Mikä piru valtakunnan syyttäjällä on merrassa?

Alle neljä kuukautta on kulunut siitä, kun miljoonat suomalaiset ihmettelivät, mikä piru valtakunnan syyttäjään oli mennyt, kun käräjäoikeuden vapauttava tuomio Raaseporin tasoristeys-onnettomuudessa kuorma-autoa kuljettaneelle varusmiehelle ei kelvannut, vaan siitä täytyi valittaa hovioikeuteen.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/valtakunnan-syyttaja-polkee-raaseporin-turman-varusmiehen-oikeusturvaa/

No eihän se tarina siihen päättynyt, vaan nyt syyttäjä valittaa asiasta korkeimpaan oikeuteen.

https://yle.fi/uutiset/3-11774394

Puhukaa Brysselissä ”oikeusvaltiosta” mitä haluatte, mutta kyllä tämä koettelee kansalaisen oikeustajua, miksi valtakunnan korkeimmalla syyttäjällä on pakkomielle käyttää ihmiskokeessa koekaniinina oikeaa ihmistä — tuntematonta varusmiestä Raaseporista — kun syyttäjälle on herännyt akateeminen kiinnostus aiheesta, mitä velvollisuuksia ajoneuvon kuljettajalla on, kun hän ylittää tasoristeystä, joka on laiton. (Siellä oli jyrkempi tulokulma autotien ja rautatien risteyksessä kuin laki sallii.)

Miksi valtakunnan syyttäjä ei vain kutsu korkeimman oikeuden tuomareita ilmaiselle lounaalle valtion piikkiin, ja sitten he voisivat siellä keskustella tästä asiasta, ja päättää mitä velvollisuuksia ajoneuvon kuljettajalla on. Miksi siihen tarvitaan ihmiskoe, aidon elävän ihmisen piinaaminen oikeussalissa, ja hänen elämänsä kohtalolla leikkiminen kuin kissa leikkisi hiirellä?

Suomen oikeuskäytännössä olisi paljon remontoimisen varaa. Tämä on yksi monista: Kun julkaistaan uusi laki, korkeimman oikeuden pitäisi saman tien julkaista ns. ennakkopäätöksiä kuvitteellisten, todennäköisesti toteutuvaksi arvioitujen esimerkkitapausten nojalla. Jotta kansa tietää heti uuden lain tultua voimaan, mitä laki tarkoittaa.

Nyt valtakunnan syyttäjä ei tiedä mitä laki tarkoittaa, joten hän on jahdannut tätä yhtä onnetonta koekaniinia jo yli vuoden, saadakseen akateemisen kiinnostuksensa tyydytettyä. Jos edes valtakunnan korkein syyttäjä ei tiedä, mitä laki tarkoittaa, kuinka sitten tavallinen kansa voisi sen tietää?

IonMittler
Sitoutumaton Vantaa

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu