Loisivat elintaso-surffaajat aiheuttavat ärtymystä
Viikon puheenaihe on loisivat elintaso-surffaajat.
Biologiassa loinen tarkoittaa eläintä, joka imee elinvoimaa toiselta eläinlajilta, siten että siitä on haittaa tälle toiselle eläinlajille.
Symbioosi tarkoittaa sellaista kahden eläinlajin yhteistä elämää, josta on hyötyä molemmille osapuolille.
Keskusta lähti Perussuomalaisten apajille kilpailemaan samoista äänestäjistä, toteamalla eduskuntaryhmän puheenjohtajan suulla, että Suomeen ei kaivata loisivia elintaso-surffareita. Aiemmin myös Kokoomus on soutanut venettään Perussuomalaisten apajille, laatimalla visioita sosiaaliturvan heikentämisestä muilta kuin ”kantasuomalaisilta”. Molemmat kannanotot kohdistuvat samaan surffaajien ryhmään, kuviteltuun ulkomaisten henkilöiden joukkoon, jotka tulevat Suomeen elääkseen täällä sosiaaliturvan varassa.
Työnantajien etuja tutkiva laitos ETLA osallistui keskusteluun tavalla, jonka monet Kokoomuksen poliitikot sanoisivat ääneen jos kehtaisivat: myös kotimaiset elämäntapa-työttömät ovat surffareita. Ja heitä on moninkertaisesti enemmän kuin ulkomaalaisia surffaajia.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008222641.html
https://www.etla.fi/ajankohtaista/kuka-surffaa-ja-miksi/
Jos Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja poliittisen kameleontin roolissa toimivan Keskustan koalitio saa äänestäjiltä mandaatin muodostaa seuraava hallitus, siinä voi tulla surffaajille kuumat oltavat. Työttömälle keppiä, työnantajalle porkkanaa.
Oikeiston puolueiden toimenpiteet työttömien kepittämiseksi ovat perinteisesti olleet aika suurpiirteisiä, ja monen mielestä epäoikeudenmukaisia. Minä kannatan sosiaaliturvan leikkaamista sosiaalipummeilta, mutta en eläkeläisiltä, enkä niiltä jotka haluavat työllistyä, enkä niiltä jotka ovat työkyvyttömiä aidosti ja ilman omaa syytään. Nämä ovat neljä eri ryhmää, vaikka heitä saatetaankin kohdella yhtenä tai kahtena joukkona tilastoissa ja perinteisessä oikeistolaisessa politiikassa.
Vasemmiston virittämä sosiaaliturvan minimi takuutaso on hyvä ja tilava asunto, ja sen päälle reilusti taskurahaa. Tässä on osittain oma lehmäkin ojassa, koska se hyvä ja tilava asunto vuokrataan valtion laskuun vasemmiston puolueiden taustalla toimivilta yhdistyksiltä. Sosiaalipummien kohdalla olisin valmis leikkaamaan tätä takuutasoa siten, että sosiaaliturvan minimi on asumisen osalta yhdelle hengelle noin 300 euroa, jolla saa vuokrahuoneen tai paikan soluasunnosta. Nykyinen asumisen takuutaso on noin kaksinkertainen rahasumma tähän verrattuna, ainakin kalleimmissa kaupungeissa.
Miten määritellään sosiaalipummi, eli henkilö joka ei halua tehdä työtä? Siinä on toki ongelma ratkaistavaksi, jossa täytyy ottaa kantaa minimi työaikaan, ja minimi palkkaan. Jos henkilölle tarjotaan osa-aikaista työtä palkalla 8 euroa tunti, sellaisen työn vastaanottamiseen ei pidä olla velvollisuutta kenelläkään. 10 euroa tunnissa olisi ryhdikäs yleissitova minimipalkka. Alkoholin tai huumeiden ongelmakäyttöä en laske työkyvyttömyydeksi aidosti ja ilman omaa syytään.
”…laatimalla visioita sosiaaliturvan heikentämisestä muilta kuin ”kantasuomalaisilta”. Molemmat kannanotot kohdistuvat samaan surffaajien ryhmään, kuviteltuun ulkomaisten henkilöiden joukkoon…”
Väitätkö, että Suomessa ei ole kantasuomalaisia sosiaaliturvan väärinkäyttäjiä? Todellisia, oikeita ja aitoja, sosiaalipummeja?
Ilmoita asiaton viesti
”Molemmat kannanotot” viittaa näihin kahteen:
Keskustan kannanotto loosivista elintaso-surffaareista, jolla tarkoitettiin ulkomaalaisia jotka tulevat Suomeen elääkseen täällä sosiaaliturvan varassa.
Kokoomuksen kannanotto sosiaaliturvan heikentämisestä muilta kuin kantasuomalaisilta.
Molempien puolueiden taka-ajatus on vähentää sosiaaliturvan menoja työttömiltä maahanmuuttajilta. Kokoomuksen kannanotto on itse asiassa laajempi, ja koskee myös turvapaikan hakijoita.
Ilmoita asiaton viesti
hmm….
Annoin luvan lukea rivien väleistä jotain mitä siellä ei ollut.
Nythän nimittäin on niin, että jotkut suomalaisetkin ovat tuollaisia surffareita. He eivät voi kuvitellakaan tekevänsä töitä. Heitä on kuitenkin vain jokin promillen osa vaikkakin moni ajattelee, että kaikki ovat, kunnes…
Ilmoita asiaton viesti
Promillen (murto-)osa kuulostaa kyllä alakanttiin arvioidulta. Totuutta en toki tiedä.
Totesin siis, mikä oli kahden puolueen kannanotto, ja keihin se kohdistui. Lisäksi keskusteluun osallistui ETLA, huomauttamalla saman minkä sinä huomautat tässä, että surffareita on myös kotimaisia, ja kysellen miksi nämä puolueet puhuvat nyt vain ulkomaisista surffareista.
Ilmoita asiaton viesti
Erikoista että joillakin jopa pääekonomisteilla on termi elintasosurffari edelleen hakusessa. Se on siis sellainen joka hakeutuu monen turvallisen maan läpi päästäkseen lihapatojen ääreen tarkoituksena olla tekemättä mitään.
Toinen termi on pakolainen tai turvapaikanhakija jotka hakevat turvaa vainon tai sodan takia.
Sosiaaliturva on taas valtakunnan sisäinen järjestelmä joka takaa kansalaisilleen omaan verotusjärjestelmään liittyvän tuen.
Ilmoita asiaton viesti
Sosiaalipummi on perinteisempi kotimainen termi. Tuossa nyt ETLA näki mahdollisuuden ottaa kantaa omasta näkökulmastaan ja saada hyvin julkisuutta lausunnolleen, viittaamalla trendaavaan ja kohuttuun termiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä tuota määritelmää pitäisi kysyä pätkäpäämisinteri Antti Rinteeltä, joka sanoi, että meillä on n. 140 000 ihmistä omasta halustaan työvoiman ulkopuolella.
Siitä ei noussut mitään meteliä, kun demari oli lausujana. Mitäköhän olisi tapahtunut, jos Juha Sipilä olisi moisen murjaissut saati, että olisi käyttänyt synonyymiä työhaluton?
Ilmoita asiaton viesti
Se on kriteereistä kiinni, montako niitä on. En oleta että Rinteen kriteerit osuvat täysin yhteen minun kriteerieni kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Entä jos sanojana olisi ollut eräs Halla-aho? Millainen meteli siitä olisi syntynyt?
Ilmoita asiaton viesti
Olisi kiva saada linkki koska Rinne on noin maininnut ja jos on niin missä asiayhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
Radiosta kuulin pääministerin haastattelutunnilla kesällä kait pari vuotta sitten, kun pääministerinä oli. En muista toimittajan kysymystä.
En tiedä, löytyykö näistä haastattelutunneista enää mitään esim. areenasta, tuskin.
Ilmoita asiaton viesti
Granlundin kaipailema linkki: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006221985.html Kannattaa lukea juttu loppuun asti.
Ilmoita asiaton viesti
”Alkoholin tai huumeiden ongelmakäyttöä en laske työkyvyttömyydeksi aidosti ja ilman omaa syytään.”
Aika sekava lause, mutta tulkitsen sen niin, ettet pidä alkoholismia sairautena ja jättäisit heidät heitteille.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti et ole huomannut kaikkia blogejani ja kommenttejani Puheenvuorossa viimeisten kahden vuoden aikana. Ei se haittaa, voin referoida niitä. Kannatan alkoholistien ja huumeiden käyttäjien pakkohoitoa paljon nykyistä tiukemmin. Se onkin ainoa mahdollinen vahtoehto sille että he ovat addikteja lopun elämäänsä. Jos joku tietää jonkun muun vaihtoehdon, olemme kuulolla.
Lisäksi kun ainoa asia mitä alkoholisteista mainitaan blogissa on sosiaaliturvan taso, joka jää kuitenkin tässä vähintään opiskelijoiden nykyisen sosiaaliturvan tasolle, viittaus ”heitteille jättämisestä” perustuen vain esitettyyn sosiaaliturvan tasoon olisi looginen vain siinä tapauksessa, että olet sitä mieltä, että tällä hetkellä opiskelijat on jätetty heitteille.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta tuo on juuri se malli jota maassamme harjoitettiin aina 1960 lopulle saakka työlaitoksineen ym. Se todettiin silloin kehnoksi ja huonoksi monestakin syystä ja lieveni ja poistui sitten kokonaan myöhemmin. Senkö haluaisit uudelleen käyttöön.
Kuka yksityinen työnantaja haluaisi juopon palkkalistoilleen? Kuka haluaisi narkomaanin työkaverikseen?
En siis hyökännyt kirjoitustasi vastaan kunhan totesin asian laidan.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion täytynee ottaa roolia syrjittyjen työllistämisessä.
Jos alkoholismia on pyritty torjumaan joskus, ja tulokset ovat olleet heikkoja, se ei välttämättä todista että nykyinen tilanne on parempi, tai etteikö paremmin toimivaa konseptia ole mahdollista löytää jos lähtee etsimään.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos alkoholismia on pyritty torjumaan joskus, ja tulokset ovat olleet heikkoja, se ei välttämättä todista että nykyinen tilanne on parempi, tai etteikö paremmin toimivaa konseptia ole mahdollista löytää jos lähtee etsimään”
Ei se alkoholismi ja muu päihdeongelma ole kuin korkeintaan pahentunut vuosikymmenien saatossa koska nykyisin vahvojen narkoottisten aineiden osuus on suurempi.
Maailma on vuosikymmeninä toki muuttunut kovin. Enää ei oikein tunnu löytyvän töitä osaavalla ja oppivallekaan ihmiselle saatika kelkasta pudonneelle päihdeingelmaiselle.
Toki ratkaisuja kannattaa etsiä mutta samoja virheitä kannattaa välttää.
Ilmoita asiaton viesti
Sääli että maksumuurin takana. Jotain vastaavia artikkeleita on jaettu keskusteluissa ihan ilman maksumuuriakin, ja niistä on käynyt ilmi että vielä 60- ja 70-luvulla saattoi olla velvoite tehdä työllisyystöitä että sai työttömyysturvaa. Ei mitään nykyajan tyylistä ”maataan sohvalla juomassa olutta päivät pitkät, ja sossun rahat tulevat tilille”.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä se opiskelijoiden heitteillejättö tarkoittaakaan? Itse olin nykymääritelmän mukaan heitteillä opiskelijana, kun ei tullut muuta tukea, kuin valtion maksamat puolet opintolainan koroista.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä se on. Alin kasti muun väestön alapuolella, mitä sosiaaliturvaan tulee.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä kun en ole päässyt aloittamaan vielä yhtäkään sellaista.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen käyttänyt rankasti viinaa ja pillereitä, kokeilin hassistakin (mikä olisi ollut parempi vaihtoehto, mutta ne saatavuusongelmat!). Alkoholismi tai huumeiden väärinkäyttö eivät ole sairauksia. Ne ovat kunkin oma valinta. Onneksi valitsin toisin, lopulta.
Ilmoita asiaton viesti
Oman kokemuksen perusteella tyrmäät kaikki ne mielipiteet asiasta joita tiedekin on viime vuosina tunnustanut. Se on kuitenkin vain yhden ihmisen kokemus.
Joka tapauksessa onnea valintasi johdosta!
Ilmoita asiaton viesti
Mielipiteitä monia, useimmat muodostetaan tietämättä asiasta yhtikäs mitään. Vain kokemuksella voi kertoa jostakin asiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on myös hyvin laaja kokemus ja näkemys asiasta. Luulenpa että jäät toiseksi.En aio tuoda sitä esille tässä.
Mutta edelleen – onnea valintasi johdosta.
Ilmoita asiaton viesti
Ne ovat valinta, jotka voivat johtaa riippuvuuteen joka määritellään lääketieteessä sairaudeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Moni aloittaa juomaan suruunsa.
Ilmoita asiaton viesti
Entä jos ei ole mielekästä työtä noille työnvieroksujille?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä pointti.
Uskon että maasta löytyy jonkinverran työhaluttomuutta missä työhaluttomuus liittyy työhön joka ei ole mielekästä.
Mielekkyys voi olla seurausta vaikka ihmisen asenteista.
Nationalisti voi ajatella, että ei mene töihin jos yrityksessä on ulkomaisomistusta.
Kristitty voi ajatella että ei mene ateistille töihin.
Vihreä voi ajatella, että ei mene töihin jos työn tarkoitus ei ole päästöjen vähentäminen tai jotenkin muuten hyödyllinen.
Kommunisti voi ajatella, että ei mene työhön jossa tavoitellaan voittoa.
Rahauskovainen voi ajatella, että ei mene työhön jossa ei kykene vaurastumaan.
Köyhä voi ajatella, että haluaa turvallisuutta tulojen vakauteen.
Itse uskon, että tässä maassa mille tahansa työlle löytyy tekijä kunhan tarpeeksi paljon maksetaan mutta sitäkin pitäisi arvioida, että onko siinä työssä mitään järkeä vai onko työn tarkoitus itsessään se että tekee työtä.
En sinänsä vastusta työttömille vaikka työvelvoitteita jos työtä tarvitsee tehdä, kunhan ne ovat tasapuolisia ja reiluja. Esimerkiksi jos tehdään työleiri niin sinne vaan sitten pääomatuloilla elävä miljonääri kuin työttömyyskorvausta saava. Ratkaisevaa on se, että onko työpaikkaa mistä maksetaan palkkatuloa. Ja jos työleiriä on niin sitten asianmukainen palkkio kuten 10€ tunti.
Epäilen kyllä työleirissä ei ole mitään järkeä muuten kuin jossain poikkeustilanteessa kuten sotatilanteessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Alkoholin tai huumeiden ongelmakäyttöä en laske työkyvyttömyydeksi aidosti ja ilman omaa syytään.”
Päihteiden ongelmakäyttäjät eivät ole ns. työmarkkinoiden parasta ja halutuinta A-luokkaa.
Toisaalta työmarkkinoiden parhaassa A-luokassa on runsaasti päihteiden käyttäjiä, joille se ei heidän omasta mielestään ole mikään ongelma.
Ota tuosta nyt sitten selvää.
Ilmoita asiaton viesti
Jos henkilö on arvioitu ja luokiteltu virallisesti työkyvyttömäksi, mutta syy siihen on alkoholismi tai huumeiden käyttö, silloin se tulkittaisiin alemman sosiaaliturvan mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Alkoholisti ja suurkuluttaja ovat eri asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Mittler: ”Sosiaalipummien kohdalla olisin valmis leikkaamaan tätä takuutasoa siten, että sosiaaliturvan minimi on asumisen osalta yhdelle hengelle noin 300 euroa, jolla saa vuokrahuoneen tai paikan soluasunnosta. Nykyinen asumisen takuutaso on noin kaksinkertainen rahasumma tähän verrattuna, ainakin kalleimmissa kaupungeissa.”
Mikäli ihminen, joka ei halua tehdä työtä, muuttaa pois kaikkein kalleimmalta alueelta, hän voi saada ihan mukiinmenevän asunnon tuolla 300 euron asumistuella ja voi jopa selvitä ilman sitä. Tietty ihminen myös voi asua kalliilla alueella, jos soluasunto tyydyttää. Yhteiskunnan kannattaa siis miettiä erilaisia vaihtoehtoja, sillä mitä enemmän on ihmisiä, jotka eivät selviä asumiskuluistaan, sitä köyhemmäksi myös yhteiskuntamme muuttuu. Rahaa on vähemmän muuhun, kuten koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Suomen yhteiskunta tataa olla äärirajoilla jo nyt. Naapurimaamme Ruotsi ja Norja ovat meitä vauraampia (sekä valtio että Ruotsin/Norjan kansalaiset).
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on ainutlaatuinen maa siinä mielessä, että asunnottomuus on saatu vähenemään viime vuosikymmeninä.
Suomen valitsema linja, että ensin järjestetään asunnottomille asunto ja sen jälkeen yritetään ratkaisuita muut ongelmat, tuo säästöjä yhteiskunnalle.
Juoppojen sijoittaminen samaan soluasuntoon ei niitä tuo.
Ilmoita asiaton viesti
Alkoholistien asuntoloita kuitenkin käytetään, en lähde tässä asiantuntijaksi, ovatko ne hyvä vai huono asia, ja onko siellä yksittäisiä huoneita vai täysiä asuntoja asukkaille.
Ilmoita asiaton viesti
Sen verran täydentäisin tuota konseptia ”ensin järjestetään asunnottomille asunto ja sen jälkeen yritetään ratkaisuita muut ongelmat”, että usein se toimii näin:
Järjestetään alkoholistille tai huumeiden käyttäjälle asunto, hyvällä asuinalueella lapsiperheiden joukossa. Kuten vaikka tällä tavalla:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/deekuille-pitaisi-rakentaa-oma-slummi/
Sitten ne saavat sieltä häädön, kun eivät noudata talon järjestyssääntöjä, eivät välttämättä lakiakaan. Kaupunki siirtää kiertopalkinnon seuraavalle hienolle asuinalueelle. Sitten taas jonkun ajan kuluttua seuraavalle.
Se alkoholismi tai huumeiden käytö on ja pysyy. Sille ei tehdä juuri mitään. Ongelma ei ratkea, ja rahaa palaa 1200 – 1500 EUR per henkilö kuukaudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Vaihtoehtoja on yhden henkilön asua ihan säädyllisesti 300 eurolla, mutta nykyään juuri kukaan ei tavoittele sellaisia, koska ei tarvitse. Valtio kustantaa sen 600 EUR, joten sehän olisi tyhmää hyväksyä mitään kämppää jonka vuokra on alle 600 EUR. Aikoinaan kun otin alivuokralaisia yksittäisiin huoneisiin asunnossa jossa asuin, kotimaista kysyntää ei juuri ollut. Lähinnä vain ulkomaiset henkilöt (opiskelijat tai työssäkäyvät) olivat kiinnostuneita. Hyviä tyyppejä olivatkin, moni heistä.
Ilmoita asiaton viesti
Oma asunto alkoholistille tuo yhteiskunnalle säästöjä. Rikollisuus vähenee ja samoin kulut terveydenhuollossa. YLE areenassa on mainio dokumenttisarja asunnottomuudesta Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Oma 600 EUR asuntoko tuo säästöjä, verrattuna 300 EUR asumiseen? Mutta ne varsinaiset säästöt lähtisivät liikkeelle jos se alkoholismi saataisiin katkaistua.
Ilmoita asiaton viesti
Säästöt lähtevät siitä, ettei yksinäisen alkoholistin asuntoon tarvitse kutsua poliisipartiota päivittäin ja siitä ettei soluasunnossa tapelleiden juoppojen aiheuttamia vammoja tarvitse hoitaa terveyskeskuksissa eikä sairaaloissa.
Yhteiskunta säästää ja alkoholisti voi kokea, että häntä kohdellaan ihmisarvoisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Miten se oma asunto tähän auttaa? Alkoholistit ovat sosiaalisia olentoja, heillä on tapana kerääntyä viettämään aamua, päivää ja iltaa yhdessä dokaten.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä yhteiskunnalle muodostuvat säästöt eivät ole omaa keksintöäni.
Minusta on aika selvää, että jos asuu soluasunnossa neljän juopon kanssa, niin raitistuminen on vaikeampaa, kuin omassa rauhassa.
En valitettavasi löytänyt vielä sitä radio-ohjelmaa, jossa nämä oman asunnon säästöt selvitettiin.
Ilmoita asiaton viesti
Jotkut kunnat uskovat vielä alkoholistien asuntoloihin, joissa minun arvaukseni mukaan on yhden huoneen asuntoja ja vessa käytävällä, kaikki alkoholisteja, ja joku ohjaaja siellä päälle päsmärinä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo vaikeasti työllistyvien kova ydin kiinnostaa, keitä he ovat, ja miksi he eivät työllisty.
Ilmoita asiaton viesti
Mystistä on meininki. Kyllä se siitä lähtee selviämään kun tutkitaan. Siis jos tutkitaan. Jokaiselle työttömälle tilastoidaan TE-toimiston virkailijan arvio keskeisistä syistä, miksi työllistyminen ei ole toteutunut.
Ilmoita asiaton viesti
TE-keskuksen henkilökohtaisen neuvojan roolin pitäisi olla konsultoida siinä tilanteessa työnhakijaa, pitäisikö osaamista vaikka päivittää tai jotain.
Ilmoita asiaton viesti
Kultakin kykyjensä mukaan. Hallitus juuri perustaakin yritystä joka palkkaa pari tuhatta vajaakuntoista täydellä palkalla, vaikka työn tuotos ei tule olemaan ihan priimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ”täysi palkka” voisi olla valtakunnallinen kiinteä takuupalkka, jonka saa jokainen, joka haluaa tehdä töitä kykyjensä rajoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä hallituksen suunnittelemassa tapauksessa siis ”TES-palkka”, mutta kun kyse on jostain matalapalkka-alojen avustavista tehtävistä, sellaisista kuten aloitteleva avustava siivooja tai varastomies, se TES-palkka voi jäädä alle kymppiin tunnissa.
Ns. välityö-markkina tarkoittaa valtion tarjoamia töitä. Ajattelutapaan sopisi kyllä, että palkkataso on jossain työttömyysturvan ja matalapalkka-alojen puolivälissä. Markkinatalouden pelisääntöihin siinä on vähän sovittelemista, jotta siitä ei tule häirikköä joka vie muiden markkinat palkalla, joka on matalampi kuin mitä muut saavat laillisesti maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinteän takuupalkan käyttö (= ylempi perustulon vastikkeellinen taso) tuntuisi minusta luontevammalta kuin TES-palkkojen käyttö.
(Häiriköintiä kommentoin jo aiemmin niin, että etukäteen ennustettavissa oleva vakaa valtion rooli on ihan ok. Tällainen ei häiritse liikaa, eikä yllättäen.)
Ilmoita asiaton viesti
Yli 50-vuotiaita syrjitään työmarkkinoilla osin aiheettomasti, jos vaihtoehtona on kiinteä takuupalkka reilusti alle TES-palkan, ei se paljon naurata jos koko työurasta 30-50% voi mennä sellaisissa merkeissä.
Ilmoita asiaton viesti
Työnantajalla ei saa olla oikeutta pudottaa ihmisiä takuupalkalle. Takuupalkan saajat ovat aina periaatteessa töissä valtiolla, vaikka joissain tapauksissa heidän työpanoksensa voitaisiinkin vuokrata yksityisille.
Jos työntekijä on niin hyvä, että työnantajan kannattaa maksaa hänelle TES-palkkaa, työntekijä menee tuolle työnantajalle töihin. Jos työntekijän pätevyys tai into ei riitä mihinkään hyvään TES-palkkaiseen hommaan, hän voi hakeutua takuupalkkatöihin. On mahdollista, että hän päätyisi tekemään takuupalkkatyötä tuossa em. yrityksessä (vuokratyövoimana). Jos tuo työntekijä laitetaan yrityksessä tuota TES-palkkaa vastaaviin hommiin, hänen pitäisi oivaltaa, että hänellä on kysyntää työmarkkinoilla, ja hän voi hakea TES-palkkaista työtä tuosta tai kilpailevasta yrityksestä.
Jos yritys irtisanoo yli 50-vuotiaan (mutta pätevän) työntekijän siinä toivossa, että tuo työntekijä palaisi yritykseen aiempaa halvempana takuupalkkatyöntekijänä, yritys saattaa pettyä, sillä tuo työntekijä saattaa mennä kilpailevan yrityksen palvelukseen, tai vaihtaa alaa.
Jos tuo 50-vuotias hakeutu takuupalkkatöihin, hän ymmärtää, että hänen ei tarvitse enää tehdä mitään kovin vaativaa (ehkä tuo TES-homma kävi jo rasitukseksi), vaan hän saa tuon takuupalkan helpommallakin (stressaamatta entisten hommien tasoisesti).
Jos tuo 50-vuotias haluaisi TES-palkkaisiin hommiin, mutta ei sellaisiin pääse, sekin on mahdollista, että lähtee vähäksi aikaa takuupalkkatyöntekijänä harjoittelijaksi, ja toivoo, että työnantaja huomaisi hänen pätevyytensä, ja ottaisi TES-hommiin.
En tiedä oliko tämä hyvä vastaus kommenttiisi. Yritin vain yleisesti luonnehtia tilannetta. Kerro jos tämän yhtälön joku kulma ei mielestäsi toimi.
Ilmoita asiaton viesti
Yli 50-vuotiaita syrjitään työpaikkaa täytettäessä muutamasta eri syystä. Ei mennä niihin nyt tarkemmin, mutta pätevyydestä ei ole kyse — muutenhan se ei olisi syrjintää lainkaan, koska kyllä pätevämpi kuuluukin palkata. Ei ole näköpiirissä, että yksityiseltä sektorilta olisi tulossa tasapuolista kohtelua heille, nuorempi kiinnostaa aina palkata. Se on ehkä vähän eri aihe, mutta liittyy tähän siltä osin, että työpaikan löytymättä jääminen voi olla kiinni sellaisestakin asiasta, johon henkilö ei voi vaikuttaa kovin paljon — ihan vain yli 50 v. iästä joka ei miellytä useimpia työnantajia.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää olettaa, että yksityinen sektori maksaa sellaisesta työstä, josta se itse hyötyy enemmän kuin maksetun palkan (ja lisäkulujen) verran.
Jos yli 50-vuotiaita syrjitään vaikkapa valtion kierojen eläke- ja muiden sääntöjen vuoksi, vika on valtion, ja nuo kohdat pitää korjata (siitä riippumatta, onko miellä joku uusi palkkamalli käytössä).
Jos kyse on siitä, ettei haluta kouluttaa ihmisiä, jotka jäävät kuitenkin pian eläkkeelle, pitää tyytyä siihen, että tuon henkilön arvo yritykselle ei ehkä ole sama kuin jonkun 20-vuotiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Valtio sälyttää työnantajalle eläköitymisen, ennenaikaiselle sairaseläkkeelle joutumisen sekä satunnaisen sairastelun kustannuksia. Kaikki nämä ovat tilastollisia taloudellisia syitä syrjiä iäkkäitä. Nämä kulut pitäisi jakaa kaikkien yritysten kesken. Joku siinä on niin vaikeaa, ettei ole saatu aikaiseksi, vaikka epäkohta ja sen aiheuttamat seuraukset eivät ole mikään salaisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion tulee huolehtia ihmisten yleisestä sosiaaliturvasta. Ei tällaista pidä (syyttömillä) yrityksillä maksattaa. Raskaaksi tulevilla naisilla lienee myös edelleen vähän samoja ongelmia.
Tämän asian kohdalla täytyy sanoa, että poliitikot näyttävät vain saamattomilta, vastuuttomilta ja tyhmiltäkin, kun kansantalouden kannalta ja inhimilliseltä kannalta oleelliset viat jätetään korjaamatta. Tässä asiassa eri puolueiden erilaisilla linjauksillakaan ei luulisi olevan kovin suurta vaikutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Rahan jakaminen uudella tavalla on aina poliittinen kiista. Kustannusten siirtäminen pois sieltä missä ne nyt ovat tarkoittaa tietysti, että kustannuksia lisääntyy jollekin muulle. Ja siitäkös alkaa perinteisesti aina älämölö.
Ilmoita asiaton viesti
Rahan uusjako on tosiaan aina paljon erilaisia intressejä sisältävä ja vaikea hanke. Toisaalta hallituksella ei näytä olevan ongelmia järjestellä vaikkapa miljardien maksuja jonnekin uusiin korona-apupaketteihin. Ehkä ”veronmaksajien rahoilla” on helpompi leikkiä kuin ”yritysten rahoilla”. Yritysten tilanteen helpottaminen saattaisi myös olla turhan tulenarka aihe vasemmistolle (vaikka yritysten kokonaisrasitteen voisi uudistuksessa pitää entisen tasoisenakin). Tai ehkä kyse on vain siitä, että kukaan ei ole keksinyt, miten tuolla uudistuksella saisi lisä-ääniä seuraavissa vaaleissa 🙂 .
Ilmoita asiaton viesti
Valtion rahoilla on helppo leikkiä jos sen saa velaksi. Sitten on jo vaikeampaa jos se täytyy oikeasti maksattaa veroina nykyisiltä äänestäjiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi velkojen takaisinmaksusta huolehtivat vasta seuraavat hallitukset. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Se on varmaan kiinni paljon myös työnantajasta persoonana. Kaikki eivät tee kaikkea mikä olisi käytännössä mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti
Niin… En oikeasti tiedä ketään kuka kieltäytyisi mielekkään työn tekemisestä. Ymmärrän sen, että porukkaa ei kiinnosta se että kannetaan ämpärillä vettä järvestä toiseen järveen. Kai sitä voi tehdä kuka haluaa?
Kyllä se Kennedy keksi miten tuo ratkaistaan. Piti kuuluisan puheensa että viedään ihminen kuuhun, ja valtio jakoi rahaa NASA:n kautta yrityksille jotka tätä projektia teki.
Mikäs mahtaa olla Suomen kansallinen projekti mitä yhdessä tehdään ja mihin rahaa riittää? Jos sellainen on, ei tätä oikein ole saatu ihmisille kaupattua.
Nähdäkseni koheesiota puuttuu ja on vahva yksilökeskeisyys, joka johtaa siihen että työtä tehdään paljon siksi että saa rahaa tai saa enemmän rahaa toteuttaakseen haluttuja asioita.
Varmaan kannattaisi tutkia Suomen 45000 miljonäärin työllistymistä ja kuinka paljon näistä on vaikka puhelinmyyjinä. Onko ihmisiä ketkä enemmin elää pääomatuloilla kuin möisivät vaikka sähkösopimuksia ihmisille joilla on sähkösopimus?
Ilmoita asiaton viesti
> Jos henkilölle tarjotaan osa-aikaista työtä palkalla 8 euroa tunti, sellaisen työn vastaanottamiseen ei pidä olla velvollisuutta kenelläkään.
Kai voi ajatella, että kenelläkään ei ole velvollisuutta ottaa mitään työtä vastaan, ja tuo kuvailemasi sosiaaliturvan minimitaso on mitoitettu niin, että sen saa tällaisissakin tapauksissa, ilman mitään velvoitteita ja sen enempiä kyselyitä.
Kaiken palkallisen työn pitäisi sitten olla plussaa tuon sosiaaliturvan minimitason päälle.
Ilmoita asiaton viesti
Juu kyllä se minimi taso on sitten tarjolla ilman velvoitteita. Eikä se taso ole yhtään huonompi kuin mitä opiskelijat ovat saaneet jo vuosikymmeniä.
Kannustinloukut palkkatyön vastaanottamisesta pitää purkaa, jos ja kun tarjolla on paljon pätkätöitä, karenssin käsite täytyy poistaa kokonaan. Samoin liian suuret sosiaaliturvan leikkaukset satunnaisen palkkatulon takia.
Ilmoita asiaton viesti
> Nykyinen asumisen takuutaso on noin kaksinkertainen rahasumma tähän verrattuna, ainakin kalleimmissa kaupungeissa.
Mitä sanot siihen, pitäisikö ihmisille järjestää asunto ”kalleimmista kaupungeista”? Kai voi ajatella, että samaan tapaan kuin työpaikka pitäisi hyväksyä kohtuullisen matkan päästä kotoa, myös koti pitää hyväksyä kohtuullisen matkan päästä työpaikasta (tai muista kiintopisteistä, joista ei haluta joutua kauas). Näin asunto Nurmijärveltä voisi toimia hyvin ihmiselle, jonka täytyy liikkua jostain syistä jatkuvasti Helsingissä.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä aiheesta klassikko vuodelta 2019, kun vielä jaksoin piirtää kuvia blogeihin:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/maakuntien-arvoton-asuntokanta-hyotykayttoon/
Ilmoita asiaton viesti
> Miten määritellään sosiaalipummi, eli henkilö joka ei halua tehdä työtä?
Vaikkapa niin, että kyse on henkilöstä, joka ei halua ottaa vastaan (itselleen fyysisesti ja henkisesti sopivaa) työpaikkaa, vaikka työpaikka nostaisi elintasoa selvästi yli sen, mitä kuvailemallasi sosiaaliturvan minimitasolla saa.
Toisaalta, ei tarvitse määritellä, jos ajatellaan, että ihminen voi vapaasti valita sen, ryhtyykö elämään tuolla sosilaaliturvan minimitasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Hyväksyisin siihen jonkun siirtymäajan, että työttömyyden alkaessa on oikeus X kuukautta hakea vain oman koulutuksen mukaista TES-palkattua työtä. Mutta jos se pitkittyy kohtuuttomasti, sitten tehdään selvitys onko sille osaamiselle kysyntää, vai laitetaanko eteen vaihtoehdot että työttömyysturva alenee jos vielä jatkat pään hakkaamista seinään, tai sitten lähdet kouluttautumaan työtehtäviin joiden näkymät ovat paremmat.
Vaatimus työvoiman liikkuvuudesta on potentiaalinen kiistakysymys, olisiko mitään velvoitetta edes pitkällä aikavälillä muuttaa työn perässä.
Ilmoita asiaton viesti
> Hyväksyisin siihen jonkun siirtymäajan, että työttömyyden alkaessa on oikeus X kuukautta hakea vain oman koulutuksen mukaista TES-palkattua työtä.
Viittaatko tuossa hyvän ansiosidonnaisen elintason säilyttämiseen? Tuo on oikeastaan vähän erillinen kysymys. Tuollainen elintasotakuu voisi olla valtion järjestämä, tai yksityinen vakuutus, ja se voisi olla vapaehtoinen tai automaattinen/pakollinen.
> Vaatimus työvoiman liikkuvuudesta on potentiaalinen kiistakysymys, olisiko mitään velvoitetta edes pitkällä aikavälillä muuttaa työn perässä.
Hyvä teema pohdittavaksi. Katson että kotiseutu ja sosiaaliset suhteet ovat ihmiselle tärkeä asia, eikä niitä tule tarpeettomasti rikkoa. Jos Suomella on varaa elättää työhaluttomia korkealla elintasolla, sillä on varaa myös siihen, että ihmiset saavat asua missä haluavat. Pakkosiirrot eivät siis tässä mielessä ole Suomeen sopiva asia. Valtion järjestämän asunnon tarjoaminen kohtuullisen matkan päässä työpaikasta ja sosiaalisista suhteista voi olla ihan ok. Pääkaupunnkiseudullakin työmatka saattaa kestää vaikkapa 45 minuuttia. Tässä ajassa harvemmin asutussa Suomessa ainakin oman auton haltija liikkuu jo 50 km matkan. Ajattelen siis niin, että joustoa matkoissa voi olla, mutta karkottaa ei voi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei siinä karkotuksesta kyse olekaan, vaan kysymyksestä, onko henkilö oikeutettu alimpaan perustasoon (koska ei täytä työhön suostuvaisuuden ehtoja, olivatpa ne mitä tahansa), vai saako hän korotettua sosiaaliturvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Näen hetken kestävän korotetun työttömyystuen hieman omana juttunaan. Jos puhutaan pysyvämmästä suostuvaisuudesta työntekoon, pidän sellaista kaksitasoista mallia potentiaalisesti hyvänä, jossa työintoinen saa enemmän rahaa kuin työstä kieltäytyvä. Asian voi ratkaista niin, että valtio takaa kenelle tahansa halukkaalle tietyn tasoisen työpaikan (tai palkan tuollaisesta työstä, jos ei kykene hetkellisesti työtä järjestämään). Kirjoitin aiheesta joskus kauan sitten tällaista: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juholaatu/57996-kaksitasoinen-perustulomalli/.
Ilmoita asiaton viesti
Viime vuonna vertailin neljää vaihtoehtoa: perustulo, tulonsiirrot (eli nykyinen malli), laina, vai suojatyöpaikka.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/sosiaaliturvan-vertailua-perustulo-tulonsiirrot-laina-vai-suojatyopaikka/
Ilmoita asiaton viesti
Tulonsiirrot / Suomen nykymalli kannustinloukkuineen => Ei riittävän toimiva.
Perustulo => Periaatteessa toimiva malli, mutta malli jossa perustulolla voi elää mukavasti (”kansalaispalkka”?) ei toimisi Suomen nykytilanteessa (liian antelias, jos tähdätään siihen, että työllisyysaste olisi korkea). Mainostan tässäkin kaksitasoista mallia. Alempi taso takaisi säädyllisen elämän ilman hienouksia, ylempi taso jo normaalihkon toimeentulon. Minkä tahansa perustulomallin tulisi olla jatkuvasti säädettävä niin, että valtio voi säätää työllisyysasteen ja muut mittarit toivotulle tasolle.
Laina-muotoinen sosiaaliturva => Monimutkaisempi ja vaikeampi hallita kuin perustulomallit. Ihmiset eivät välttämättä käyttäisi lainoja suunnitellulla tavalla, vaan joku vetäisi aina lainan tappiin, toinen ei käyttäisi lainkaan jne. Automaattisesti vaikeuksiin saatavissa oleva laina voi silti olla osa järjestelmäää, jos niin halutaan.
Suojatyöpaikka => Tämä tosiaan haiskahtaa vähän kommunismilta, mutta uskon silti, että takuutyöpaikka ja takuupalkka (= ylempi perustulon taso) voisi olla osa järjestelmää. Parempi noin kuin työttömänä korkein tuin. Valtion ei tietenkään tulisi häiritä markkinoita tällä. Se on yksi mahdollisuus, että valtio vuokraisi työvoimaa yksityisten yritysten tarpeisiin tätä kautta (ehkä osin tuettuna). Myös yleisiä yhteiskuntaa hyödyttäviä töitä, kuten puistotyötä on aina tarjoilla. Marjojen poiminta ja maataloustyöt ovat mahdollista terveille. Ja vanhustyössä yms. on selvästi tarvetta uusille auttaville käsille. Ei minua haittaisi, vaikka valtiolla olisi myös tehtaita, jotka eivät aiheuttaisi yllättäviä markkinahäiriöitä (tasainen vuosia ennalta arvattava ”häiriö” on ok). Ja jos kaikille ei löydy työpaikkaa, sitten maksettaisiin palkkaa pelkkää saatavillaoloa vastaan.
> Ehkä myös ansiosidonnainen työttömyysturva voisi edellyttää työn tekemistä valtiolle. Miksi maksamme tyhjästä, jos voisimme maksaa työsuoritteesta josta on jotain hyötyä? Itse asiassa myös työttömälle itselleen, kuntouttavana ja mielenterveyttä ylläpitävänä toimeliaisuutena, monessa tapauksessa.
Näen tuossa yhtäläisyysiä kaksitasoiseen malliin, jossa pelkkä laiskottelu takaa vain alhaisimman toimivan elintason, mutta hyödyllisestä kontribuoinnista saisi jo enemmän (sekä rahaa, toimeliaisuutta, että kansantalous lisää voimaa).
Ilmoita asiaton viesti
Kommunismia todellakin mutta toisaalta voi miettiä, että onko nykyinen systeemi olennaisesti huonompi. Eli se, että on se katto pään päälle ja muutama euro ruokaan ja kaikelle työlle löytyy tekijä kun rahaa maksetaan tarpeeksi?
Jos pitäisi valita kahdesta, että työtön vai se että kantaa ämpärillä vettä järvestä toiseen 5€ tunti niin itse olisin ennemmin työtön.
