Länsimailla ei ole suunnitelmaa maailman demokratisoimiseksi
Ruotsalainen teini on tullut kuuluisaksi siitä, että hänen vanhempansa brändäsivät hänet mannekiinikseen edustamaan nuorisoa, joka raivoaa vanhemmille sukupolville siitä, että he jättävät nuorisolle perinnöksi saastuneen luonnon ja lämmenneen ilmaston. Luonnon ja ilmaston suojelusta onkin sitten kokoustettu maailman valtioiden kesken, isosti ja moneen kertaan. Kovin merkittävää sopua ei ole syntynyt, mutta jotain kuitenkin. Parempi kuin ei mitään. On asetettu tavoitteita ilmaston ja luonnon suojelun kehittämiseksi globaalisti. Sovitut tavoitteet ovat velvoittaneet valtioita tekemään suunnitelmia, miten tavoitteisiin päästään.
On olemassa tavoitteita, ja suunnitelmia tavoitteiden täyttämiseksi.
Demokratian osalta tilanne on toinen. YK:n ihmisoikeuksien julistus määritteli jo vuonna 1948, että ihmisillä ja kansoilla on oikeus hallita omaa valtiotaan demokraattisesti. Näin ei ole kuitenkaan käynyt kuin noin joka toisessa valtiossa, jos sitäkään. Silti kaikki epädemokraattisetkin valtiot ovat YK:n jäseniä, vaikka ne eivät toteuta YK:n ihmisoikeuksien julistusta. YK on osoittautunut demokratian edistämisen kohdalla pystyyn kuolleeksi puuksi, joka ei kanna enää juuri mitään hedelmää. Ja miten voisi kantaakaan, kun puolet YK:n jäsenvaltioista on epädemokraattisia, monet suorastaan diktatuureja? On täysin selvää, että sellaisten jäsenmaiden äänestyksen (saati sitten yksimielisen päätöksen) tuloksena ei edistetä demokratiaa maailmassa. Tuskin tullaan koskaan edistämäänkään.
Sitä saa mitä tilaa, ja se jää saamatta, mitä ei ole tilattu. Amazonin verkkokauppa ei ole koskaan lähettänyt minulle yhtään tuotetta jota en ole tilannut. Kumma juttu, onko verkkokaupassa jotain vikaa? Miksi tavara ei kulje, vaikka en edes tilaa mitään?
Maailman demokratisoimiseksi ja diktatuurien lakkauttamiseksi ei paljon kokousteta. Jos joku kysyy, miksi demokratia ei saavu maailmaan, vastaus on, että höh ettehän ole edes tilanneet sitä. Demokratian edistymiseksi maailmassa ei ole vaivauduttu laatimaan minkäänlaisia tavoitteita, ei alkeellisimpiakaan, kuinka paljon demokratian pitäisi lisääntyä maailmassa tietyssä ajassa.
Ei ole olemassa tavoitteita, eikä suunnitelmia tavoitteiden täyttämiseksi. Siksi demokratia ei edisty maailmassa. Hädin tuskin Euroopan Unionin sisälläkään.
On selvää, että diktatuurit eivät tule osallistumaan demokratian kehittämisen tavoitteiden laatimiseen. Valitettava ongelma EU:ssa on, että edes kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät halua osallistua demokratian kehittämisen tavoitteiden laatimiseen. Onneksi Turkki ei ole vielä jäsen, se nyt vielä puuttuisi kivenä kengässä. Mutta ilman Turkkiakin näyttää siltä, että EU on tehnyt saman virheen kuin YK aikoinaan: oli yleviä tavoitteita, mutta jäseniksi otettiin valtioita jotka eivät edusta niitä tavoitteita. Ja sitten tavoitteiden edistäminen pysähtyy siihen että nuo jäsenet, jotka eivät demokratian tavoitteita edusta, estävät asettamasta yhteisiä tavoitteita demokratian edistämiseksi.
YK on menetetty tapaus demokratian edistämisen osalta. YK on hyödyllinen areena siihen tarkoitukseen, että kaikki ja kaikenlaiset valtiot voivat keskustella keskenään rauhanomaisesti (poislukien Taiwan jne.), mutta demokratian edistämiseen YK ei ole tehokas väline, koska siellä myös diktatuureilla on äänioikeus, joten demokratiaa maailmassa olennaisesti edistäviä päätöksiä ei ole odotettavissa juuri koskaan. Onko myös EU menetetty tapaus? Kovin hankalalta tilanne näyttää.
Maailma tarvitsee teinejä, jotka raivoavat vanhemmalle sukupolvelle siitä, miksi he jättävät nuorisolle perinnöksi maailman, joka on täynnä voimakkaita diktatuureja, joita on ruokittu rahalla ja kaupallisella yhteistyöllä niin lihaviksi, että niiden valta alkaa käydä ongelmaksi jo globaalisti kaikkialla. Tarvitsemme tavoitteita, ja suunnitelmia tavoitteiden täyttämiseksi. Mutta sellaisia on mahdotonta laatia YK:ssa, ja hyvin vaikealta se näyttää jo nykyisessä Euroopan Unionissakin. Pitäisi perustaa tarpeeksi puhdas pöytä, demokratiaan sitoutuneiden maiden yhteisö. Vain sellaiselta taholta voi odottaa konkreettisia tavoitteita ja suunnitelmia demokratian edistämiseksi maailmassa.
Tekeekö Euroopan Unioni historiallisen virheen keräämällä jäsenikseen nimenomaan ja ehdottomasti vain Euroopan mantereella olevia valtioita? Eurooppalaisuus edellä niin sokeasti ja innokkaasti, että demokratia ja ihmisoikeudet jäävät joskus jalkoihin, ja kiveksi kenkään pitkälle tulevaisuuteen asti yhteisessä päätöksen teossa. Eikö sitä kutsuta rasismiksikin, kun ihmisiä ja kansoja asetetaan etuoikeutettuun asemaan maantieteellisen syntyperän perusteella?
Olisiko sittenkin kannattanut perustaa Euroopan Unionin sijasta Demokraattisten Valtioiden Unioni?
Käsitykseni mukaan Greta Thunberg ryhtyi ilmastoaktivistiksi oma-aloitteisesti siksi, että ilmastoasia sattui häntä kiinnostamaan eikä siksi, että hänen vanhempansa olisi siihen hänet brändänneet.
Demokratiaa ei saada, jos ei valtaväestö sellaista halua. EU:ssakin on demokratiavaje. EU-komissiolla ja EU-neuvostolla, joiden jäseniä ei valita vapailla vaaleilla, on suhteellisen paljon valtaa päättää EU-jäsenmaiden lainsäädännöstä. EU-parlamentti voi hyväksyä vain komission ja neuvoston hyväksymiä direktiivejä.
Minusta useimmat ihmiset näyttävät Suomessakin haluavan olla kilttejä alamaisia eivätkä valveutuneita kansalaisia. Itäblokin maiden järjestelmät romahtivat osaksi siksi, koska sen maissa monet huomasivat suuren elintasokuilun oman maan ja ns. länsimaiden välillä. Virossa nähtiin esimerkiksi Suomen television K-kaupan Väiskin lihatiski -mainokset samaan aikaan, kun siellä ei yleensä ollut mahdollisuuksia ostella paljoa lihoja. Pelkään, että tulevaisuudessakin useimmille kelpaa suhteellisen epävapaa ja epädemokraattinen valtiojärjestys kunhan vain aineellinen elintaso on korkea.
Ilmoita asiaton viesti
> Käsitykseni mukaan Greta Thunberg ryhtyi ilmastoaktivistiksi
> oma-aloitteisesti siksi, että ilmastoasia sattui häntä
> kiinnostamaan eikä siksi, että hänen vanhempansa
> olisi siihen hänet brändänneet.
Niin varmaan, ja luultavasti myös Robin ryhtyi pop-muusikoksi oma-aloitteiseksi siksi, että musiikki sattui häntä kiinnostamaan eikä siksi, että hänen levy-yhtiönsä olisi siihen hänet brändännyt.
Robinin kohdalla on sentään totta, että idea musiikin tekemisestä oli luultavasti hänen oma keksintönsä. Kaikki muu on sitten Robininkin kohdalla täysin aikuisten brändäämää, säveltämää ja sanoittamaa, siltä osin teinien tarinat yhtyvät samanlaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ion
Olet aivan ihana idealisti.
Todellisuudessa vallanhalu ja itsekkyys, ahneus vastustavat moniulotteista demokratiaa.
Taistelua pahuutta vastaan on käyty Jeesuksen ajoista lähtien ja varmaan jo ennen hänen aikojaan.
Jotain parannusta on tapahtunut, kun Indonesia maailman neljänneksi suurin valtio on moniulotteisen demokraattinen, vaikka korruptio on kansan tapa. Miten demokraattinen on Intia? Minä en maata tunne. Tunnetko sinä Intian olemusta tarkemmin?
Siinä kaksi suurehkoa valtiota, joissa on demokratinen kehitys hyvällä alulla.
Ilmoita asiaton viesti
Idealisti olen kyllä, mutta pragmaattisilla mausteilla. Lobbaan sen puolesta että vähemmistöjen autonomia olisi oikeasti kaikkien osapuolten etu. En oikeastaan lobbaa kenenkään etua vastaan, paitsi eliittien etua vastaan kylläkin.
Mielenkiintoinen paradoksi EU:ssa on, että EU:lla on olemassa ohjelma ja julkilausumia paikallisten itsehallintojen edistämiseksi EU:n jäsenvaltioissa. Sellaisten kuin vaikka Sveitsissä. Se on EU:n virallinen kanta että alueellista autonomiaa tulisi lisätä ja tukea jäsenmaissa. Keskustan maakunta-himmeli verotus-oikeudella on juuri sitä.
Paradoksi tämä on siksi, että suurimman osan ajasta Brysselin byrokraatit käyttävät kaikkia EU:n kansalaisia velvoittavien direktiivien laatimiseen. Joita paikalliset itsehallinnot eivät saa päättää toisin. Niinpä EU:n pääasiallinen agenda on lopulta homogeenisen yhteiskunnan rakentaminen Brysselin keskushallinnon mahtikäskyillä, ja puheet paikallisten itsehallintojen edistämisestä ovat lähinnä kosmetiikan ja tyhjän sanahelinän tasoa.
Intiassa korruptio ja köyhimpien köyhyys ovat sellaisella tasolla, että suomalaisen on vaikea käsittää niitä mittasuhteita. Kai siellä itsehallintoja on, joissa on äänestäjiä kymmeniä kertoja enemmän kuin Suomessa on väestöä. Ei varmaan politiikan rehellisyys ole Euroopan tasoa, mutta Kiinaa ja Venäjää paljon parempi.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kuulut Intian köyhyydestä ja yhteiskunnan vanhoillisten tapojen kovin hitaasta uudistumisesta.
Indonesian onni oli hollantilaisten pitkä siirtomaa kausi, jona aikana rakennettiin eurooppalainen koululaitos ja hallinto.
Ilmoita asiaton viesti
Intiassa kastijako on edelleen iso ongelma. Äärimmäisen eriarvoista luokka-yhteiskuntaa tukeva uskonnollinen ideologia.
Ilmoita asiaton viesti
Kommunismi ja puolue ovat lailla kiellettyjä Indonesiassa. Muuten sieltä löytyvät kaikki eri puolueet edustamaan kansan ryhmiä. Virkamiehistä maanviljelijöihin.
Vaikka Islam on suurin uskontokunta, niin kristittyjä on noin 20 miljoonaa. Katollisia ja useita ”lahkoja kuten mormonit ja helluntailaiset. Balilla on eniten Hinduja. buddhalaisten määrästä en tiedä.
Lain mukaan indonesialaisen on uskottava Jumalaan. Ateismi ei ole sallittua ja laiton yhteisö
Ilmoita asiaton viesti
Kommunismin kieltäminen ei ole loogista, koska moni muukin ideologia on muodostanut totalitaarisia hallintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kielto pohjautuu luullakseni kommunistien aloittamaan vallankumouksen suunnitteluun ja yritykseen joskus 50-60 luvuilla. Kapina aiheutti noin 100 000 uhria puolin ja toisin. Numerotiedot eivät ole tarkkoja eikä tarkistettuja
esimerkiksi perheemme nuoret, jotka kävivät peruskoulun Indonesiassa, eivät saaneet opetusta maansa historian poliittisista tapahtumista. ’
Kommunismi sai huonon maineen ja nimen noista ajoista. Ehkä Kambotsan Khmerien verinen vallankumous on vielä muistissa
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaiset kulttuuriälyköt löysivät kuuhun paenneita natseja joista tekivät elokuvan kansainväliseen levitykseen. Se kuitenkin naurettiin lyttyyn.
Ilmoita asiaton viesti