Liittääkö Israel Jordan-laakson itseensä, vai vedättikö Netanyahu äänestäjiä?

 

Israelin suunnalla kohistaan pääministeriksi juuri nousseen Binyamin Netanyahun lupauksista liittää Israelin alueisiin palestiinalaisilta vallattuja alueita, mm. Jordan-joen laakso sekä useita siirtokuntia. Suuri osa EU-maista suunnittelee jo, millaisia sanktioita Israelille asetettaisiin tämän kansainvälisen lain vastaisen rikoksen johdosta. Jordania uhkailee Israelia ”konfliktilla”. USA:n presidentti Trump on hankkeelle myötämielinen. Oranssitukkaa ei voisi vähempää kiinnostaa kansainvälinen laki tai palestiinalaisten ihmisoikeudet.

Mutta onko Netanyahu tosissaan? Israelin suuri vasemmistolainen sanomalehti Ha Aretz arvioi kolumnissaan kymmenen päivää sitten, että Netanyahun suurista puheista huolimatta on melko epätodennäköisetä, että tässä olisi kyse mistään muusta kuin kokeneen poliittisen ketun Netanyahun ovelasta bluffista, jolla saatiin taas kerran Israelin äärioikeiston äänet kerättyä omaan laariin, ilman todellista aikomusta toteuttaa tuota mahtipontista vaalilupausta laajoista ja dramaattisista alueliitoksista.

https://www.haaretz.com/israel-news/.premium-there-will-be-lots-of-annexation-talk-from-netanyahu-but-no-action-1.8826440

Olosuhteet näyttävät harvinaisen otollisilta Israelille rikkoa kansainvälisen politiikan sääntöjä vähän ronskimmin kuin se tavallisesti tekee, rakentaessaan koko ajan vaivihkaa lisää asuntoja palestiinalaisten mailla oleviin uusiin juutalaisiin siirtokuntiin. Poliittisesti ja moraalisesti epämääräinen presidentti Trump tukee Israelia innokkaasti, ja ilman pienintäkään moraalisen kritiikin painolastia. Lisäksi USA on juuri esitellyt ”vuosisadan diilin”, rauhansuunnitelman, jossa Jordan-laakso olisi liitetty Israeliin. Nyt kun USA tukee Israelia, olisi kultainen tilaisuus tehdä vähän alueliitoksia? Ehkä, mutta ei silti välttämättä kovin hyvä shakki-siirto maailmanpolitiikan näyttämöllä.

Israel ei tarvitse rauhansopimuksia, koska se on sotilaallisesti niskan päällä, ja sen kansalaiset elävät vaurasta elämää kotimaassaan kaikessa rauhassa ja ilman huolta huomisesta. Palestiinalaiset on suljettu muurin taakse pieniin ja köyhiin sokkeloihinsa. Pois silmistä, pois mielistä. Terrori-iskujen ongelma on saatu hoidettua pois päiväjärjestyksestä. Ja niiden poistuessa myös globaali media on menettänyt kiinnostuksensa Lähi-Idän konfliktia kohtaan. Kun juutalaisia ei kuole, ei ole mitään uutisoitavaa.

Tilanne saattaa olla tällä hetkellä jopa paras mahdollinen Israelin itsekkäiden etujen kannalta katsottuna: Israelilla on lähes kaikki mahdollinen mitä se haluaa. Mikä tahansa rauhansopimus pakottaisi Israelin luopumaan jostain, mitä sillä nyt on. Kuten esimerkiksi pieneksi tilkkutäkiksi muureilla ja tiesuluilla paloitellun Länsirannan täydellisestä sotilaallisesta kontrollista.

Jordan-laakson tai siirtokuntien virallinen liittäminen Israelin valtioon ei hyödyttäisi Israelia käytännön tasolla mitenkään, koska ne kaikki ovat jo valmiiksi sen täydellisessä hallinnassa. Mutta jonkinlainen houkutus ja tulevaisuuden unelma kuitenkin elää Israelin väestön keskuudessa siitä, että näiden alueiden de facto -hallinta voisi joskus muuttua kansainvälisesti tunnustetuksi de jure -omistajuudeksi. Olisiko nyt oikea hetki Netanyahun sinetöidä elämäntyönsä, yrittämällä liittää palestiinalaisten alueita virallisesti ja laillisesti osaksi Israelin valtiota?

Ha Aretz -lehden kolumnisti uskoo että tuollainen temppu toisi Lähi-Idän konfliktin takaisin kansainvälisen huomion kohteeksi ja maailmanpolitiikan asialistalle. Unelias ja rauhaisa palestiinalaisten sortaminen joutuisi taas kansainväliseen valokeilaan, josta se on onnistuttu pitämään poissa viime aikoina kohtuullisen hyvin. Apartheid ja Israelin vastaiset talouspakotteet, jopa kauppasaarrot, astuisivat maailmanpolitiikan terminologiaan ja asialistalle välittömästi.

Haluaako Netanyahu tätä? Vai huijasiko hän ovelalla silmänkääntötempulla Israelin äärioikeistolta äänet omaan reppuunsa jälleen kerran, ilman pienintäkään aikomusta toteuttaa tuota kohuttua vaalilupaustaan? Jos näin on, siinä tapauksessa tulemme kuulemaan Netanyahulta lähiviikkojen aikana jonkun äärioikeistolaisia sydämiä särkevän selityksen, miksi alueliitos ei onnistukaan, koska joku yllättävä poliittinen takinkäännös kansainvälisellä rintamalla pakottaa hänet perääntymään suunnitelmasta viime hetkellä. Voi harmi. Mutta lämpimästi kiitos niistä vaaleissa annetuista äänistä kuitenkin.

IonMittler
Vantaa

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu