Juutalainen ihmisoikeus-järjestö Be Tselem: Israel on apartheid-valtio

Yksi kansainvälisesti arvostetuimmista ihmisoikeus-järjestöistä Israelissa, vuonna 1989 perustettu Be Tselem, kohahdutti kansainvälistä mediaa viime tiistaina 12.01.2021, nimittämällä Israelia apartheid-valtioksi ensimmäistä kertaa historiansa aikana.

https://www.btselem.org/publications/fulltext/202101_this_is_apartheid

Maailman arvostetuimpien sanomalehtien kerma noteerasi tämän totuttua jyrkkäsanaisemman kannanoton perinteikkäältä juutalaiselta järjestöltä, jonka rahoittajiin lukeutuvat mm. Euroopan Komissio, Norjan suurlähetystö Tel Avivissa, Ranskan konsulaatti Jerusalemissa, ja kolme YK:n alaista järjestöä UNICEF, UNWomen ja UNDP.

https://www.btselem.org/about_btselem/donors

Israelia apartheid-valtioksi luonnehtivan Be Tselemin kannanoton uutisoivat muutamassa päivässä mm. Le Monde, El País, Guardian, Washington Post, CNN, NBC, ABC, Bloomberg, ja Los Angeles Times. Ilmeisesti tuon tilanteen huomattuaan Israelin tärkeimmät sanomalehdet (mm. Israel Ha Yom, Ynet, Ha Aretz, Jerusalem Post) tekivät varsin erikoisen tempun, ja uutisoivat tapauksen vain englannin kielisessä versiossaan, jonka kohdeyleisö on kansainvälinen, mutta eivät maininneet asiasta sanallakaan heprean kielisessä versiossaan, jonka kohdeyleisö on Israelin paikallinen juutalainen väestö.

https://www.972mag.com/hebrew-media-btselem-apartheid/

Mikä lienee syynä Israelin median erikoiseen ratkaisuun uutisoida tapaus englanniksi, mutta vaieta siitä hepreaksi? Ehkä lehtien toimitukset ovat arvioineet, että heidän englannin kielisen versionsa lukijakunta todennäköisesti huomaa aihetta koskevan uutisoinnin myös muissa medioissa omassa kotimaassaan, esimerkiksi jossain edellä mainituista eri maiden suurimmista sanomalehdistä. Tästä johtuen lehti on päättänyt uutisoida asian itsekin, jotta näyttäisi uskottavalta lukijoiden silmissä, että se uutisoi kaikki merkittävät poliittiset aiheet, sensuroimatta mitään aihetta poliittisin tai ideologisin perustein.

Toisaalta nuo lehdet ovat kuitenkin vaienneet aiheesta heprean kielellä, Israelin juutalaiselle kohdeyleisölle. Se näyttää näissä olosuhteissa nimenomaan poliittisen puheenaiheen sensuroimiselta poliittisin tai ideologisin perustein. Miksi Israelin lehdistö ei halunnut uutisoida maan omalle väestölle, että merkittävä juutalainen ihmisoikeus-järjestö luonnehtii Israelia apartheid-valtioksi? Tätä voimme vain arvailla, kovin vilpittömiä vaihtoehtoja ei ole näkyvissä.

Radikaalein spekulaatio olisi, että joku poliittinen tai valtiollinen taho (kuten vaikka Mossad) pystyy kehottamaan mediaa noin laajalla skaalalla (sekä oikeiston että vasemmiston äänenkannattajia) vaikenemaan aiheesta, jota ei toivota poliittiseen keskusteluun kovin voimakkaasti.

Hieman miedompi, mutta samalla jotenkin hatarampi, spekulaatio voisi olla sellainen, että jokainen näistä sanomalehdistä on tehnyt itsenäisesti toimituksellisen päätöksen vaieta aiheesta heprean kielellä, koska lehden toimitus ei halua edistää kansan keskuudessa sitä ajattelua, jota Be Tselem edustaa tässä tapauksessa.

Kaikkein miedoin teoria, joka minulle tulee mieleen lyhyellä harkinnalla, on se että nämä sanomalehdet pelkäävät menettävänsä lukijoita, jos ne uutisoivat tästä ideologisesti tulenarasta aiheesta, joka on monen Israelin juutalaisen mielestä verinen loukkaus siionismin kunniaa kohtaan, suorastaan pyhäinhäväistys. Tämän teorian mukaan Israelin median vaikeneminen tästä aiheesta ei perustuisi minkäänlaiseen pyrkimykseen vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, vaan puhtaasti lehden omiin kaupallisiin intresseihin, pelkoon lukijoiden menettämisestä.

Olipa selitys Israelin median käytökselle mikä tahansa, tilanne näyttää aika heikolta journalismin ihanteiden toteutumisen kannalta. Mikään edellä mainituista mahdollisista selityksistä ei saisi vaikuttaa journalismin sisältöön, ihanteellisessa tapauksessa. Mutta me emme toki elä ihanteellisessa maailmassa. Joudumme keksimään omat teoriamme myös sille, miksi yksikään suomalainen suuri media ei ole katsonut tarpeelliseksi uutisoida tätä tapausta (minun tietääkseni). Parhaassa tapauksessa selitys on se, että tämän asian ei ole katsottu ylittävän uutiskynnystä suomalaiselle kohdeyleisölle. Huonoimmassa tapauksessa kyse on suomettumisesta juutalaisten suuntaan, vaikenemisen kulttuurista jyrkkäsanaisen Israel-kritiikin kohdalla, joka niin helposti tuo antisemitismi-kortin pöydälle.

Apartheid-kortti on lähes yhtä vahvaa valuuttaa kansainvälisessä politiikassa kuin antisemitismi-kortti. Siinä ei ole mitään uutta, että muut tahot kuin juutalaisten omat järjestöt lausuvat sanan apartheid Israelin kontekstissa. Ensimmäinen paljon julkisuutta saanut tapaus oli jonkinlaista kohtalon ivaa: lausujana oli apartheid-politiikan kukoistuskautta eläneen Etelä-Afrikan pääministeri vuonna 1961 — piikitelläkseen Israelia siitä hyvästä, että Israelin edustaja oli äänestänyt YK:ssa Etelä-Afrikan apartheidin tuomitsevan päätöslauselman puolesta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Israel_and_the_apartheid_analogy#History

Israelin ja apartheidin tuli yhdistäneeksi samaan lauseeseen myös Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja vuonna 2011. Ja siitäkös polemiikkia syntyi.

https://yle.fi/uutiset/3-5452614

Mutta on tuollainen verbaalinen lipsahdus käynyt isommillekin herroille. Yhdysvaltain ulkoministerin John Kerryn väitetään sortuneen tällaiseen diplomaattiseen kauneusvirheeseen vuonna 2014. Hän kuitenkin myöhemmin kiisti sanoneensa Israelia apartheid-valtioksi. Hänen sanojaan oli tulkittu väärin, ja tilanne korjaantui kun nukuttiin yön yli.

https://yle.fi/uutiset/3-7212017

Tästä aiheesta kohistiin Suomessa vähän isommin viimeksi vuonna 2018, kun Israel-kriitikot ja Israelin puolestapuhujat kiistelivät julkisesti aiheesta, onko Israel apartheid-valtio vai ei.

https://yle.fi/uutiset/3-10112589

Mikä sitten on totuus: onko Israel apartheid-valtio? Väitteeltä putoaisi pohja pois suurelta osin, jos Palestiinan valtio saisi kunnollisen olemuksen, ja täyden riippumattomuuden Israelin poliittisesta ja sotilaallisesta kontrollista. Tätä vaihtoehtoa Israel on kuitenkin kiertänyt kuin kissa kuumaa puuroa, koska se pyrkii saamaan mahdollisimman suuren alueen lopulliseen ja ikuiseen hallintaansa. Siksi Israelilla ei ole ollut kiirettä edistää rauhansopimusta, joka karistaisi sen harteilta myös apartheid-valtion leiman. Sen sijaan Israel on keskittänyt tarmonsa kaavoittaakseen lisää maita palestiinalaisilta juutalaisille siirtokunnille. Vuodesta toiseen, aina vähän lisää. Ja vielä vähän lisää.

Mutta tämä menettely on edennyt kuitenkin melko hitaasti. On niin paljon palestiinalaisten maita vielä jäljellä, jotka olisi hyvä saada juutalaisten haltuun. Donald Trump yritti lobata nopeampaa ratkaisua, Vuosisadan Diiliä, jossa kertaheitolla siirrettäisiin vähän enemmän palestiinalaisten maita juutalaisille. Se konsepti ei mennyt kaupaksi. Nyt Israel on aktivoitunut hieromaan diplomaattisia suhteita tärkeimpien arabi-valtioiden kanssa. Löytyisikö sieltä joku Vuosituhannen Diili? Palestiinalaiset pakolaiset Marokkoon tai Arabi-Emiraatteihin? Pois Pyhän Maan alueelta.

Se ratkaisisi apartheid-valtion ongelman. Jos palestiinalaisia olisi tarpeeksi vähän Pyhässä Maassa, sitten rotuerottelu voitaisiin lopettaa, ja kaikille voitaisiin myöntää yhtäläiset oikeudet kansalaisina ja poliittisina toimijoina. Kun olisi varmaa, että juutalaiset voittavat aina kaikki vaalit, koska palestiinalaisia on paljon vähemmän.

Mitä tuo Be Tselem muuten tarkoittaa, tämän ihmisoikeus-järjestön nimi? Se tarkoittaa ”kuvaksi”, ja on otettu Raamatussa olevasta virkkeestä ”Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi”. Tämän nimen keksi vuonna 1989 järjestön perustaja-jäsen, juutalainen Knessetin kansanedustaja Yossi Sarid. Järjestön nimellä haluttiin viitata palestiinalaisiin, joiden ihmisoikeuksien toteutumisen tarkkailu on Be Tselem -järjestön pääasiallinen kiinnostuksen kohde: myös palestiinalaiset ovat Jumalan kuvaksi luotuja ihmisiä, eivät ainoastaan juutalaiset.

+8
IonMittler
Sitoutumaton Vantaa

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu