Moniulotteinen Suomi 2.0: vähän Sveitsiä, vähän omaa uutta

Euroopan Unionissa elämä voi tuntua joskus melko Bryssel-keskeiseltä. Jopa banaanien käyryys määrätään Brysselissä. Toisaalta EU:ssa huomioidaan myös valtioiden sisäinen alueellinen demokratia, mahdollisuutena tehdä maailmasta parempi paikka elää.

https://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/X2H-Xref-ViewHTML.asp?FileID=11725&lang=EN

Sote-uudistus ja maakuntien uudistus ovat esimerkkejä alueellisesta päätöksenteon mallista. Suomessa ei tarjota maakunnille valtaa juuri kumileimasinta enempää. Maakunnan hallinto saisi hyväksyä ja toteuttaa sen budjetin, joka määrättäisiin maakunnille Arkadianmäellä.

Maakunnilla voisi olla valtaa paljon enemmänkin. Sveitsissä vain pieni osa lainsäädännöstä on koko valtion laajuista. Kaikki sellaiset lait, joilla ei ole kansallista merkitystä, päätetään kantoneiden itsehallinnossa paikallisten tarpeiden näkökulmasta parhaalla tavalla, jos ei jopa kunnallisella tasolla.

http://swiss-government-politics.all-about-switzerland.info/

Sveitsissä poliitikot eivät pysty laatimaan lakeja kansan enemmistön tahdon vastaisesti. Useimmissa maailman valtioissa kansa joutuu hölmistyneenä katsomaan vierestä ja odottamaan seuraavia vaaleja (joiden alla valtapuolue lupaa ”vappu-satasen” saadakseen äänestäjät taas puolelleen), sillä välin kun poliitikot säätävät lakeja neljän tai viiden vuoden valtakautensa suomalla mandaatilla. Sveitsissä kuka tahansa tavallinen kansalainen voi haastaa minkä tahansa poliitikkojen säätämän lakimuutoksen, keräämällä 50,000 kannatusta kokoon kansalais-aloitteen tyylisellä menettelyllä, jolloin lakimuutos viedään kansanäänestykseen.

Jos tätä vertaa Suomen tilanteeseen, Suomessa kävisi niin että 50,000 ääntä kerännyt aloite viedään eduskuntaan, jossa valiokunta todennäköisesti päättää haudata aloitteen, tai joka tapauksessa hallituksen puolueet äänestävät sen kumoon jos se ei ole linjassa hallitus-ohjelman kanssa. Suomen tyylinen hallitus-ohjelman leipominen pystyy tuottamaan jopa kymmenien vuosien ajan yhtäjaksoisesti sellaisia lakeja kuten ruotsin kielen pakollinen opiskelu kouluissa. RKP:n äänet ovat hyvää kauppatavaraa hallituksen muodostamisessa, ja ne äänet ostetaan RKP:lta antamalla vaihtokaupassa vähän pakkoruotsia kansalle. Sveitsissä laki pakkoruotsista menisi kansanäänestykseen, koska joku kansalainen keräisi 50,000 ääntä vastustaakseen lakia, ja sitten kansan enemmistö äänestäisi lain kumoon.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/278753-ilman-hallitusta-parjaisimme-paremmin/

Sveitsissä ei ole määrätty lainsäädännöllä virallisia kieliä koko valtion alueelle, vaan jokainen kantoni päättää omista virallisista kielistään. Tässä olisi paljon järkeä Suomessakin, jossa opiskellaan pakkoruotsia Venäjän rajan tuntumassa ja Lapin perukoilla asti, vaikka se 5% väestöstä, jonka poliittisten päämäärien palvelemiseksi ruotsia opiskellaan, asuu vain melko pienellä alueella länsirannikolla ja etelärannikolla.

Sveitsin poliittisessa mallissa on paljon hyvää, mutta on siinä omat puutteensakin. Sveitsin mallin mukainen maakunta-hallinto olisi hyvä, mutta haluaisin vieläkin parempaa. Haluaisin moniulotteiseen demokratiaan perustuvan maakunta-hallinnon. Sellaisen, jossa 20% kansan tahdosta toteutuu 20 prosentilla valtion alueesta. Sveitsin mallin mukaisessa tilanteessa se saattaa nimittäin jäädä toteutumatta, koska jokaisessa maakunnassa äänestetään erikseen enemmistöpäätöksellä, ja valtakunnallisesti 20% väestöstä kannattama asia saattaa jäädä vähemmistöksi jokaisessa maakunnassa, ja siten kokonaan toteutumatta.

Suomen tyylinen koko valtiota hallitseva enemmistö-demokratia on ikuinen riita, joka ei pääty koskaan. Sata vuotta on riidelty puolueiden kesken, ja se riita jatkuu vielä senkin jälkeen kun jokainen meistä on mullan alla lepäämässä. Moniulotteisessa demokratiassa riideltäisiin vähemmän siitä minkä pitäisi olla oikein kaikille, ja tehtäisiin enemmän pienemmällä porukalla sitä mikä on oikein heidän mielestään, vaikka muut olisivatkin eri mieltä eivätkä osallistuisi.

IonMittler

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu