Lääke polkupyörä-varkauksien ikuiseen ongelmaan: rekisteröinti?

Polkupyörien varastaminen on ehtymätön ongelma muutoin melko sivistyneessä yhteiskunnassa. Niitä varastetaan Suomessa noin 85,000 vuodessa. Poliisia ei jaksa kiinnostaa tällaisten rikosten selvittäminen, vaikka varastetun tavaran arvo on yleensä useita satoja, jopa yli tuhat euroa. Poliisi saa selvitettyä keskimäärin kolme prosenttia näistä rikoksista, joiden yhteenlaskettu arvo vuodessa lienee jossain 20 miljoonan euron nurkilla (olettaen, että varastetun pyörän arvo olisi keskimäärin vaikkapa 235 EUR). Ei ihan pieni sosiaalinen tulonsiirto köyhiltä ja keskiluokkaisilta narkkareille ja alkoholisteille.

https://yle.fi/uutiset/3-11447640

Polkupyörää harvoin varastetaan omaan tarpeeseen, vaan se on varainhankinnan väline, yleensä alkoholiin tai huumeisiin. Pyörä täytyy saada myytyä, jotta niiden varastelussa on jotain mieltä. Täytyy löytää ostaja. Ilmoitus nettiin, ja ostaja löytyy kyllä, jos hinta on kohdallaan. Kiinni jäämisen riskiä voi vähentää käyttämällä ilmoituksessa netistä bongattua toista valokuvaa vastaavasta uudesta tai käytetystä tuotteesta. Myös ulkoilma-kirpputoreilla kaupunkien puistoissa pyörii polkupyörän kauppaajia kesäisin.

Tuollaisen 20 miljoonan euron rikos-kokonaisuuden ehkäisemiseksi kannattaisi ehkä tehdä jotain. Lienee täysin selvää, että ongelma ei ole menossa pois itsestään, jos sille ei tehdä mitään. Minulta varastettiin ensimmäinen pyörä kun olin 16-vuotias. Eikä se ole jäänyt viimeiseksi varkaan matkaan lähteneeksi polkupyöräkseni. Varkaus aiheuttaa aina enemmän haittaa kuin on varastetun omaisuuden rahallinen arvo. Henkinen ahdistus ja v*tutus, listahinnaltaan minun papereissani vähintään 200 EUR, sekä mahdollisesti käytännön ongelma liikkumisessa silloin kun pyörällä piti juuri kulkea johonkin, ja uuden polkupyörän hankkimisen vaiva. Ehkä uuden ostamiseen ei ole edes varaa juuri sillä hetkellä, ja polkupyörättömyyden ongelma kroonistuu joksikin aikaa.

Rohkenen ehdottaa, että tämä vuositasolla noin 20 miljoonan euron (+ henkisistä kärsimyksistä ja käytännnön vaivasta toiset 20 MEUR, yhteensä 40 MEUR) rikollisuus laitettaisiin kuriin kansallisella polkupyörien rekisterillä. Jos ei nyt heti ensi alkuun laiteta rekisterikilpiä polkupyöriin, niin ainakin voisi määrätä pakolliseksi, että polkupyörän rungossa on oltava sarjanumero jota ei saa ylikirjoittaa jälkikäteen. Jos rungon sarjanumero on viilattu pois tai ylikirjoitettu, pyörällä ajaminen on laitonta ja se on hävitettävä.

Polkupyörien myynti-ilmoituksissa netissä tms. sarjanumero määrättäisiin pakolliseksi tiedoksi. Suuret kauppapaikat kuten tori.fi ja huuto.net voitaisiin jopa velvoittaa lähettämään uuden julkaistavan polkupyörän myynti-ilmoituksen sarjanumero kansallisen rekisterin tietokantaan, josta tulee vastaus OK jos kyseisen sarjanumeron polkupyörää ei ole ilmoitettu varastetuksi. Käytetyn (tai uudenkin) polkupyörän ostaja voi ilmoittaa rekisteriin olevansa pyörän uusi omistaja, ja myyntitilanteessa myyjä kirjaa rekisteriin luopuneensa pyörän omistajuudesta.

Tällä tavoin muuttuisi käytännössä mahdottomaksi, että polkupyöriä varastava deeku löytää hyväuskoisen ostajan, joka antaa ryysyissä kulkevalle myyjälle ”benefit of doubtin”, että pyörä mahdollisesti oli ihan laillisesti myyjän omaisuutta, jostain kirpputorilta varmaankin löydetty halvalla. Ostaja tietäisi varmuudella, jos hänen hankkimansa pyörä on varastettu. Silloin ostaja tietäisi myös varmuudella syyllistyvänsä itse rikokseen, varastetun tavaran kätkemiseen. Deekun markkinat romahtaisivat vähintäänkin kymmeniä prosentteja.

Lisäksi tulisi ongelma, että ensimmäinen vastaantuleva rehellinen ostaja voisi käräyttää deekun poliisille, koska hänellä ei olisi ainoastaan epämääräinen epäilys että hänelle kaupataan mahdollisesti varastettua pyörää, vaan varma tieto asiasta. Tämä kaventaisi deekun markkinoita vielä entisestäänkin, kun ostajiin ei voisi luottaa että he eivät käräytä myyjää varastetun tavaran välittämisestä.

Päästäisiin vihdoinkin tilanteeseen, että polkupyörän varastamisessa ja sen myymisessä eteenpäin kiinni jäämisen riski on huomattavan suuri ongelma, ja syy lopettaa tuo toiminta kannattamattomana.