huomiotava muualla.
Mikähän olisi paras esimerkki tästä, että asetelma olisi selkeän havaittava, ja tosiaan huolellisemmin arvioitava.
L…
Jenkeissä ilmenee myös vastakkaisia voimia, ja suurempana kuin täällä. Effektiivinen USA on kuitenkin se, mikä huomioitava, koska on usein se toimija. Sama koskee tietty Venäjää, ja yleensäkin isompia tahoja, ja nämä näkyy jopa persoonallisuuden tasolla.
Ilmoita asiaton viesti