Lähteekö hallitus populistiselle laukalle rankaisemalla riskialueille matkustavia?

YLE uutisten kyselyssä 76 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että valtion ei pitäisi maksaa korvauksia tulonmenetyksestä henkilölle, joka määrätään karanteeniin siksi että hän on matkustanut sellaiseen valtioon, johon matkustamista Suomen hallitus ei suosittele tällä hetkellä, koronavirus-tilanteen takia.

52 prosenttia vastaajista eväisi henkilöltä oikeuden korvauksiin tulonmenetyksestä vain yllä mainitulla perusteella. 24 prosenttia vastaajista haluaisi evätä korvaukset myös minkä tahansa muun hallituksen suosituksen noudattamatta jättämisen perusteella.

https://yle.fi/uutiset/3-11507359

Kansa on puhunut. Kuten arvata saattaa, hallitus selvittää mahdollisuuksia muuttaa lakia tähän suuntaan jo ensi viikolla.

Perustuslain asiantuntija Pauli Rautikainen huomauttaa YLEn toimittajalle, että valtio saattaisi ampua itseään jalkaan kieltämällä ansionmenetysten korvaamisen niiltä jotka eivät ole noudattaneet suosituksia, koska se poistaisi ihmisiltä motiivin ilmoittautua viranomaisille kun he tietävät altistuneensa korona-virukselle. Henkilön oman taloudellisen edun kannalta olisi motivoivinta vain olla hiljaa tapahtuneesta, ja jatkaa töissä käyntiä normaaliin tapaan yhdessä työkavereiden kanssa, ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tämä olisi varsin huono skenaario korona-viruksen leviämisen riskien kannalta.

Perustuslain asiantuntijat huomauttavat myös, että suositukset ovat vain suosituksia. Ne eivät ole laillisesti velvoittavia. Ne eivät ole lain edessä oikein yhtään mitään. Nyt on suositeltu kasvomaskin käyttöä joukkoliikenteessä. Ensimmäisenä päivinä arvioin maskin olevan noin joka toisella matkustajalla HSL:n lähijunassa, jossa matkustin. Toisena päivänä arvioni putosi noin 25% tasolle, ja samaa uutisoitiin valtakunnan mediassakin. Tänään sanoisin että enää 10% matkustajista HSL:n junissa käyttää kasvomaskia. Suosituksen teho on laskenut kuin lehmän häntä. Miksi kukaan ottaisi vakavissaan hallituksen, joka ei julkaise määräyksiä, vaan suosituksia? Ei suositusten julkaiseminen ole mitään johtamista.

Kansalla on oikeus mielipiteeseensä, ja kansa haluaisi rangaista niitä jotka eivät noudata ”suosituksia”. Lienee liikaa vaadittu, että kansa vaatisi ensin hallitusta julkaisemaan lainvoimaisia määräyksiä, suositusten sijasta, ennen kuin niiden noudattamista aletaan vaatia ihan oikeasti. Mutta olkoon asia niin. Kansa saakoon mitä tahtoo. Sitä kutsutaan demokratiaksi. Joskus sitä kutsutaan populismiksi. Onko näillä kahdella joku selkeä ero, sitä en tiedä.

Suomen hallitus on linjannut, että matkustamista ei suositella sellaisiin maihin, joissa on ollut uusia korona-viruksen tartuntoja enemmän kuin 8 kpl sataa tuhatta asukasta kohden viimeisten kahden viikon aikana. Asun HUS-sairaanhoitopiirin alueella, jossa tartuntoja on ollut viimeisten kahden viikon aikana 217 kpl, mikä tekee 1.7 miljoonan asukkaan väestössä 12 kpl sataa tuhatta asuakasta kohden. Hallitus siis suosittelee, että Helsingin seudun asukkaiden kannattaa mieluummin oleskella kotimaassa, alueella jossa on uusia tartuntoja 50% enemmän kuin joissakin sellaisissa ulkomaissa, joihin matkustamista ei suositella. Ilmankos nämä ovat vain suosituksia eikä määräyksiä, koska tässä ei ole ihan täysin selkeää logiikkaa mukana.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006608327.html

Mutta kaikki edellä sanottu on lopulta vain toisarvoista, sivuseikkoja. Iso ja mielenkiintoinen kysymys on, pitäisikö samaa ajattelutapaa soveltaa muihinkin tilanteisiin, joissa Suomen kansalainen nauttii valtion kustantamaa terveyspalvelua tai sosiaaliturvaa, jonka tarve on aiheutunut siitä että henkilö on jättänyt noudattamatta valtion suosituksia? 20% Suomen väestöstä juo alkoholia enemmän viikossa kuin THL suosittelee, 15% tupakoi vaikka THL ei suosittele sitä,  ja 60% suomalaisista syö enemmän ruokaa rasvarenkaiksi vyötärölle kuin THL suosittelee. Silti he kaikki ovat oikeutettuja varsin kalliiseen terveydenhoitoon, jos maksa rasvoittuu, keuhkosyöpä iskee, tai nivelet kuluvat ylipainoisen taakan alla. Ja sosiaaliturvaan, jos nuo terveys-ongelmat vievät työkyvyn.

Myös huumeiden käyttäjät ovat oikeutettuja valtion maksamaan terveydenhoitoon ja sosiaaliturvaan, liittyen terveydellisiin ongelmiin tai työkyvyttömyyteen joiden syynä on huumeiden käyttö. Vaikka tässä tapauksessa kyse ei ole edes ”suosituksen” laiminlyömisestä, vaan lain rikkomisesta. Edes rikoksen tekeminen ei vie Suomen kansalaiselta oikeutta valtion kustantamaan terveydenhoitoon ja sosiaaliturvaan, vaikka niiden tarve aiheutuisi henkilön tekemästä rikoksesta.

Olen tietyiltä osin kovan linjan miehiä alkoholi-politiikan kohdalla. Haluaisin että valtio lopettaisi viinan maksamisen sosiaaliturvan muodossa alkoholisteille. Valtio maksaa alkoholisteille heidän viinansa, eli käytännössä valtio kustantaa ja ylläpitää sairautta, joka tuhoaa heidän elämänsä. Siinä mielessä en ole täysin eri suuntainen ajattelultani kuin ne kansalaiset, jotka ovat vastanneet edellä mainittuun YLEn kyselyyn. Minäkin olen sitä mieltä, että valtion maksama sosiaaliturva voitaisiin joiltakin osin sitoa vastuulliseen elämäntapaan. Taitaa olla kuitenkin niin, että alkoholismi, tupakointi ja ylipaino ovat liian merkittäviä kansanterveydellisiä ja taloudellisia ongelmia yhteiskunnallemme, jotta kansa haluaisi lähteä sellaisia ratkomaan leikkaamalla sosiaaliturvaa niiltä, joiden elämäntavan valinnat eivät noudata suosituksia.

Niinpä saamme todistaa populistista näytelmää, jossa suuri väenpaljous on löytänyt jonkun pienen marginaalisen vähemmistön paheksuttavaksi ja sosiaaliturvan leikkausten kohteeksi. Saavat ansionsa mukaan, mokomat jotka eivät noudata suosituksia.

IonMittler

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu