Myykö diktaattori Valko-Venäjän Venäjälle pelastaakseen oman nahkansa?

Kun Neuvostoliitto hajosi 1991, suuri osa valtioliiton jäsenistä muutti poliittista suuntaansa nopeasti kohti länttä. Nykyään entisiä Neuvostoliiton tasavaltoja on jäsenenä jopa Euroopan Unionissa ja NATOssa.

Valko-Venäjä sen sijaan palasi kuudessa vuodessa takaisin Venäjän kylkeen kiinni. Valko-Venäjä ja Venäjä ovat olleet jonkunlaisessa valtioliitossa keskenään jo vuodesta 1997 lähtien. Symbioosi hyödyttää Venäjää sotilaspoliittisesti, ja Valko-Venäjää taloudellisesti. Toisin sanoen, Venäjä myy Valko-Venäjälle monenlaisia asioita markkinahintoja halvemmalla, eli niin sanotusti tappiolla, ja vastineeksi Valko-Venäjä mukailee Venäjää turvallisuuspolitiikassa ja sotilastiedustelussa.

Tämän järjestelyn turvin Valko-Venäjän diktatuurilla on ollut varaa jopa joihinkin ylellisyyksiin, vaikka yleinen palkkataso onkin yli 10 kertaa matalampi kuin Suomessa. Miltä kuulostaisi Vasemmistoliiton äänestäjien korviin sellainen tieto, että Valko-Venäjällä alle 18-vuotiaat saavat lääkärin palvelut ilmaiseksi ja kotiin asti? Ei tarvitse lähteä terveyskeskukseen jonottamaan neljäksi tunniksi, kuten Vantaalla Peijaksen sairaalan päivystyksessä, vaan puhelinsoitto riittää siihen että lääkäri saapuu kotiin vierailulle. Eikä maksa mitään.

Mitähän tällainen sote-järjestely maksaisi Suomessa? Jotain sen on pakko maksaa myös Valko-Venäjällä, mutta siihen on ollut varaa viime vuosikymmeninä, Venäjän taloudellisen tuen ansiosta.

Entä miltä kuulostaisi maailman tasa-arvoisimmaksi mainostetun maamme viiden naispuolisen superjulkkis-ministerin korvissa sellainen tieto, että Valko-Venäjällä äitiysavustus on saman suuruinen kuin kaupan kassatyöntekijän keskipalkka, ja sitä saa 3 vuoden ajan ilman harkintaa tai velvollisuuksia. Suomen äitiysraha ja maailmankuulu äitiyspakkaus, jossa vauvamme kuulemma nukkuvat, ei ihan pärjää suhteellisessa vertailussa tämän järjestelyn kanssa.

Mitähän tällainen maksaisi Suomessa? Jotain se maksaa myös Valko-Venäjän valtiolle, mutta rahaa on löytynyt tähän tarkoitukseen vuosikymmenien ajan.

Viime vuonna Kreml alkoi kuitenkin kiristää kukkaron nyörejä, vai pitäisikö sanoa peukaloruuveja, ja Venäjä on ehdottanut Valko-Venäjälle aiempaa tiiviimpää valtioliittoa. Innokkaimmat puhuvat jopa valtioiden yhdistymisen mahdollisuudesta, tai uhasta, näkökulmasta riippuen.

https://www.euronews.com/2019/12/21/protests-as-belarus-russia-integration-talks-deepen

https://www.fpri.org/article/2019/12/belarus-russia-from-a-strategic-deal-to-an-integration-ultimatum/

Joulukuussa 2019 jo pari kertaa Venäjällä Putinin puheilla vieraillut Valko-Venäjän presidentti Lukashenka on puun ja kuoren välissä. Hänen poliittinen suosionsa pyörii noin 50% tuntumassa Valko-Venäjän väestöstä. Joskus on jopa väitetty että Putin on Valko-Venäjällä suositumpi kuin Lukashenka. Tarkkoja lukuja ei tiedä kukaan, mutta Lukashenkan poliittiset vastustajatkin tunnustavat että kannatusta löytyy. Tuossa yllä tuli jo mainittua pari aika herkullista syytä kannatukseen. Siihen voi lisätä kansainvälisessä vertailussa erittäin turvallisen yhteiskunnan, jossa voi kävellä kadulla ilman huolta siitä että pensaikosta hyökkää joku roisto pistooli kädessä vaatimaan lompakkoa. Kuten voi käydä vaikka New York Cityssä.

Lukashenka on virittänyt valtionsa varsin mukavaksi paikaksi elää, jos poliittisen toimintavapauden rajoitteet jätetään huomiotta. Mutta Venäjän taloudellisen tuen menettäminen pakottaisi hänet leikkaamaan palveluita ja sosiaaliturvaa tavalla, jonka jälkeen Valko-Venäjä olisi hieman vähemmän mukava paikka elää, ja sillä saattaisi olla ikäviä vaikutuksia hänen poliittiselle kannatukselleen.

Lukashenkan ja Putinin välisissä, varsin ahkerasti etenevissä neuvotteluissa saatetaan pelata jopa molempien johtajien poliittisesta tulevaisuudesta. Pelissä on paljon asioita, joilla saattaa olla suuri merkitys molempien johtajien poliittisen uran jatkon kannalta.

0
IonMittler
Sitoutumaton Vantaa

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu