Me tuomitsemme, ja asetamme pakotteita! – näin Suomen ulkopoliittinen retoriikka toimii

Suomi tuomitsee Valko-Venäjän menettelyn eilisessä siviilikoneen kaappauksessa. Osallistumme Valko-Venäjän diktatuurin vastaisiin pakotteisiin, jos sellaisia sovitaan EU:n ulkoministerien kesken.

Miten Suomen ulkopoliittinen linja ja sen retoriikka toimii? Lyhyt vastaus on, että Suomi peesaa USA:n ulkopoliittista linjaa. Mutta annan myös pidemmän vastauksen, joka selittää Suomen ulkopoliittisen retoriikan linjaa vähän tarkemmin.

Milloin Suomi ”tuomitsee” jonkun ulkomailla tapahtuvan asian, tai osallistuu jonkun valtion vastaisiin pakotteisiin? Jälleen lyhyt vastaus on, että silloin kun USA niin pyytää. Pidempi vastaus on, että silloin kun nämä kaksi ehtoa toteutuvat:

  1. Joku valtio on rikkonut ihmisoikeuksia tai kansainvälistä lakia enemmän kuin se normaalisti tekee päivittäin. Tässä ei vertailla maailman kaikkia valtioita keskenään, vaan yksittäisen valtion menettelyä verrataan saman valtion aiempaan käyttäytymiseen. Reagoidaan muutoksiin ja ylilyönteihin valtioiden käytöksessä, ei pitkän aikavälin käytökseen sinänsä.
  2. Kyseinen valtio ei ole osa läntistä etupiiriä, eikä ole USA:n sotilaallinen tai taloudellinen liittolainen.

Kun nämä molemmat kriteerit täyttyvät, silloin Suomi ja koko länsimainen etupiiri saattaa ”tuomita” jonkun valtion toiminnan, ja ehkä osallistua kansainväliseen pakotteiden rintamaan kyseistä valtiota kohtaan. Näistä kahdesta ehdosta jälkimmäinen paljastaa, että kyse ei ole kansainvälisestä laista, sotarikoksista, ihmisoikeuksista tai moraalisista ”arvoista” sinänsä, koska nämä eivät sisällä jälkimmäisen ehdon mukaista rajausta. Kyse on läntisen etupiirin keskinäisestä solidaarisuudesta, sekä vihollisuudesta (tai ainakin solidaarisuuden puutteesta) tämän etupiirin ulkopuolisia valtioita kohtaan.

Monet poliitikot suosivat sellaista sanontaa, että Suomi on osa ”läntistä arvoyhteisöä”. Tässä sanonnassa on jonkun verran hienostelua ja liioittelua. Käyttäisin mieluummin sanontaa, että Suomi on osa läntistä etupiiriä. Osa länsimaiden yhteisöä, jonka johtavan valtion USA:n arvoja Suomi ei jaa esimerkiksi kidutuksen tai kuolemanrangaistuksen käytössä. Sen vuoksi ”arvoyhteisöstä” puhuminen on hieman liioittelevaa totuuden kaunistelua.

Suomi haluaa olla USA:n johtaman läntisen etupiirin jäsen, koska siitä saa taloudellista hyötyä, solidaarista tukea demokraattiselle hallintotavalle, ja ehkä jonkunlaista sotilaallista turvaakin. Näiden hyötyjen saavuttamiseksi Suomen valtion johto on valmis vaikenemaan mahdollisista epäkohdista USA:n tai sen läheisten liittolaisten toiminnassa. Joskus täysin samanlaisista epäkohdista, joita Suomi äänekkäästi tuomitsee yhdessä muiden länsimaiden kanssa, jos ne tapahtuvat läntisen etupiirin ulkopuolisessa valtiossa.

Tämän takia Suomen (ja yleisesti ottaen länsimaiden) ulkopoliittinen linja ja retoriikka on aina itää vastaan ja lännen puolella. Kyse ei ole moraalista eikä arvoista absoluuttisessa mielessä, vaikka retoriikka siltä usein näyttääkin, koska nuo moraaliset kriteerit joustavat aina läntisen etupiirin jäsenten kohdalla ja näiden hyväksi. Varsin usein kyse on räikeästä kaksinais-moralismista. Ennen kaikkea kyse on globaaleista etupiireistä, niiden keskinäisestä solidaarisuudesta, ja etupiirien välisestä kilpailusta tai jopa vihollisuudesta.

IonMittler
Vantaa

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu