Lähes puolet amerikkalaisista puoltaisi USA:n hajottamista kahdeksi valtioksi

Tällä viikolla julkaistussa Virginian Yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen teettämässä kyselyssä esitettiin 300 kysymystä noin kahdelle tuhannelle Yhdysvaltojen kansalaiselle. Melkoinen määrä kysymyksiä, onkohan tämä edes järkevää väsyttää ihmisiä niin suurella kyselyllä? Vaikuttaako kysymysten suuri määrä vastausten laatuun viimeisten sadan kysymyksen kohdalla, kun vastaaja alkaa jo pohtia, eikö tämä ikinä lopu, mihin olen oikein suostunut?

Yliopiston tutkijat sanovat vastausten virhemarginaalin olevan 2.2%. (Olettaen siis, että vastaajien väsymys ei selitä minkäänlaista ajatuksen harhailua viimeisten sadan kysymyksen kohdalla.) Tutkijat nostavat tiedotteessaan näkyvästi esiin 300 kysymyksestä noin 25 kiintoisinta. Ehkä yllättävin kysymyksistä on, pitäisikö Yhdysvallat jakaa kahdeksi valtioksi, toinen demokraateille ja toinen republikaaneille? Yllättävää on kysymyksen asettelun lisäksi se, että lähes puolet vastaajista vastasi tähän kysymykseen myöntävästi. (En tiedä, oliko tämä kysymys 300 kysymyksen maratonissa ensimmäisten vai viimeisten joukossa, ja vaikuttaako se vastausten laatuun.)

https://centerforpolitics.org/crystalball/articles/new-initiative-explores-deep-persistent-divides-between-biden-and-trump-voters/

Kysymyksen sanamuoto oli:

”The situation in America is such that I would favor [Blue/Red] states seceding from the union to form their own separate country.” (Tilanne Amerikassa on sellainen, että minä puoltaisin [Sinisten/Punaisten] osavaltioiden irtautumista liittovaltiosta muodostaakseen oman erillisen valtionsa.)

Siniset ja Punaiset osavaltiot ovat käsite, joka tarkoittaa niitä Yhdysvaltojen osavaltioita, joissa vaalit voittaa perinteisesti lähes aina Republikaaninen Puolue (punaiset) tai Demokraattinen Puolue (siniset). Yhdysvaltojen jakaminen kahdeksi valtioksi tällä perusteella muodostaisi kartasta jonkunlaisen tilkkutäkin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Red_states_and_blue_states

Vuoden 2020 vaaleissa Donald Trumpia äänestäneistä 52 % oli vähintäänkin osittain samaa mieltä kysymyksen sanamuodon kanssa (somewhat agree, sekä sitä vahvemmin samaa mieltä olevat yhteen laskettuna). 25 % Trumpin äänestäjistä oli vahvasti samaa mieltä (strongly agree) väitteen kanssa.

Joe Bidenin äänestäjistä 41 % oli vähintäänkin osittain samaa mieltä, ja 18 % oli vahvasti samaa mieltä väitteen kanssa.

Yhteen laskettu tilasto on, että 46.5 % vastaajista oli vähintäänkin osittain samaa mieltä siitä, että Yhdysvallat pitäisi jakaa kahteen valtioon, ”koska tilanne Amerikassa on sellainen”. Tässä viitataan kansan jakautumiseen jyrkästi kahteen ideologiseen leiriin, joiden fanaattisimmat kannattajat suhtautuvat erittäin vihamielisesti toisiinsa (ja toistensa edistämään politiikkaan).

USA:n väestön jakautuminen kahteen toisiaan vihaavaan leiriin ei ole ihan eilisen päivän uutinen. Onhan siitä kuultu tarinoita jo ainakin viimeiset viisi vuotta, Donald Trumpin nousun ja uhon alkuajoista asti. Silti vaatii hieman totuttelua uskoa se todeksi, että kansan keskuudessa esiintyy näin laajaa halua jakautua kahdeksi erilliseksi valtioksi.

Ei Yhdysvallat mihinkään jakaudu. Tämän kyselyn tekijöiltä puuttui mielikuvitusta ja osaamista asettaa tarjolle myös vaihtoehto, että Yhdysvallat pysyy yhtenä valtiona, mutta se jakautuu kahdeksi itsehallinnoksi, siten että Republikaaninen Puolue hallitsee ns. punaisia osavaltioita, ja Demokraattinen Puolue hallitsee ns. sinisiä osavaltioita. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka suuren kannatuksen tämä vaihtoehto olisi saanut tuossa kyselyssä. Perinteikkään ja maailman vaikutusvaltaisimman valtion pilkkominen kahdeksi on niin radikaali ehdotus, että kynnys myöntävään vastaukseen on korkea. Valtion pitäminen yhtenä ja siirtyminen kahteen itsehallintoon olisi paljon pehmeämpi ehdotus, ja luultavasti saisi korkeamman kannatuksen kuin se radikaali kysymys, joka tuossa kyselyssä esitettiin.

Minulla on kertoa nimikin tällaiselle järjestelylle. Moniulotteinen demokratia, poliittisten vähemmistöjen itsehallinto. (Huomaa, että kyse on ”poliittisista” vähemmistöistä, tietyn puolueen kannattajista, ei etnisistä vähemmistöistä.) Johdatus aiheeseen löytyy kotisivuiltani:

http://ionmittler.com/politics/?lang=fi

Aika näyttää, kulkeeko jyrkästi kahteen leiriin poliittisesti jakautunut USA kohti moniulotteista demokratiaa. Se olisi kohtalon oikku, jos demokratiaa vähän hoiperrellen kotimaassa ja ulkomailla edistänyt USA siirtyisi demokratian seuraavalle korkeammalle tasolle ensimmäisten valtioiden joukossa. He kun siirtyivät ensimmäisten joukossa myös demokratian nykyiselle globaalisti yleisimmälle tasolle, enemmistödemokratiaan, valtiota perustettaessa vuonna 1776.