”Valtion ei tietenkään tulisi häiritä markkinoita tällä.”
Valtio häiritsee aina markkinoita työllistämällä väkisin ihmisiä. Kai sitä voisi laittaa vaikka kaikki ilman asiallista palkkatyötä olevat siivoamaan mutta mitenkäs käy siivousfirmojen?
Ilmoita asiaton viesti
> mutta toisaalta voi miettiä, että onko nykyinen systeemi olennaisesti huonompi
Kaikki puolueet taitavat tunnustaa, että Suomen nykyisessä järjestelmässä on kannustinloukkuja yms. On siis tarvetta parantaa.
> Jos pitäisi valita kahdesta, että työtön vai se että kantaa ämpärillä vettä järvestä toiseen 5€ tunti niin itse olisin ennemmin työtön.
Mitään täysin turhaa työtä ei tulisi teettää. Vanhusten hoitaminen ja puistojen siistiminen ovat hyödyllistä työtä.
> Kai sitä voisi laittaa vaikka kaikki ilman asiallista palkkatyötä olevat siivoamaan mutta mitenkäs käy siivousfirmojen?
Jos valtio vaikkapa hoitaa jatkuvasti kaikkien valtion virastojen siivoamisen työllistetyillä tai takuupalkkaisilla, tämä ei ole (minun teminologiassani) markkinoiden häirintää, sillä siivousfirmat osaavat kyllä suunnitella toimintaansa häiriöttömästi tuossa tilanteessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaikki puolueet taitavat tunnustaa, että Suomen nykyisessä järjestelmässä on kannustinloukkuja yms.”
Juu kannustinloukkuja löytyy mutta tuskin on tuon perusmekanismin syytä, että työntekijälle pitäisi maksaa palkkaa niin että siitä jää näppiin hieman rahaa työn teon kulujen jälkeen (kohonnut tarve vaatteille, matkoille ja ravinnolle).
Yksi kannustinloukku voi olla esimerkiksi vaikka se, että on rahapelaillu pikavippaamalla niin vitusti velkaa että pienipalkkaisessa työssä ei jää yhtään rahaa näppiin eikä velkakaan poistu korkojen takia.
Mielestäni pääasiallinen kannustinloukku löytyy riskeistä mitä tulee työn tarjoamisessa ja työn vastaanottamisessa. Niin työnantajat kuin työntekijät välttävät riskiä, joten tuota riskiä pitäisi minimoida.
”Mitään täysin turhaa työtä ei tulisi teettää.”
Aikaisemmin teetettiin heikosti tuottavaa työtä, että laitettiin työttömät lapioimaan. Siitä vaan luovuttiin kun tajuttiin että tulee halvemmaksi maksaa työttömyyskorvaus ja tehdä sama työ koneella.
Jotkut oikeistopuolueet sitten haluaisivat heikentää sosiaaliturvan tasoa, että ihmisten pitäisi hengissä pysyäkseen tehdä myös turhaa työtä. Esimerkiksi kiusata toisia ihmisiä puhelimella ja myydä sähkösopimuksia ihmisille joilla on jo sähkösopimus.
”Jos valtio vaikkapa hoitaa jatkuvasti kaikkien valtion virastojen siivoamisen työllistetyillä tai takuupalkkaisilla”
Ei se noin tietenkään menisi vaan olisi kunnan siivousfirma jossa työllistetyt siivoavat virastot ja kunta myy palvelua yksityisille. Kyllä ne 300000 työllistettyä siivoojaa vie työt yksityisiltä.
Ilmoita asiaton viesti
> tuskin on tuon perusmekanismin syytä
Katson että perustulomallin ehkä keskeisin ominaisuus on se, että se tekisi mallista yksinkertaisemman, suoraviivaisemman ja sitä kautta toimivamman ja kannustinloukuttomamman.
> Mielestäni pääasiallinen kannustinloukku löytyy riskeistä mitä tulee työn tarjoamisessa ja työn vastaanottamisessa. Niin työnantajat kuin työntekijät välttävät riskiä, joten tuota riskiä pitäisi minimoida.
Ajatko Tanskan mallia, jossa irtisanominen on helppoa, mutta tähdätään nopeaan uudelleentyöllistymiseen?
> tajuttiin että tulee halvemmaksi maksaa työttömyyskorvaus ja tehdä sama työ koneella
Ihmisiä ei pitäisi käyttää myöskään konetyön korvaamiseen. Kaikella teetetyllä työllä tulisi tuottaa jotain positiivista. Mainitsemani vanhusten hoito ja puistojen hoito ovat tällaisia, eikä niitä (pääsääntöisesti) voi teettää koneilla.
> Jotkut oikeistopuolueet sitten haluaisivat heikentää sosiaaliturvan tasoa, että ihmisten pitäisi hengissä pysyäkseen tehdä myös turhaa työtä. Esimerkiksi kiusata toisia ihmisiä puhelimella ja myydä sähkösopimuksia ihmisille joilla on jo sähkösopimus.
Tuskin mikään puolue haluaa vartavasten turhaa työtä teettää, tai kiusata ihmisiä.
> olisi kunnan siivousfirma jossa työllistetyt siivoavat virastot ja kunta myy palvelua yksityisille. Kyllä ne 300000 työllistettyä siivoojaa vie työt yksityisiltä
Ehkä sinun mallissasi, mutta ei minun 🙂 . Takuupalkkaa maksaa kai valtio, ei kunnan firma. Päteville siivoojille maksetaan enemmän kuin takuupalkan verran, joten useimmat menisivät töihin suoraan siivousfirmoihin.
Ilmoita asiaton viesti
”Ajatko Tanskan mallia, jossa irtisanominen on helppoa, mutta tähdätään nopeaan uudelleentyöllistymiseen?”
No siis, kyllä Suomessakin päästään helposti eroon työntekijöistä, että se ei ole ongelma mutta uuden työntekijän tuottavuus ei välttämättä ole heti aluksi paras mahdollinen eikä ole työnantajalle selkeätä että saisi uuden työntekijän työpanoksen näkymään tuloksessa. Työnantaja ottaa siis riskiä tässä. Voisi toimia siis jonkinlainen yritystuki missä työnantajia palkitaan vakituiseksi työllistämisestä. Raha voisi tulla vaikka sopivasti viiveellä että ei johtaisi systeemin hyväksikäyttöön
Työnhakijalla taas on myös riskejä. Kuten karenssiriski tai muuttamiseen liittyvät riskit ja sekin, että uudella työntekijällä koeaika on 6kk. On myös työnantajaan liittyviä riskejä että ei vaikka palkkarahoja tule ajoissa ja työttömällä voi olla talous heikko että ei pysty työsuhteen alussa venymään.
”Päteville siivoojille maksetaan enemmän kuin takuupalkan verran”
Siivoojille ei aina makseta nytkään kunnolla. Jos yksityisten siivojien palkkaa nostaisi niin siivousfirman palvelua ei osteta. Otetaan ennemmin niitä halvempia takuupalkkalaisia.
Ilmoita asiaton viesti
> Voisi toimia siis jonkinlainen yritystuki missä työnantajia palkitaan vakituiseksi työllistämisestä.
Vakituisen ja tilapäisen ero on kai osin siinä, että tilapäisestä ja koeajalla olevasta pääsee nopeasti myös eroon, mutta vakituisesta ei niin helposti. Yksi luonnollisia markkinamekanismeja hyödyntävä malli voisi olla sellainen, jossa vakituisen (= pitkän irtisanomisajan omaavan) palkka on hieman alempi kuin keikka- ja tuntitöihin, tai päivän irtisanomisaikaan tyytyvän. Valinta voisi olla työntekijän oma siinä mielessä, että jo jonkin aikaa töitä tehnyt voisi valita kumman tahansa mallin (ehkä pienellä viiveellä).
> Otetaan ennemmin niitä halvempia takuupalkkalaisia.
Takuupalkkalaiset eivät ole välttämättä aina niitä kaikkein tehokkaimpia työntekijöitä ja täysin päteviä siivoojia. Voisi olla myös niin, että takuupalkkalaisia ei pakoteta mihinkään yhteen työpaikkaan, vaan heilläkin on aina mahdollisuus valita joku toinen perustyö, kuten vaikkapa puiston tai tien varsien hoito. Takuupalkkalaisia ei siis voisi noin vain ”ottaa”, vaan heille tulisi tarjota jotain hieman parempaa kuin nuo vaihtoehtoiset perustyöt.
Pitää olettaa, että pätevän siivoojan palkka on aina suurempi kuin tuo takuupalkka/peruspalkka. Osin tätä varmistaa myös tuon takuupalkan/peruspalkan olemassaolo. Kukaan ei joudu menemään noita perustöitä rankempiin töihin takuupalkan suuruisella tai alemmalla palkalla vain siksi, että mitään muutakaan ei ole tarjoilla, ja rahaa tarvitaan. Valtion tulee tietenkin mitoittaa peruspalkan taso niin, ettei se sotke työmarkkinoita (niin että liian suuri osa ihmisistä hakeutuisi peruspalkan piiriin).
Ilmoita asiaton viesti
Puolisoiden etäisyyteen pitäisi kai asettaa sovitut rajat. Työssäkäyntimatka/-aika on yksi kriteeri. Osan viikkoa kestävä keikkatyökin (jossa työpaikka maksaa keikka-asumisen) on mahdollista, koska se on Suomessa arkipäivää myös monen normaaleissa töissä olevan kohdalla.
> Miksi muuten puhutaan koko ajan työvoiman liikkuvuudesta, mutta ei työpaikkojen?
Työpaikkojen liikkuvuudelle pitäisi antaa korkeampi prioriteetti kuin työvoiman liikkuvuudelle. Olemme ehkä kuunnelleet tässä asiassa liikaa suurteollisuuden työnantajia ja suurkaupunkien ääntä, ja liian vähän tavallisia ihmisiä ja pieniä työnantajia.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa kuviossa valtio ei voi velvoittaa puolisoa irtisanoutumaan, mutta jossain tapauksessa voisi ainakin kannustaa että molemmat etsisivät töitä muualta. Vain valtion leivissä lienee mahdollista että valtio suorastaan tarjoaisi molemmille uudet työpaikat.
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla, että ”ossia” paheksutaan myös, jos hänen epäillään levittävän tarkoituksella sellaista ajattelutapaa, että työn teko on turhaa, ei kannata jne. Ehkä se on ihmisille ok, että se joka ei työntekoon pysty, ei työtä tee. Ja jos ei halua, tuokin voi olla ok, jos tuo haluttomuus tulkitaan ”kestokyvyn puutteeksi” (= ei pysty tuosta syystä). Mutta oletettu tarkoituksellinen yhteiskunnan yleisten toimintaperiaatteiden ”sabotointihalu” olisi siis tässä paheksuttua.
Työstä nauttiminen on joidenkin etuoikeus. Osa saattaa tehdä työtä siksi, että ei halua olla rasitteeksi muille.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä yksi määritelmä sille, kuka ei ainakaan ole ”loisiva elintasosurffaaja”. Sellaiset ihmiset eivät ainakaan ole loisivia elintasosurffaajia, jotka haluavat maksaa yhteikunnalle veroja ainakin sen verran, että kattaisivat niillä yhteiskunnan kustannuksia suunnilleen yhden ihmisen aiheuttamien kustannusten verran.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä määritelmää ei moni ihminen voi täyttää. Jotta saisi sosiaaliturvaa, ei voi olla kovin kummoisia tuloja, ei kai myöskään pääoma-tuloja. Ja jos ei ole isoja tuloja, ei ole isoja verojakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa määritelmässä ihmisellä ei oikeastaan tarvitse olla tuloja, sillä ”halu maksaa” riittää. Tuon ehdon voivat täyttää köyhimmätkin.
Ilmoita asiaton viesti
Miten voit mitata halua maksaa? Jokainen maksaa ne verot jotka valtio määrää, keinottelijat ovat sitten siellä vähän varakkaammassa luokassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuon esittämäni määritelmän mittaaminen on tosiaan vaikeaa. Mutta siinä mielessä ei ehkä ole tarvettakaan, että tuon keskustellun sosiaaliturvan minimitason saa siitä riippumatta, millaisia asenteita ko. henkilöllä on.
Kirjoitin tuossa yllä myös kaksitasoisesta perustulomallista. Siinä tavallaan mitataan halua ”loisia ja surffailla” niin, että työhaluinen saa heti työpaikan, ja joutuu siis myös heti töihin, kun halukkuudestaan ilmoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä eläkeläinen, sairas, opiskelija ja työtön voivat saada pääomatuloja yhdessä tulonsiirtojen kanssa. Siellä vaan on progressiota ja asumistuki lähtee aika nopeasti pois jos on omaisuutta.
Siksi sanoinkin että jos jotain työleiriä pitää olla niin se ei saisi kohdistua sen mukaan saako tulonsiirtoa, vaan siihen puuttuuko työkykyiseltä kokopäiväinen palkkatyö. Tuohan olisi muuten syrjivää jos pääomatuloilla loisiva miljonäärityötön olisi vapautettu työstä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen velka pitäisi kuitata pois, muuten tulee eräänä päivänä korkeiden korkojen aikakausi. Tulkoon luonnostaan tai globalistien keinottelemana EU:n liittovaltion pakottamiseksi, ihan sama, mutta silti korot eivät pysyne alhaalla ikuisesti. Toivottavasti jo seuraava hallitus alkaa lyhentämään. Maksuvaraa on, kun leikataan mm. kehitysavusta ja kaiken maailman joutavien yhdistysten valtion tuesta.