Kuuden tunnin urakkatyö: saat lähteä kun hommat on tehty
Nyt puhutaan kuuden tunnin työpäivästä, joka toisessa blogissa. On totta, että monessa ammatissa tehdään tuottavaa työtä paljon vähemmän kuin ollaan läsnä työpaikalla. Mutta se ei koske kaikkia ammatteja.
Teollisuuden liukuhihna pysähtyisi kuuden tunnin kohdalla kahdeksi tunniksi, jos työntekijät lähtisivät vuorosta kotiin jo kuuden tunnin kohdalla. Tuottavuus laskisi 25%.
Myös aukioloaikoja tarjoava päivystys pienen putiikin tai kioskin kassalla on asia, jossa kuuden tunnin työpäivä lyhentäisi myös kaupan tai kioskin aukioloa kahdella tunnilla. Tuottavuus ei ehkä laskisi niin paljon, jos asiakkaat oppivat tekemään ostoksensa lyhyemmässä ajassa. Eikä viereinen putiikki tarjoa pidempää aukioloa, ja sillä kilpailukeinolla vie osaa asiakkaista itselleen. Palveluiden aukioloaikoihin kohdistuu mieluummin laajentamisen kuin supistamisen tarve. Monella ihmisellä on suuria vaikeuksia ehtiä virastoihin ja sen sellaisiin, jotka ovat avoinna vain arkisin toimistoaikaan — jolloin palvelua tarvitseva henkilö on itse töissä muualla.
Joissakin ammateissa kuuden tunnin työpäivä voisi kyllä toimia, ilman että tuottavuus laskee. Mutta pidemmän päälle tuskin sillä keinolla, että työaikaa vain lyhennetään, eikä tehdä mitään muita muutoksia työn ehtoihin ja järjestelyihin. Jos työajasta menee nykyään 25% Facebookin selaamiseen ja Puheenvuoron palstalla blogg… öh, unohtakaa tuo äskeinen, niin lyhyen kuherruskuukauden jälkeen tilanne palautuisi todennäköisesti samanlaiseksi myös kuuden tunnin työpäivän kanssa. Sitten siitä työajasta 25% hukattaisiin kahvihuoneessa istumiseen ja henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen työajalla.
Urakka-perusteisena kuuden tunnin työaika voisi toimia joissakin ammateissa. Jos keskimääräisen työntekijän keskimääräinen suoritettujen työtehtävien määrä päivässä tunnetaan tilastollisesti, voitaisiin sopia että päivän työmäärän tehtyään henkilö voi poistua työpaikalta. Silloin jotkut työntekijät selaisivat Facebookia työpaikalla yhtä ahkerasti kuin ennenkin, ja tekisivät noin kahdeksan tunnin työpäiviä. Jotkut työtekijät skarppaisivat vähän, kiinnittäisivät huomiota omaan ajankäyttöönsä saadakseen lisää vapaa-aikaa illalle, ja onnistuisivat tekemään keskimäärin ehkä seitsemän tunnin työpäiviä. Kokeneimmat ja energisimmät pystyisivät ehkä hoitamaan koko päivän työtehtävät rutiinilla ja vauhdilla kuudessa tunnissa.
Kunhan ei tulisi kiireessä sutta ja sekundaa. Kun ei tulisi lähetettyä tärkeitä tekstejä julkaisuun oikolukematta, koska siinä säästää aikaa kun ei lue papereita joihin laittaa nimensä alle. Onko 50 hengen yleisörajoituksen vahingossa virheellisesti julkaisseessa STM:n virastossa sattumalta menossa kokeilu kuuden tunnin työpäivästä, urakka-perusteisena?
Intersektionaalisille feministeille joudun tuottamaan sellaisen pettymyksen, että kuuden tunnin työpäivä niissä ammateissa, joissa se on mahdollista tuottavuuden kärsimättä, ei lisäisi tasa-arvoa. Jotkut harvat ja siunatut pääsisivät osalliseksi tästä lisääntyvästä vapaa-ajasta, mutta useimmat eivät. Onneksi intersektionaalisilla feministeillä on keinoja hoitaa sellaisia epäkohtia. Verotetaan kuuden tunnin työpäivän saavuttaneilta osa vapaa-ajasta pois, ja annetaan se niille jotka eivät saavuta lyhyempää työaikaa. Säädetään kuuden tunnin työpäivän kumoamis-vero, jotta kukaan ei lopulta saisi pitää lyhyempiä työpäiviä kuin muut. Näin on kaikki ongelmat hoidettu, ja maailmassa vallitsee taas tasapäisyys ja samanlaisuus.
Tässä meillä joitain menestyviä maita, jossa painetaan duunia.
Pisin työaika on Meksikossa (2237 tuntia). Kolmossijalla on Kreikka, jossa työntekijä tekee vuodessa 2060 tuntia töitä.(Uusi Suomi)
Ilmoita asiaton viesti
Teollistuminen ja maatalouden koneistuminen lisäävät tuottavuutta ja antavat mahdollisuuden lyhentää työaikaa. Robotisaatio tulee tekemään samoin. Vaan kenen pussiin se tulee satamaan hyötynä? Yhtä paljon bisnestä vähemmällä työntekijöiden määrällä, vai yhtä paljon työntekijöitä lyhyemmällä työajalla? Menee hankalaksi jos Suomi joutuu käymään vapaata maailmankauppaa sellaisia ulkomaisia tahoja vastaan, jotka eivät lyhenää työaikaa ja siten säästävät kustannuksissa, teettämällä pitkiä nälkäpäiviä ja vielä nälkäpalkallakin.
Ilmoita asiaton viesti
”Palveluiden aukioloaikoihin kohdistuu mieluummin laajentamisen kuin supistamisen tarve.”
Palveluiden aukiolon kasvattaminen tarkoitta sitä, että pienyrittäjät eivät tee 10-12h päivää vaan 24h päivää.
Eli oikeasti aukiolojen vapauttaminen on isompien pelureiden pussiin pelaamista ja kohta saa parturipalvelut vaikka ABC:ltä, kuten kaikin muunkin ja kilpailu katoaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Soita kelloa, että yrittäjä herää”
Ilmoita asiaton viesti
Totta tuokin näkökulma. Yleensäkään bisneksen tekeminen ei pitäisi olla yhden ihmisen touhua. Eihän yksi ihminen voi kuurakettia rakentaa, siihen tarvitaan laaja joukko yhteistyön tekijöitä. On väärän suuntaista ajattelua kehittää (lue: rajoittaa) elinkeinojen toimintaedellytyksiä sillä perusteella, että yhteistyötä tekemättömät yhden ihmisen putiikit eivät pärjää kilpailussa niiden toimijoiden kanssa, jossa suuri määrä ihmisiä puhaltaa yhteen hiileen.
Ilmoita asiaton viesti
Noin tyhmästi minäkin ajattelin joskus.
Nyt olen viisaampi ja ymmärrän, että läpi historian liiketoiminnan tekemisen aikaa on rajoitettu siksi että markkinat toimisivat paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, no se on nykyaikaa ja tulevaisuutta että liiketoiminnan tekemisen aikaa vapautetaan, jotta palvelu toimisi paremmin, eli juuri silloin kun sille sattuu olemaan kysyntää, olipa kello mitä tahansa. Kysyntää ei määrää ja rajoita virkamies, vaan se muodostuu itsestään.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen vanhaan liiketoimintaa oli rajattua markkinapäivälle, saatiin sitten ostajat ja myyjät kohtaamaan toisensa.
Huutokaupoissa tehdään näin edelleen. Kirpputoreja järjestetään aikarajoitetusti. Pörssi on auki tiettyinä kellonaikoina ettei finanssialalla tarvitsisi vaihtaa kolmivuorotyöhön. Ennen oli ulkomaankauppa rajattu tapulikaupunkeihin niin sitä voitiin esimerkiksi vahtia paremmin.
Jossain kohtaa tuli tälläinen typeryys, että kaiken pitäisi olla kaiken aikaa avoinna. Siinä ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä.
Esimerkiksi 30 asteen pakkasella on kaikenlaiset virastot ja pikkukaupat auki eikä siellä ketään asiakkaita ole kun kaikkia vituttaa mennä ulos. Turhaa resurssien haaskausta tuo vain on.
Yrittäjällä taas ei ole resursseja polkaista 24/7 päivystystä johonkin erikoistuotteiden liikkeeseen, että ilman sääntelyä lopputuloksena on se että isommat jyrää pienet ja kilpailu häviää. Markkinatalouteen vähän kuuluu se asia kuin kilpailu, että jos se ei toteudu niin tulee se valtionyhtiöitäkin huonompi malli, eli yksityiset monopolit.
Ilmoita asiaton viesti
> Jossain kohtaa tuli tälläinen typeryys, että kaiken pitäisi olla
> kaiken aikaa avoinna. Siinä ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä.
Kyllä siinä järkeä on. Kaiken ei tarvitse olla avoinna. Vain sen mitä ihmiset tarvitsevat eli haluavat kulloinkin.
Ilmoita asiaton viesti
No ei.
Unohdat informaation kulkemisen ihmisille. Ei ihmiset tiedä milloin mikäkin kioski on auki. Onko siinäkään järkeä pitää kioskia auki ympäri vuorokauden, että sieltä haja-asutusalueelta joku matkustaa 50km asioimaan ja on ainoa asiakas koko päivänä? Entä onkin silloin kiinni potentiaalinen asiakas matkustaa turhaan?
Aukioloajat pitää käytännössä hakata kiveen kun palvelun perustaa, ja toimia vastaavalla tavalla.
Suosittelen joskus perustamaan yrityksen ja tarjoamaan jotain asiakaspalvelua kivijalkamyymälässä niin saat vähän parempaa käsitystä asiasta. Tänä päivänä ideaalista on, että löytyy säännöstely aukioloajoille, että on kilpailua ja toimivat markkinat, ja lisäksi sitten yritykset itsessään tiedottavat palveluajoistaan siltä osin miten poikkeavat.
Sellainen 24/7 palvelu toimii oikein mainiosti automatisoiduilla palveluilla. Automaattitankkaukset, verkkokaupat ja jne. Sitten kun pitää saada ihmisiä palvelemaan, toiminnassa on hyvä olla sääntelyä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos mainitsemasi ongelmat olisivat todellisia, ei siihen sääntelyä tarvita että yritykset lyhentävät aukioloa. Yrittäjät katsoisivat oman etunsa perään ihan itse. Sääntely on virkamiehen väkinäistä oikeassa olemista, ja usein oikeasti väärässä olemista.
Ilmoita asiaton viesti
Et nyt ymmärrä.
Isot yritykset joilla on henkilöstöä voivat pitää kioksin auki 24/7. Pienyrittäjällä ei ole resursseja tähän kun pitää joskus esimerkiksi nukkua, joten menee sitten yritykset nurin.
Lopputulos on se, että suuryritykset vievät kaikki markkinat ja kilpailu tyrehtyy siihen.
Sellaista taikatemppua ei tiedetä miten pienyrittäjät voisivat palkata läjäpäin jengiä työhön, että saisivat tarjottua 24/7 palvelua.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kyllä pitkälti Matin kannalla.
Vaikka äkkiseltään tuntuu ihanteelliselta ”valinnanvapaudelta”, että kauppaan voi mennä milloin tahansa, pitää miettiä mikä on sen hinta. 24 h aukiolon aikana aivan varmasti huomattava osa ajasta on vajaatuottoista.
Siis järkevän mittainen ja ihmisten vapaalla oloon sopivasti suhteutettu aukioloaika on kustannustehokkain. Esimerkiksi R-kioskit tai vastaavat rajallisine valikoimineen riittäisivät kattamaan poikkeustilanteet.
En ole ollenkaan varma haluaisivatko ihmiset 24 h aukioloa, jos he tietäisivät mitä se maksaa. Hehän sen kuitenkin maksavat.
Toisekseen 24 h palvelut ovat henkilökunnalle ilmiselvä rasite.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteistyö on se taikatemppu. Verkostoituminen. Yhdessä isommaksi yritykseksi. Sanoin tämän jo monta viestiä aiemmin, että yhteiskuntaa ei ei pidä rajoittaa heikoimpien tahtiin kulkevaksi, vaan mieluummin kannustetaan kaikkia kehittämään toimintaansa vahvemmaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Yrityksen liikevaihto on helposti niin pieni että ei ole resursseja mihinkään kasvamiseen isommaksi.
Yrityksen tarkoitus on myös tuottaa voittoa omistajilleen. Ei ole välttämättä mitenkään tarkoituksenmukaista kasvaa isommaksi jos sitä voittoa saa hyvin juurikin toimimalla minimaalisella porukalla.
Ilmoita asiaton viesti
> Yrityksen liikevaihto on helposti niin pieni että
> ei ole resursseja mihinkään kasvamiseen isommaksi.
Yhdistyminen toisten pienten yrittäjien kanssa on se taikatemppu, jolla yksi kasvaa kahdeksi, kaksi neljäksi, neljä kahdeksaksi. Yksin yrittäminen on heikkoa toimintaa, valtion taloutta ei kannata suunnitella eikä varsinkaan tahallisesti rajoittaa heikoimman lenkin tahdin mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
No siis jos joku myy musiikkilaitteita ja näiden korjausta, toinen erikoisempia mausteita ja vesipiippuja, ja kolmas kankaita ja verhojen ompelua niin miten nämä yhdistyisi?
Melkoisen erilainen osaaminen ja liiketoiminta. Erilaiset varastointitarpeet, erilaiset tavarantoimittajat… Erityyppiset yritykset voi tarvita jopa erilaista yhtiömuotoa.
Kyse ei ole mistään heikoimmasta lenkistä vaan erikoistumisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo mainitut eivät yhdistyisi, vaan saman alan osaajat, vaikkapa osuuskunnaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ei vastaa käytännön tilannetta missä on pieniä erikoistuneita liikkeitä siellä ja täällä.
Kyllä nykyään huoltoasemalta saa ostettua hampurilaista tai tehtyä vaikka päivän ostokset (mutta ei saa autoa korjattua) ja kassaneiti voi vaikka kohta parturoida hiuksia mutta saako sen myös korjaamaan vaikka kampiliiran?
Ilmoita asiaton viesti
Kuinkahan moneen prosenttiin työpaikoista tätä urakkahommaa on toteutettavissa. Joissakin paikoissa sitä kyllä jo käytetään ainakin ajoittain.
Paljon kuitenkin tulee mieleen töitä, mihin se ei sovellu, vähemmän niitä, mihin soveltuu.
Ilmoita asiaton viesti
Marinin poppoon luulisi saavan jotain prosenttilukuja selvitettyä, jos tekevät työnsä kunnola ja rehellisesti. Arvaisin kyllä että melko pieni vähemmistö töistä on kyseessä. Ei bussikuski, ei taksikuski, toivottavasti ei opettaja eikä poliisi eikä palomies, kansanedustaja no tottahan toki, ei tuotantolinjan työntekijä, ei kaupan kassatäti…
Ilmoita asiaton viesti
Kuuden tunnin työaika soveltuu hyvin suojatyöpaikkalaisille, järjestötoimintaan ja eläköityville.
Tuottavaa työtä tekevien tuntipalkkaa pitäisi taas nostaa vastaavasti. Toivottavasti asiakkailta löytyy ymmärrystä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minulle tuottavaa työtä tekevälle kelpaisi se 6 tuntia myöskin.
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai kelpaisi, vaan pystytkö takaamaan sen mitä Marin yrittää epätoivoisesti taikoa, että tuottavuus työnantajalle pysyy samana vaikka työaikasi lyhenee? Jos pystyt, ammattisi lukeutuu harvoihin ja valittuihin.
Ilmoita asiaton viesti
Kuitenkin fakta on se,että 8 tuntia ei tehdä oikeastaan missään tehokkaasti vaan säästellen.
Liukuhihnallakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Urakka-pohjalta on mahdollista joissakin työtehtävissä muodostaa tilanne, että työntekijä saisi lyhyemmän työajan aina kun vaivautuu tekemään työt ripeästi. Muutoin pelkkä työajan lyhentäminen vähentää myös tehdyn työn määrää, lyhyen alkuinnostuksen jälkeen rento meininki on sitten taas samaa kuin ennenkin, per työtunti.
Ilmoita asiaton viesti
On kai selvää,että työajasta keskustellessa ei voida keskustella siitä mitä joskus tehokkaasti voi tehdä vaan keskimääräisyydestä.
Keskimäärin ihminen väsähtää 8 tunnin aikana ja siksi tehokkuus laskee.
Keskimäärin ihminen jaksaa paremmin 6 tuntia ja silloin ei tehokkuus laske niin paljoa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla perusteella 6 tuntia on tehokkaampi työpäivä per tehty työtunti. Tosin päivystävissä ammateissa, poliisina, kaupan kassana, opettajana, tai tiettyyn työtahtiin pakottavalla tuotantolinjalla se ei vaikuta työn tuottavuuteen per työtunti.
Tekeekö ihminen kuudessa tunnissa yhtä paljon kuin kahdeksassa, vastaus siihen on ei, jos ei urakkana pääse pois kun on valmis.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi mielenkiintoista tietää missä ammateissa tuo työajan lyhentäminen voisi toimia?
Kun miehitys kaikissa ammateissa ja työtehtävissä on jo nyt minimissään. Jos yksi on poissa, homma ei toimi.
Ai perhana, jäi tuo Riekin kommentti lukematta.
Ilmoita asiaton viesti
Urakka-palkka on ollut käytössä rakennus-alalla. Periaatteessa sillä olisi voinut lyhentää omaa työaikaansa, mutta rahan kiilto silmissä ovatkin tainneet painaa päinvastoin ylitöitä tienatakseen mahdollisimman paljon ja nopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
Ion, Urakka palkka on ollut käytössä aina.
Nykyään vähemmän kuin ennen.
Parasta oli aikanaan MTM. Metod-Tid-Mätning.
Ilmoita asiaton viesti
Loistava idea Ion Mittler.
Toimistoissa ja virastoissa työtään tekeville naishenkilöille 6 h tunnin työpäivä olisi erinomainen parannus. Tehtyään työt valmiiksi toimistoissa, he voisivat kiirehtiä hoitamaan kotia ja lapsia, jolloin myös koulujen ja päiväkotien opettajien työ helpottuisi.
Tällainen työajan lyhennys kertaantuisi nopeasti ja lasten huolenpito paranisi ja kotitöille liikenisi enemmän aikaa. Kaikki hyötyisivät!
Ilmoita asiaton viesti
Miksiköhän minusta tuntuu, että väheksyt naisia etkä ota miehiä huomioon?
Ilmoita asiaton viesti
Minulla pieni kutina, että tuo ehdotuksesi ei ainakaan sanamuotonsa ja perustelunsa osalta menisi läpi feministisestä siivilästä. Mutta sinänsä lyhyempi työaika naisille voisi käydä feministeille, kunhan se perustellaan tasa-arvolla eikä perinteisellä naisten roolilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Ion!
Sinä osaat sovittaa sanasi paremmin kuin minä.
Tärkeintä lasten ja nuorten kannalta olisi että jompikumpi vanhemmista olisi enemmän aika kotona luomassa turvallisuutta lapsille ja nuorille myös murrosikäisille.
Saattaisivat monet ikävät haitat nuorten kohdalla vähentyä
Ilmoita asiaton viesti
Miksei ”virka-Kyösti” ei voi mennä hoitamaan niitä kakaroita?
Oliko tämä päivän sukupuoliroolittunein kommentti vai ”kännissä ja läpällä”?
Ilmoita asiaton viesti
Mulle 6 tunnin työpäivä olisi parasta. Fyysinen työ.
Ilmoita asiaton viesti
Käykö 75% palkalla 75% työaika, normaalista 8 tunnin työajasta ja palkasta laskettuna?
Ilmoita asiaton viesti
Miksi lasket noin? Alunperin kyseisessä mallissa on tarkoitus tehostaa työpäivää ja saada tinki täyteen tehokkaammin. Tämän tarvittavan tuotannon saavuttamiseksi täytyisi koko yrityksen organisaatio saada ketteräksi ja motivoituneeksi. Miltä kuulostaisi, jos nostaisimme työpäivän pituuden 10 tuntiin, mutta laskisimme työtahdin erittäin hitaaksi? Näin saisimme tuotettua ainakin sitä kaivattua työaikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten blogikin selittää, on ammatteja joissa nykyään toteutuva tuottava työpanos on mahdollista saavuttaa lyhyemmälläkin työajalla, jos Facebookissa surffaamisen osuus väheee. Mutta on paljon ammatteja, joissa työn tuottavuus on suoraan verrannollinen työn kestoon, ja työajan lyhentäminen vähentäisi myös tuottoa samassa suhteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kun noita ammatteja kerran on, niin miksi helvetissä tuosta 8:sta tunnista sitten urputetaan? Eihän työelämä ole muutenkaan mitenkään tasapuolista.
Perkele, kun tämä viikon lomautus menee täällä roikkuessa 🙁
Ilmoita asiaton viesti
Voimassa olevien lakien ja allekirjoitettujen työsopimusten mukaan yritys ostaa työntekijältä aikaa, ei työsuoritteita. Lue oma työsopimuksesi. Sen takia siitä pidetään kiinni, koska niin on sovittu osapuolten kesken.
Ilmoita asiaton viesti
No tässähän on kai nimenomaan kyse sopimuksista ja muutosvastarinnasta, josta työntekijöitä yleensä syytetään.
Työnantaja tosiaan pitää kiinni työajoista, eikä töistä lähdetä minuuttiakaan aikaisemmin, mutta todellisuudessa vain työsuoritteella on merkitystä. Tämä työsuorite kiinnostaa ainakin lähiesimiestä kovasti.
Työelämä tulee muuttumaan, mutta mihin suuntaan onkin sitten mielenkiintoista, mutta näin vanhenevana äijänä alkaa tuo eläkekertymä ja eläköitymisaika olla kuitenkin lähempänä sydäntä. Huvittelen välillä kertomalla nuorisolle, kuinka raakaan todellisuuteen he vielä joutuvat.
Ilmoita asiaton viesti
”Onko 50 hengen yleisörajoituksen vahingossa virheellisesti julkaisseessa STM:n virastossa sattumalta menossa kokeilu kuuden tunnin työpäivästä, urakka-perusteisena?”
Tai ehkä vain se normaalin 8 tunnin viimeisiä hommia,kun on jo väsynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Virastossa istuminen ottaa voimille.
Ilmoita asiaton viesti
Se vähän riippuu mitä siellä tehdään.
Ilmoita asiaton viesti