Moniulotteinen Suomi 2.0: vähän Sveitsiä, vähän omaa uutta
Euroopan Unionissa elämä voi tuntua joskus melko Bryssel-keskeiseltä. Jopa banaanien käyryys määrätään Brysselissä. Toisaalta EU:ssa huomioidaan myös valtioiden sisäinen alueellinen demokratia, mahdollisuutena tehdä maailmasta parempi paikka elää.
https://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/X2H-Xref-ViewHTML.asp?FileID=11725&lang=EN
Sote-uudistus ja maakuntien uudistus ovat esimerkkejä alueellisesta päätöksenteon mallista. Suomessa ei tarjota maakunnille valtaa juuri kumileimasinta enempää. Maakunnan hallinto saisi hyväksyä ja toteuttaa sen budjetin, joka määrättäisiin maakunnille Arkadianmäellä.
Maakunnilla voisi olla valtaa paljon enemmänkin. Sveitsissä vain pieni osa lainsäädännöstä on koko valtion laajuista. Kaikki sellaiset lait, joilla ei ole kansallista merkitystä, päätetään kantoneiden itsehallinnossa paikallisten tarpeiden näkökulmasta parhaalla tavalla, jos ei jopa kunnallisella tasolla.
http://swiss-government-politics.all-about-switzerland.info/
Sveitsissä poliitikot eivät pysty laatimaan lakeja kansan enemmistön tahdon vastaisesti. Useimmissa maailman valtioissa kansa joutuu hölmistyneenä katsomaan vierestä ja odottamaan seuraavia vaaleja (joiden alla valtapuolue lupaa ”vappu-satasen” saadakseen äänestäjät taas puolelleen), sillä välin kun poliitikot säätävät lakeja neljän tai viiden vuoden valtakautensa suomalla mandaatilla. Sveitsissä kuka tahansa tavallinen kansalainen voi haastaa minkä tahansa poliitikkojen säätämän lakimuutoksen, keräämällä 50,000 kannatusta kokoon kansalais-aloitteen tyylisellä menettelyllä, jolloin lakimuutos viedään kansanäänestykseen.
Jos tätä vertaa Suomen tilanteeseen, Suomessa kävisi niin että 50,000 ääntä kerännyt aloite viedään eduskuntaan, jossa valiokunta todennäköisesti päättää haudata aloitteen, tai joka tapauksessa hallituksen puolueet äänestävät sen kumoon jos se ei ole linjassa hallitus-ohjelman kanssa. Suomen tyylinen hallitus-ohjelman leipominen pystyy tuottamaan jopa kymmenien vuosien ajan yhtäjaksoisesti sellaisia lakeja kuten ruotsin kielen pakollinen opiskelu kouluissa. RKP:n äänet ovat hyvää kauppatavaraa hallituksen muodostamisessa, ja ne äänet ostetaan RKP:lta antamalla vaihtokaupassa vähän pakkoruotsia kansalle. Sveitsissä laki pakkoruotsista menisi kansanäänestykseen, koska joku kansalainen keräisi 50,000 ääntä vastustaakseen lakia, ja sitten kansan enemmistö äänestäisi lain kumoon.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/278753-ilman-hallitusta-parjaisimme-paremmin/
Sveitsissä ei ole määrätty lainsäädännöllä virallisia kieliä koko valtion alueelle, vaan jokainen kantoni päättää omista virallisista kielistään. Tässä olisi paljon järkeä Suomessakin, jossa opiskellaan pakkoruotsia Venäjän rajan tuntumassa ja Lapin perukoilla asti, vaikka se 5% väestöstä, jonka poliittisten päämäärien palvelemiseksi ruotsia opiskellaan, asuu vain melko pienellä alueella länsirannikolla ja etelärannikolla.
Sveitsin poliittisessa mallissa on paljon hyvää, mutta on siinä omat puutteensakin. Sveitsin mallin mukainen maakunta-hallinto olisi hyvä, mutta haluaisin vieläkin parempaa. Haluaisin moniulotteiseen demokratiaan perustuvan maakunta-hallinnon. Sellaisen, jossa 20% kansan tahdosta toteutuu 20 prosentilla valtion alueesta. Sveitsin mallin mukaisessa tilanteessa se saattaa nimittäin jäädä toteutumatta, koska jokaisessa maakunnassa äänestetään erikseen enemmistöpäätöksellä, ja valtakunnallisesti 20% väestöstä kannattama asia saattaa jäädä vähemmistöksi jokaisessa maakunnassa, ja siten kokonaan toteutumatta.
Suomen tyylinen koko valtiota hallitseva enemmistö-demokratia on ikuinen riita, joka ei pääty koskaan. Sata vuotta on riidelty puolueiden kesken, ja se riita jatkuu vielä senkin jälkeen kun jokainen meistä on mullan alla lepäämässä. Moniulotteisessa demokratiassa riideltäisiin vähemmän siitä minkä pitäisi olla oikein kaikille, ja tehtäisiin enemmän pienemmällä porukalla sitä mikä on oikein heidän mielestään, vaikka muut olisivatkin eri mieltä eivätkä osallistuisi.
Hienoa Ion Mittler. Sveitsi on niin edistyksellinen, ettei se mene Suomalaisten järjenjuoksuun. Esimerkkinä Suomalaiset tarvitsevat hallituksen suosituksen kasvomaskien käytöstä ennen, kuin uskaltavat käyttää niitä. Luultavasti Sveitsiläiset eivät tarvitse hallituksen suositusta, koska he osaavat käytää omaa järkeään. Paikallishallinto olisi Suomessakin tarpeellinen, koska maan eri alueet ovat hyvin erilaisia monessakin mielessä. Vanha läänijako olisi kuitenkin riittävä jako. Ei tarvita 21 kpl maakuntia ja väliportaan hallintohimmeliä siihen välille. Byrokratiaa pitää purkaa, ei lisätä!
Ilmoita asiaton viesti
Sveitsi on maailman hyvinvoivimpia yhteiskuntia, monella mittarilla mitattuna. Joskus kannattaisi ottaa mallia niiltä joilla menee hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka maailmalla riittää esimerkkejä hyvinvoivista valtioista, on Suomi siitä huolimatta hiljalleen taantumassa banaanivaltioksi?
Ruotsikin on päättänyt tuhota itsensä järjettömällä maahanmuuttopolitiikallaan. Silti sen vahva teollisuus ja oma rahayksikkö tulevat kannattelemaan sitä veden pinnalla vielä siinäkin vaiheessa, kun Suomen pelastusliivit ovat jo tyhjenneet.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin tulevaisuudesta en lähtisi veikkailemaan, mikä on lopputulos kun laiva alkaa kallistua, jääkö tuottavin osa väestöstä sinne vai muuttaako pois kun elämä käy hankalaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Pitkän historian kuluessa sveitsiläiset ovat rakentaneet erikielisten kanttoonien yhteisönsä niin ettei ketään jätetä tai maaliteta saati muiluteta, vaan jokainen voi löytää itsestään hyvän ihmisen alkion kunhan ei kuvittele pudonneensa jostakin pilvistä. Kukin voi toteuttaa ihmisen mittakaavaa tunnustamalla biologisen äitinsä ja isänsä, kiistäen ”pyhän hengen” yllytyksen ottaa toisen alue haltuun suojatakseen sen.
Paradoksaalista kyllä holocaustin tuhkasta uutta Eurooppaa rakentaessaan monet rehelliset sielut löysivät sveitsiläisten elämäntavasta hyviä malleja: mitä kevyemmät ideologiset hallintorakenteet ihmisillä on yläpuolellaan, sitä tyytyväisempiä he ovat elämäänsä. Eiväthän sveitsiläiset halua kaikki edes tietää minkä niminen henkilö kulloinkin liittovaltion presidentin pallilla istuu! Italiassakin kansa äänestää nykyisin paikallisesti milloin mistäkin hallintoseikasta jättämättä valtaa Roomalle. Pari viikkoa sitten päättivät radikaalisti supistaa parlamentin jäsenten määrää.
Ilmoita asiaton viesti
Naisten äänioikeus eteni Sveitsissä nolon hitaasti. LGBT-väellä menee ihan OK, vaikka avioliitto, adoptio ja hedelmöityshoito onkin varattu kahden sukupuolen välisille pareille.
Ilmoita asiaton viesti
Onko sattumaa, että kolmen Euroopan arvokkaimman pörssiyrityksen kotipaikka on Sveitsi?
Ei varmaankaan, koska Roche ja Nestle on 1800 -luvun lopussa perustettu Sveitsissä. Novartiksen edeltäjät Ciba Geigy ja Sandoz olivat niinikään alkujaankin sveitsiläisiä yhtiöitä. Sveitsin ja Suomen teollisen perustan luomisessa näyttäisi olevan yhteistä se, että merkittävä osa perustasta on luotu ulkomaalaissyntyisten yrittäjien toimesta.
Jotain Sveitsi on silti tehnyt oikein kun globaaliksi kasvaneet yritykset ovat pysyneet sveitsiläisinä. Sveitsin taloudellinen menestys näyttäisi pohjautuvan osaamiseen ja ahkeruuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Lääkeyhtiöitä ei luoda tyhjästä, kyllä siinä osaamista pitää olla. Toisaalta ei sovi unohtaa pankkisalaisuuden ja sitä kautta veroparatiisin aseman merkitystä kansantaloudelle. En nyt lähde tässä googlailemaan viisaampien arvioita, kuinka suuri merkitys sillä on Sveitsin BKT:lle nykyään, verrattuna jos pankkisektori käyttäytyisi samoilla standardeilla kuin vaikka naapurimaat Ranska ja Saksa.
Ilmoita asiaton viesti
En tunne Sveitsin oloja tarkasti, mutta voisi epäillä, että koska Sveitsi on tarjonnut ulkomaiselle pääomalle hyvän ja pehmeän kohtelun (esim. pankkisalaisuus), myös omaa pääomaa olisi kohdeltu hyvin. Näin ei olisi syntynyt mitään tarvetta ulosliputtaa pääomaa (yritysten omistusta ja voittoja), vaan päinvastoin, kerätä omistusta Sveitsin rajojen sisäpuolelle.
Suomessa olen viime aikoina kuullut enemmän tarinoita siihen suuntaan, että vanhoja sukuyhtiöitä on myyty ulkomaille. Kai asia on paljolti niin, että kapitaali kerääntyy paljolti sinne, missä kapitaalia hellitään.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessakin on yritetty perustuslaissa taata kuntien itsehallinto, mutta valitettavasti hallitukset ovat aikeissa leikata siitä puolet pois.
Ilmoita asiaton viesti
Se itsehallinto on ollut lähinnä budjetti-valtaa, Sveitsissä se voi olla konkreettisemmin jopa lainsäädännöllistä, tyyliin rikoslaki. Mutta toki kantonin eli maakunnan tasolla on mielekkäämpää säätää rikoslakia kuin kunnallisella tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Jos haluamme pieniä maakuntia (22 kpl), näiden pitää ottaa kuntien tehtävät kontolleen ja samalla verotusoikeus siirtyy kunnilta pois maakunnille. Meitä on niin vähän ettemme tarvitse kolme erillistä hallintoporrasta verotuksineen. Olen myös samaa mieltä siitä, että maakunnilla voi olla enemmän päätösvaltaa. Kehittäkööt alueitaan omannäköisiksi. Demokratia kiittää.
Ilmoita asiaton viesti
Verotuksen mahdollisella 2- tai 3-portaisuudella taklataan sitä ongelmaa, että rahalle on valtion tasoisia käyttökohteita (kuten eduskunta, armeija jne.) ja kunnan tasoisia tarpeita (lähipalvelut), ja sotessa suunnitellaan maakunnan tasoisiakin palveluita (keskussairaalat, joita ei tule joka kuntaan omaa, jolloin ne ovat joko maakunnan tai valtion vastuulla). En ole jaksanut muodostaa mielipidettä soteen tai maakunta-hallintoon, koska tiedän että se hallinto olisi vain kumileimasin, tai parhaassa tapauksessa vain budjettivaltaa käyttävä, ja kaipaan paljon konkreettisempaa alueiden itsehallintoa.
Ilmoita asiaton viesti
Budjettivalta on erityisen vahva vallan muoto. Jos päätösvalta sotessa viedään pois kunnilta, ne jäävät tavallaan huutolaisen asemaan. Ei ole mitään takeita siitä, että maakuntakeskus järjestäisi palvelut kuntalaisten haluamalla tavalla. Voi käydä monessa tapauksessa niinkin, että aiemmin hyvin toimineet palvelut viedään pois kunnalta, jonnekin keskuskaupunkeihin.
Vaikka palvelita toteutettaisiinkin kuntayhtymien, yksityisten yritysten, keskuskaupunkien tai maakuntien toimesta, pitäisi mielelläni budjettivallan ja päätösvallan kunnilla. Tämä mahdollistaisi sen, että jos yhteistyöelimen tuottamat palvelut ovat kelvottomia, kunnalla olisi mahdollisuus tilata palvelut jostain toisesta osoitteesta. Tämä mahdollisuus omaan vaikuttamiseen takaisi sen, että kuntaa ja sen palveluita ei voisi jättää täysin heitteille. Sellainen malli, jossa jokin keskusyksikkö, kuten maakunta päättää kaikesta, ei takaa yksittäisille kunnille mitään, eikä anna kunnollista mahdollisuutta korjata huononevaa tilannetta.
Se kuulostaa vähän oudolta, että Sveitsissä kunnatkin voisivat säätää omia rikoslakejaan. Liittovaltiossa kantonin tason lainsäädäntö tuntuisi vielä luontevalta. Ehkäpä ovat vähän lähempänä Suomen mallia, mutta suoralla demokratialla täydennettynä, ja liittovaltion suomin vapauksin täydennettynä.
Ilmoita asiaton viesti
On se budjetti vahva vallan muoto kaikessa mikä liittyy rahaan. Ja sen takia on vähän liian yksinkertaistettua kun jotkut heittävät lonkalta, että ei saisi olla verotusta maakuntien tasolla tai kuntien tasolla, koska syntyy liikaa jotain päällekkäisyyksiä, tai on liian monta karhua kansalaisen taskulla. Olipa verotusta tai ei, se budjetti täytyisi saada kasaan, ja verotuksen kautta se raha tulee kuin Manulle illallinen, ilman että korkeammalla tasolla (valtio vs. maakunta, tai maakunta vs. kunta) poliitikot lähtevät matkan varrella koko ajan säätämään (lue: pienentämään) rahan määrää tai korvamerkitsemään sen käyttötarkoitusta, joka vesittäisi paikallisemman tason budjettivaltaa.
Ennen blogin kirjoittamista yritin nopealla googlauksella saada käsityksen siitä, mitä on tyypillisesti säädetty Sveitsissä lakiin valtion tasolla vs. kantonien tasolla vs. kuntien tasolla. En löytänyt paljonkaan selvyyttä tähän sillä googlauksen määrällä, johon jaksoin ryhtyä. Aihe on kyllä kiinnostava, joten jos joku hahmottaa itselleen, mitä asioita Sveitsissä on tyypillisesti valtion laissa vs. kantonin laissa vs. kunnan laissa, ja kirjoittaa selonteon aiheesta blogiin, sellaisen blogin luen kyllä mielelläni.
Ilmoita asiaton viesti
Byrokratian ja hallintorakenteen yksinkertaistaminen on hyvä tavoite, ja monimutkaistaminen huono. Jos nyt jotain maakuntatasoista tarvitaan, helpointa ja siisteintä olisi toteuttaa tuo hanke kuntayhtyminä. Maakuntavaaleja ja kaikkea siihen liittyvääkään ei tarvittaisi, sillä päätöksenteon voisivat hyvin hoitaa jäsenkuntien kunnanvaltuustot, ehkä valtuutettujen ääniä väkimäärän suhteessa painottaen (tai jollain toisella tavalla). Kunnat verottaisivat normaaliin tyyliin, jos maakuntaan tarvittaisiin lisää rahaa.
Eri tasojen verotusoikeus ja se, kuka maksaa sote-palvelut, pitää muuten nähdä kahtena eri asiana. Suomessa peruspalvelut pyritään tarjoamaan kaikille kansalaisille yhteisvastuullisesti ja jokseenkin saman tasoisina. Sote-palvelut ovat yksi keskeinen osa peruspalveluita (erikoissairaanhoidon palvelut ovat ehkä asia erikseen, enkä puutu niihin tässä). Eri kokoiset kunnat kykenevät toteuttamaan nuo peruspalvelut käsittääkseni jokseenkin samaan hintaan (poikkeamiakin toki on). Näistä syistä luontevin tapa rahoittaa peruspalvelut olisi sellainen, jossa pääosa rahoituksesta kerätään valtion verotuksen kautta, ja annetaan sitten kunnille könttäsummina, ja kunnat sitten toteuttavat nuo palvelut. Tämä malli mahdollistaisi byrokratian vähentämisen myös niin, että suurimman osan nykyisestä valtionosuusjärjestelmästä voisi purkaa. Valtio maksaisi karkeasti kiinteän summan per asukas, mutta varmaankin painotettuna niin, että esim. vanhusta kohden rahaa saisi hieman enemmän kuin työikäistä kohden. Tämä malli siis yksinkertaistaisi ja suoraviivaistaisi järjestelmää, sen sijaan, että monimutkaistaisi sitä.
Ilmoita asiaton viesti
> Suomessa peruspalvelut pyritään tarjoamaan kaikille
> kansalaisille yhteisvastuullisesti ja jokseenkin saman tasoisina.
> Sote-palvelut …
> Eri kokoiset kunnat kykenevät toteuttamaan nuo peruspalvelut käsittääkseni jokseenkin samaan hintaan
Et ole vissiin seurannut sitä sote-kädenvääntöä, jota on käyty suorastaan yötä myöden hallituksessa viime päivinä? Kädenväännön aiheena on se, että:
– Terveyspalveluita ei nykyään toteuteta kaikkien kuntien asukkaille yhtä tasokkaasti, suurilla ja vähän sairastavilla kunnilla kuten pk-seudun kunnat on varaa tarjota paljon parempaa palvelua kuin pienillä sairailla kunnilla.
– Eri kokoiset kunnat ja väestän rakenteeltaan erilaiset kunnat kykenevät tuottamaan terveyspalvelut radikaalisti erilaisin kustannuksin. Halvinta se on suuren ja terveen väestön kunnille.
– Hallituksen alkuperäinen sote-esitys olisi pyrkinyt tarjoamaan sote-palvelut kaikille kunnille nykyistä yhteisvastuullisemmin ja saman tasoisemmin — ei kuitenkaan täysin yhteisvastuullisesti eikä täysin saman tasoisesti. Alkuperäinen esitys oli kompromissi, jotain nykyisen eriarvoisuuden ja täyden tasavertaisuuden väliltä.
– Suuret kunnat (kuten pk-seudun kunnat) kuitenkin älähtivät, että uusi tasavertaisempi malli heikentäisi heidän syjäseutuihin verrattuna ylivertaisia nykyisiä palveluitaan. Niinpä viime päivät hallitus on vääntänyt kompromissin kompromissia, jossa terveyspalveluiden yhteisvastuullisuutta ja saman tasoisuutta on heikennetty alkuperäisestä esityksestä, jossa se oli jo valmiiksi tahallaan vesitetty kompromissi täydellisen tasavertaisesta tilanteesta.
Ilmoita asiaton viesti
Rikkaat kunnat tietenkin voivat tuottaa lähes millaisia palveluita tahansa. Ehdottamani malli toisi kaikki jokseenkin samalle viivalle. Ehkä jotain pitkien taipaleiden lisää joillekin kunnille tähän päälle, jos eivät voi selvitä palveluistaan könttäsummalla. Kukin kunta voisi kyllä nostaa palveluitaan normaalitasoa korkeammalle keräämällä itse asukkailtaan vähän lisää veroja. Toistan tässä myös sen ajatuksen, että jokaisen suomalaisen pitäisi olla oikeutettu jokseenkin saman tasoisiin peruspalveluihin.
> Eri kokoiset kunnat ja väestän rakenteeltaan erilaiset kunnat kykenevät tuottamaan terveyspalvelut radikaalisti erilaisin kustannuksin. Halvinta se on suuren ja terveen väestön kunnille.
Tarkkailin joskus THL:n tarvevakioitujen terveysmenojen tilastoja. Suuret kunnat eivät ainakaan joinain vuosina olleet erityisen tehokkaita. Tuo argumetti näyttäisi siis olevan ainakin kuntien koon osalta toimimaton argumentti.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juholaatu/162335-kuntien-tehokkuudesta/
> Alkuperäinen esitys oli kompromissi, jotain nykyisen eriarvoisuuden ja täyden tasavertaisuuden väliltä.
Miten nykyinen malli on eriarvoinen? Voi hyvin olla, että juuri uusi malli riistää monilta pieniltä kunnilta nykyiset hyvin toimivat terveyspalvelut. Ainakin meillä päin pienten kuntien palvelut ovat toimineet pääsääntöisesti hyvin ja taloudellisesti (tosin erilaisia ongelmiakin on tietenkin myös ollut, mutta uuden mallin pelätään tuovan niitä ennemminkin lisää kuin poistavan niitä).
> Suuret kunnat (kuten pk-seudun kunnat) kuitenkin älähtivät, että uusi tasavertaisempi malli heikentäisi heidän syjäseutuihin verrattuna ylivertaisia nykyisiä palveluitaan.
Rikkaat haluavat tietenkin pitää rikkautensa itsellään, eivätkä halua osallistua mihinkään yhteisvastuulliseen. Lähestyisin asiaa mieluummin peruspalveluiden yleisten periaatteiden kautta kuin kuntien itsekkyyden kautta.
Eivät suurten kaupunkien palvelut muuten ole kaikissa suhteissa ylivertaisia. Esimerkiksi jonotukset taitavat olla ongelma enemmänkin suurissa kaupungeissa kuin pikkupaikkakunnilla. Isoilla paikkakunnilla näkyvät myös erot A- ja B-kansalaisten välillä (= yksityinen vs. julkinen). Oman pienehkön kuntani terveyspalveluista minulla ei ole juurikaan pahaa sanottavaa.
Ilmoita asiaton viesti