Minä palkkaisin kauniin, mutta sen väitetään olevan laitonta

YLEn toimittajat testasivat, että CV-kuvassaan huoliteltu ja nätisti meikattu nainen saa 70% enemmän kutsuja työhaastatteluun tarjoilijaksi tai kaupan kassaneidiksi kuin meikkaamaton, lähes saman näköinen nainen, jolla on myös tuimempi ilme CV-valokuvassa.

https://yle.fi/uutiset/3-11592525

Uutinen ei mainitse tarkkoja lukemia, mutta luulisin että oikea päätelmä tekstissä annetuista tiedoista on, että CV-kuvassaan meikattu nainen sai kutsun työhaastatteluun 41% tapauksessa lähettämistään hakemuksista, ja meikkaamaton sai kutsun 24% hakemuksistaan. Meikattu sai siis kutsuja 70% enemmän. (Artikkeli mainitsee, että ero oli ”17 prosentti-yksikköä”, joka on todennäköisesti 41% vs. 24%, koska kaikista hakemuksista saatiin vastaus ”noin kolmannekseen”.)

On aika vaisua julkaista johtopäätöksiä tilastosta, julkaisematta itse tilastoa josta on kyse. Mutta tutkimuksessa käytetyt valokuvatkin olivat vain pieni pintaraapaisu siitä ihmisten ulkonäön moninaisuudesta, jota löytyy oikeasta elämästä. Kumpikaan nainen ei ollut ruma, molemmat olivat nättejä, toinen oli vain meikkaamaton ja ilmeeltään tuima. (Ja sillä oli finnejä, mutta meikatut ovat usein meikattuja juuri siksi, että heidän finninsä eivät näkyisi. Aika vähän tietää naisten elämästä se, joka tätä ei tiedä.) Jos YLE olisi käyttänyt ihan oikeasti ruman naisen valokuvaa (vaikka tuhannesta satunnaisesti valitusta kasvokuvasta olisi otettu se, joka saa heikoimmat pisteet satunnaisesti valitulta kadulla kulkijoiden raadilta), sitten tutkimuksen tulokset olisivat indikoineet vieläkin dramaattisempaa eroa hakijoiden välillä. Tätä YLE ei kuitenkaan tehnyt. Ei mitään sinne päinkään.

Tässä uutisessa toimittajat ja kaikki haastatellut asiantuntijat sekä yritysten edustajat heittäytyivät poliittisesti korrektiksi, ja vakuuttivat että tällainen syrjintä ulkonäön perusteella työnhaussa on laitonta ja moraalisesti väärin. Kyseenalaistan molemmat väitteet. Pointti olisi selkeämpi, jos YLE olisi ihan oikeasti käyttänyt epämiellyttävän ja epäsiistin näköistä ruman naisen valokuvaa vertailukohtana. Silloin olisi tullut alleviivatuksi se kysymys, onko yrityksellä oikeus rakentaa brändinsä ja palveluidensa edustavuutta käyttämällä kauniita ja meikattuja naisia edustustehtävissä. Sellaisissa kuten tarjoilija tai kassaneiti, jotka ovat asiakas-rajapinnassa, ja muodostavat osan asiakaskokemuksesta.

Onko laitonta, että tasokas ja kallis ravintola tai ylellisten tuotteiden liike haluaa luoda miellyttävän ja asiakkaat hyvälle tuulelle saavan ilmapiirin, palkkaamalla asiakastyöhön kauniita ja meikattuja naisia? Olen YLE uutisten toimittajien ja heidän haastattelemiensa papukaijojen kanssa eri mieltä siitä, että tässä olisi kyse syrjinnästä. Kyse on brändistä ja palvelun laadusta, joka on ihan täyttä kaupallista todellisuutta, joka näkyy myynnin volyymissä ja lopulta yrityksen tuloksessa asti. Tämän asian tuo uutinen tunnustaakin artikkelin tekstissä, tekemättä siitä silti oikeita johtopäätöksiä.

Joku ihminen on älykäs, toinen on kaunis. Miksi olisi laillista valikoida parhaat työnhakijat käyttäen kriteerinä älykkyyttä tai fyysistä voimaa, mutta ei kauneutta? Kaikki nämä seikat voivat vaikuttaa olennaisesti työntekijän tuottavuuteen yritykselle. Miksi joku ihmisen ominaisuus asetettaisiin keinotekoisesti kiellettyjen valintakriteerien listalle, vaikka kaikki mainitut kriteerit ovat jossain määrin synnynnäisiä?

Ei kukaan ole matematiikan tohtori vain siksi että hän opiskeli ahkerasti. Hän on varmasti opiskellut ahkerasti, mutta se ei riitä, vaan hänen on myös täytynyt syntyä matemaattisesti lahjakkaampana kuin 99% väestöstä. Jos työpaikan kelpoisuus-vaatimuksena on matematiikan tohtorin tutkinto, se on epäsuorasti syrjintää synnynnäisten ominaisuuksien perusteella. Samoin jos filharmoninen orkesteri palkkaa parhaan konserttipianistin, sekin on epäsuorasti syrjintää synnynnäisten ominaisuuksien perusteella, koska huippu-pianistiksi ei voi opiskella pelkällä ahkeruudella. 99% väestöstä on jo syntyessään tuomittu siihen kohtaloon, että heistä ei koskaan voi tulla filharmonisen orkesterin konserttipianistia.

Niin sanotun amerikkalaisen unelman keskeinen teesi on jonkunlainen meritokratia: kaikille tasapuoliset mahdollisuudet menestyä. Se on vain kaunista satua, vaikka koulutus olisikin ilmaista, eikä vanhempien varallisuus määräisi heidän lapsiensa sosiaalista statusta täysin suoraviivaisesti. Jokaisen koulun lahjakkaimmat oppilaat ovat syntyneet lahjakkaiksi. Useimmat muut eivät ole syntyneet yhtä lahjakkaiksi. Muutamat ovat jättäneet lahjakkuutensa hyödyntämättä.

Onko siis laitonta valita edustustehtävään ulkonäöltään kaunein ja huolitelluin hakija? En usko että se on laitonta. Ainakin se on maailman tapa. Ei edes maan tapa, vaan globaalisti on niin että lentokoneeseen kun nouset, sinua palvelevat keskimääräistä tyylikkäämmät miehet ja kauniit meikatut naiset. Eikä tarvitse nousta edes lentokoneeseen, vaan lentokentän hieman tavallista ylellisemmässä ilmapiirissä asiakkaita palvelevat työntekijät ovat kauniimpia kuin väestö keskimäärin.

Jotta tämä olisi laitonta, pelkästään aasinsillan kautta tulkiten sillä perusteella, että ”kaikenlainen syrjintä on laitonta työelämässä”, sellainen tulkinta olisi älyllisesti epärehellinen, edellä luetelluista syistä. Sitä en kuitenkaan voi taata lukijoille, etteikö joku oikeusistuin onnistuisi tuomitsemaan yrityksen, jos se jäisi jotenkin selkeästi kiinni siitä, että asiakaspalvelijaksi valittiin kaunis työnhakija ruman sijasta. Silloin kun oikeuteen mennään, ja otetaan esiin laki joka ei sano mitä se tarkoittaa, mitä tahansa voi tapahtua, eikä se ole välttämättä älyllisesti koherenttia kokonaisuus huomioiden.

IonMittler

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu