Kunnallinen tulovero on kansalaisten epätasa-arvoisuuden alku ja juuri
Ihmiset ovat Suomessa varsin tasavertaisia. Kunhan ei huomioida kuntaveron osuutta asiaan. Kuntakohtainen tuloverotus taitaa olla varsin merkittävä kansalaisten epätasa-arvoa lisäävä tekijä. Se johtaa siihen, että joidenkin kuntien asukkaat joutuvat maksamaan muita korkeampaa tuloveroa, ja silti he saavat muita heikompia julkisia palveluita. Maksat enemmän, ja saat vähemmän. Eihän se ole reilua, kun on kyse lakisääteisistä julkisista palveluista, joiden sanotaan olevan jokaisen Suomen kansalaisen ”oikeus”. Oikeus toki, mutta hinta ei ole sama kaikille.
Sote-keskustelussa tämä asia on tullut harvinaisen selväksi. Kuten myös se, että saavutetuista eduista pidetään kiinni kynsin hampain. Tuorein versio sote-uudistuksesta lähti liikkeelle siitä ajatuksesta, että kansalaisten tasavertaisuutta lisättäisiin jonkin verran. Samoilla veroilla saisi suurinpiirtein samat lakisääteiset julkiset palvelut, asuipa missä (maa)kunnassa tahansa. Ei siinä täydellisyyteen pyritty, mutta vähän nykyistä tasa-arvoisempaan tilanteeseen kuitenkin.
Tasavertaisuuden lisääminen on aina niiltä pois, joiden asema on lähtötilanteessa parempi kuin muiden keskimäärin. Niinpä pk-seudun kuntien poliitikot nousivat verbaaliseen kapinaan, ja sote-esityksestä leikattiin puolet pois kansalaisten tasavertaisuutta lisäävistä toimenpiteistä. Tässä ei ole sinänsä mitään yllättävää. Tätä samaa on ay-politiikka, ja kaikki muukin politiikka. Saavutetuista eduista ei koskaan tingitä.
Jos haluttaisiin edistää kansalaisten tasavertaisuutta ihan tosissaan, kaikki lakisääteiset palvelut pitäisi kustantaa valtion veroista. Yhteinen potti rahaa, ja saman tasoiset julkiset palvelut siitä kaikille. Sitten katsotaan, mihin se riittää.
Kuntaveroa voitaisiin periä pieni määrä muuhun vapaamuotoiseen puuhasteluun, joka ei ole lakisääteistä. Tai jättää perimättä kuntaveroa lainkaan, jos halutaan jättää vapaamuotoinen puuhastelu ihmisten oman harkinnan ja yksityisen sektorin varaan. Kuntien välinen kilpailu hyvistä palveluista ja matalista veroista käytäisiin muiden kuin lakisääteisten palveluiden kohdalla.
Yksi ongelma tässä kyllä olisi: Miten voisimme varmistaa, että Keskustan poliitikot eivät suhmuroi liiveihinsä niitä valtion rahoja jossain itärajan pienissä kunnissa? Miten voitaisiin taata, että keskitasoa kalliimmaksi per asukas muodostuvat kustannukset jossain kunnassa ovat perusteltuja olosuhteiden takia, eikä epäpätevien ja korruptoituneiden kuntapoliitikkojen takia? Hyvä että asia tulee puheeksi, koska tämän ongelman ratkaisemiselle olisi tilausta laajemminkin.
Suomen kansalaisten tasavertaisuutta hieman lisäämään pyrkinyt versio sote-esityksestä sai sen verran paljon kuravettä niskaan, että en odota ruusukimppuja ja seisten suosiotaan osoittavaa yleisöä tällekään blogille.
> Jos haluttaisiin edistää kansalaisten tasavertaisuutta ihan tosissaan, kaikki lakisääteiset palvelut pitäisi kustantaa valtion veroista.
Juuri noin. Peruspalvelut on hyvä kustantaa yhteisvastuullisesti. Tuollainen malli olisi paljon toimivampi, uskottavampi, tasapuolisempi ja yksinkertaisempi kuin nyt käytössä oleva malli, joka perustuu kuntaveroon ja sitä täydentäviin valtionosuuksiin. Useimmille kunnille voisi antaa saman summan rahaa (vain harvat tarvitsevat erityistukea), mutta kuitenkin kunnan väestön ja sen yleisen sairastavuuden perusteella painotettuna. Valtio voisi maksaa suoraan kaikki sellaiset erikoissairaanhoidon kustannukset, jotka erikoissairaanhoito itse tulkitsee valtion kustantaman erikoissairaanhoidon piiriin kuuluviksi.
Ilmoita asiaton viesti
Korpilahti meni konkurssiin, mutta Muurame porskuttaa. Jos rahoitus kunnille tulisi ”ulkoa”, ei kuntien konkursseja ehkä tapahtuisi. Olisiko tämä sitten hyvä vai huono asia? Huonoa saattaisi olla se, että elinkelpoisuutensa menettäneen alueen raskasta kuntaorganisaatiota pidettäisiin pystyssä, vaikkei alueella olisi juurikaan nettoveronmaksajia. Hyvää olisi paikallisen demokratian pitäminen toiminnassa. Ei Jyväskylän valtuustossa välttämättä ole yhtään korpilahtelaista ja vaikka olisikin, tuskin paljon painavat.
Maakuntien ”pääkaupungit” ovat aika usein haalineet koko joukon lähikuntia kaupunginosikseen, Jyväskylä ei ole edes pahimmasta päästä. Sitten Keski-Suomesta löytyy manner-Suomen pienin kunta, Luhanka, jossa ei edes veroäyri ole kovin korkea. Jotain siellä on osattu tehdä oikein.
Kunnat ovat siis keskenään kilpailuasemassa. Tämä kilpailutilanne loivenisi, jos kansalaisille tuotettaisiin peruspalvelut valtionveron kautta. Kuten blogisti kirjoittaa, niin kansalaisten tasa-arvoisuus lisääntyisi. Vaan eikö samalla päätösvaltaa siirtyisi ”isolle kirkolle”, siis vielä kauemmaksi kuin maakunnan keskukseen?
Ilmoita asiaton viesti
> Jos rahoitus kunnille tulisi ”ulkoa”, ei kuntien konkursseja ehkä tapahtuisi.
Riippuu mikä sen konkursin aiheuttaa. Jos lakisääteisten palveluiden pyörittäminen on syy, onhan tämä outoa meininkiä, että pidetään kynsin hampain kiinni siitä, että sen rahoitus nyhdetään vain kunnan omilta asukkailta. Onhan sitä muitakin kuin lakisääteisiä kivoja pikku projekteja, joihin kunnat ovat ottaneet ison lainan, ja sitten taloudenpito on lähtenyt menemään reisilleen.
Ilmoita asiaton viesti
> Jos rahoitus kunnille tulisi ”ulkoa”, ei kuntien konkursseja ehkä tapahtuisi.
Se on Suomessa aika järjetön käytäntö, että jos jollain kunnalla on taloudellisia vaikeuksia, oikea hoitotoimenpide on oman demokratian lakkauttaminen ja liittäminen johonkin toiseen kuntaan. Paljon järkevämpää olisi vaikkapa laittaa kunta holhoukseen vähäksi aikaa, ja asettaa rajoja sille, paljonko kunta saa velkaantua. Itsenäisyyden menettämisellä ei pitäisi olla mitään tekemistä tämän asian kanssa.
Jos kyse ei ole liioista veloista eikä muusta tuhlailusta, vaan siitä, että kunnan vuosittain käyttöönsä saamat rahat eivät yksinkertaisesti riitä peruspalveluiden ylläpitämiseen, todennäköisesti kyse on valtion virheestä, ja oikea ratkaisu olisi taata kunnalle riittävä rahoitus sen lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen. Rahan määrä ei kasva sillä, että yksi kunta liitetään toiseen, eikä sekään ole perusteltua, että yksi kunta joutuu maksamaan toisen kunnan velat (tai saa ”ostaa toisen kunnan itselleen” tuohon hintaan).
Ilmoita asiaton viesti
> Vaan eikö samalla päätösvaltaa siirtyisi ”isolle kirkolle”, siis vielä kauemmaksi kuin maakunnan keskukseen?
Ei tarvitsisi siirtyä. Nytkin valtio maksaa valtionosuuksia (ja niiden peukalointi on kai helpompaa kuin ehdotetun mallin rahojen). Yksinkertaisimmillaan valtio vain maksaisi kaikille kunnille kiinteän könttäsumman, ehkä sote-korvamerkittyä rahaa, varmaankin kunnan yleisellä sairastavuudella painotettuna, ja kunta käyttäisi sitten tuon rahan täysin oman harkintansa mukaan. Kunta voisi niin halutessaan käyttää myös omia verotulojaan johonkin ”ylimääräiseen” sotessa.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän kuntaveron idea ole juuri siinä, että kun käyttäjä ja maksaja ovat sama taho, tulee kustannustehokkuutta ja tarvetta mietittyä toisenkin kerran.
Menoja on huomattavasti helpompi lisätä, jos se ei näy suoraan ja täydellä voimallaan kuntalaisten veroäyrissä.
Ilmoita asiaton viesti
> kun käyttäjä ja maksaja ovat sama taho, tulee kustannustehokkuutta
Kustannustehokkuus muodosuu todistetusti ihan muista tekijöistä. Vantaa, Helsinki ja Espoo eivät ole kustannustehokkuuden huipulla vain siksi, että käyttäjä ja maksaja ovat sama taho. Muutenhan sitä kustannustehokkuutta olisi kaikkialla, koska kaikkialla käyttäjä ja maksaja ovat sama taho.
Mutta kuten blogissa todetaankin, kyllä sen tarjolla olevan kustannustehokkuuden saisi hassattua korruptioon, jos ei olisi toimivaa (valtiojohtoista) arviointia ja auditointia.
Tässä on vähän sellainen valinta tarjolla, että tehdäänkö systeemi jolla on mahdollisuuksia osoittautua tasa-arvoiseksi, vai tehdäänkö ihan tahallaan eriarvoinen systeemi siitä pelosta, että mahdollisesti tasa-arvoinen ei ehkä onnistuisi olemaan täysin tasa-arvoinen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuollaista ongelmaa tarvitsisi muodostaa. Jos valtio maksaisi kunnalle kiinteän könttäsumman rahaa, kaikki tuhlailu menisi omaan piikkiin, eikä siis olisi mitään valtion piikkiä, johon turhat kustannukset voisi laittaa. Jos lisärahaa tarvittaisiin, kunta joutuisi ottamaan sen omista verotuloistaan. Toki valtion tuki mitoitettaisiin niin, että normaalisti se riittäisi (tai ainakin lähes riittäisi) säästäväisen kunnan sote-menoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Asiasta on vähän vaikea sanoa tämän enempää ennen kuin on maakuntavaalit ja maakuntaverotus:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jpvuorela/soteuudistus-ja-progressiivinen-verotus/
Ilmoita asiaton viesti
”Jos haluttaisiin edistää kansalaisten tasavertaisuutta ihan tosissaan, kaikki lakisääteiset palvelut pitäisi kustantaa valtion veroista.” Tämän pitäisi olla selviö, mutta nykyiset järjestelmät ovat niin tiukasti kytköksissä puoluepolitiikkaan, ettei järkeistäminen näytä mahdolliselta.
Esimerkiksi sote-uudistus olisi toteutettavissa kaikkein yksinkertaisimmin, toimivimmin ja taloudellisimmin valtion kokonaan kustantamana (potilasmaksuttomana), mutta yksikään puolue ei ajatukselle lämpiä. Vasemmistoliitto tukee tosin muodollisesti maksuttomuutta, mutta käytännössä sekään ei suostu asiasta vakavasti keskustelemaan. Korruptiiviset lonkerot hallitsevat puoluekenttää.
Huoli kannustimien puuttumisesta on osin turha eikä siinä ole huomioitu, että esimerkiksi soten maakunnat ovat itsessään pikemminkin taloudellinen rasite kuin menojen hillitsijä. Tuskinpa meno sairaanhoitopiireistä paljon muuttuisi.
Esimerkiksi sotessa voisi olla monia mekanismeja, jotka toimisivat maakuntaveroa toimivampina kannustimina. Ensinnäkin valtakunnallinen ajantasainen toiminnanohjausjärjestelmä antaisi tiedon vääristymistä jo niiden syntyvaiheessa, jolloin tilanteisiin voitaisiin puuttua ennen kuin ne aiheuttaisivat merkittäviä ongelmia. Lisäksi terveyshallinnon erityinen kehittämis- ja innovaatioyksikkö tekisi organisoitua kehittämistyötä, joka ulottuisi koko maahan.
Siis keinoja lakisääteisten velvoitteiden yhteisvastuulliseen kattamiseen olisi, mutta puolueiden tahto puuttuu.
Ilmoita asiaton viesti
> nykyiset järjestelmät ovat niin tiukasti kytköksissä
> puoluepolitiikkaan, ettei järkeistäminen näytä mahdolliselta
Puoluepolitiikkaa en tunne tältä osin. Sellaisen peukalosäännön tunnen, että keskimääräistä paremmassa asemassa olevat vastustavat aina tasavertaisuuteen siirtymistä, koska sehän on heiltä pois. Siihen ei tarvita välttämättä puoluepolitiikkaa, silläkin on jo paljon vaikutusta, että pk-seudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin on keskittynyt paljon väestöä, jolla on paljon kansallista äänivaltaa. Poliitikot puolustavat tämän väestön osan hyväosaisuutta jo ihan demokratian toimintalogiikan perusteellakin. Kun sillä hyväosaisella väestöllä on paljon ääniä annettavana vaaleissa, sille joka heidän etujaan puolustaa.
Ilmoita asiaton viesti
Se on kai todennäköistä, että jos valta keskitetään maakuntakeskuksiin, on todennäköistä, että jos jotkut palvelut paranevat, niiden palvelut paranevat, ja jos jotkut palvelut huononevat, ensimmäisinä huononevat laita-alueiden pikkukuntien palvelut.
Ilmoita asiaton viesti
Äänivallan jakautuminen enemmistön valtaan perustuvassa järjestelmässä aiheuttaa tällaista. Ei se täysin perusteetonta ole, jos kysytään että kannattaisiko jokaisessa Suomen kunnassa olla yliopistollinen keskussairaala, joka hoitaa suulaki-halkioita. Tällä hetkellä kaikki halkiot korjataan Helsingissä yhdessä sairaalassa. No ei sekään logistisesti järkevä sijainti ole sille palvelulle, kun väestön tilastollinen keskipiste on Hämeenlinnassa eikä Helsingissä, ja maantieteellinen painottamaton keskipiste Jyväskylästä pohjoiseen päin. Mutta tarve vs. kustannukset huomioiden on järkevää, että tällaiseen harvinaisuuteen erikoistuneita yksiköitä on vain yksi. Avun tarvitsijat sitten matkustavat sinne, ja sen takia sen ei kannattaisi olla Helsingissä, joka on kaukana kaikesta.
Tämän esimerkin avulla vapautin itseni olemaan sitä mieltä, että ei kaikkia kalliita erikoispalveluita tarvitse olla tarjolla kaikkialla. Ei siinäkään tapauksessa, että asiaa arvioi puolueeton ulkopuolinen taho, jolla ei ole omaa lehmää ojassa. Pitäisi arvioida tarpeen yleisyyttä ja kiireellisyyttä — kiireetöntä hoitoa ei ole välttämätöntä saada ihan korttelin päässä kotoa. Palveluiden sijainnissa kannattaa huomioida väestön asumisen sijainti, ei koko valtion koottuja erikoispalveluita Helsinkiin yhtä ainoaa. Kaikki julkiset palvelut, virastot, teatterit, oopperat ja mitkä tahansa, joita on Suomessa vain yksi (ja joiden nimi tyypillisesti alkaa ”Suomen” tai ”kansallis”), kannattaisi siirtää pois Helsingistä jonnekin reilusti pohjoisemmaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on kuitenkin usein tuosta mainitsemastasi ”keskimääräistä paremmassa asemassa olevat vastustavat aina tasavertaisuuteen siirtymistä, koska sehän on heiltä pois” -säännöstä. Kyse ei ole keskussairaalan asioista päättämisestä, vaan paikallisista asioista päättämisestä. On ihan hyvä, että sinä saat itse päättää, mitä ostat jääkaappiisi, ja on ihan hyvä, että kuntalaiset saavat päättää, miten kuntatason peruspalvelut hoidetaan (käytettävissä olevan budjetin raameissa). Jos päätösvalta annetaan noille paremmassa asemassa, ja paremmassa neuvotteluasemassa oleville, lopputulos ei ole useinkaan vähäväkisten kannalta edullinen.
Nykyinen käytäntö on karkeasti se, että jokaisessa kunnassa on tietyt peruspalvelut (peruskoulu, terveyskeskus jne.), ja erikoistuneempia palveluita jossain kohtuullisen lähellä, ja kaikkein erikoistuneimipia palveluita ehkä vain yhdessä paikassa Suomessa. Perustason palveluista on ihan hyvä päättää perustasolla, niiden toimesta, joilla on intressi noita palveluita ylläpitää ja kehittää (niiden pois siirtämisen tai heikentämisen tai välinpitämättömyyden sijaan).
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on kaksi eri keskustelua: rahoitus ja päätösvalta. Jos molemmat ovat paikallisella tasolla, lopputulos on eriarvoistava sen takia, että varakkaat, nuoret ja terveet veronmaksajat yrityksineen keskittyvät pk-seudulle. Jos kumpikaan ei ole paikallisella tasolla, lopputulos voi olla eriarvoistava sen takia, että keskuskaupungin väestöä ei kiinnosta periferian palveluiden saatavuus.
Ilmoita asiaton viesti
Järkevä ratkaisu on kai se, että peruspalvelut kustannetaan yhteisvastuullisesti (siis suoraviivaisimmin valtion kassasta, mutta ilman ”avointa piikkiä”), kaikille kansalaisille suunnilleen samanlaisina, asuinpaikasta ja kansalaisten rikkaudesta riippumatta, ja että toisaalta ihmiset saavat päättää omista asioistaan aina kun se on mahdollista ja järkevää (ml. siitä miten nuo peruspalvelut järjestetään). Se ei olisi järkevää eikä kivaa eikä kansalaisia motivoivaa, jos Helsinki päättäisi kaiken koulurakennuksen seinän väristä alkaen.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä blogi suurinpiirtein maalailee, ja muistuttaa kuitenkin, että jos kulut per asukas ovat korkeammat eri kunnissa, täytyy valvoa ettei susirajalla korruptoituneet tai ihan vain epäpätevät poliitikot aiheuta korkeita kuluja osaamattomuudellaan tai jopa tahallaan.
Ilmoita asiaton viesti
Luulen että susirajalla mahdollisuus typeryyksiin, korruptioon ja turhaan tuhlailevaan byrokratiaan on suunnilleen samaa tasoa kuin suurkaupungeissa. Itse asiassa voi olla niin, että pikkukunnissa rahat on tähänkin asti käytetty tarkemmin kuin suurissa. Ainakin THL:n vertailuissa monet pikkukunnat olivat joskus hyvinkin tehokkaita. Tässä yksi jo muutaman vuoden takainen vertailu: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juholaatu/162335-kuntien-tehokkuudesta/ .
Ilmoita asiaton viesti
Blogista lähes samaa mieltä. Olen pitkään yrittänyt herättää tietoisuutta peruspalvelujen maksamisen tasa-arvon tarpeesta mutta poliitikot puhuvat mieluummin palvelujen saamisen tasa-arvosta. Kun peruspalvelut määritellään eduskunnassa, kuuluu rahoitusvastuukin valtiolle yhteisesti kustannettavaksi.
Viime päivinä on saanut raskaasti pettyä muuten tasa-arvopuolueina profiloituneiden vihreiden ja vasemmistoliiton maakuntaverolinjauksiin, jotka johtavat epätasa-arvoon.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreillä on saappaat niin syvällä pk-seudun mullassa, että maailmankartta on heillä varsin Helsinki-keskeinen. Äänestäjiä ei sovi pelästyttää Kehä kolmosen sisäpuolella.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreät on ollut yleensä asialinjalla, mihin puolueen suosio perustuukin ryhmäidentiteettien sijaan.
Ilmoita asiaton viesti