Näin kirjoitetaan oikein: NATOn tai Naton, ja USA:n — sekä väärin: NATO:n tai USAn

Jokainen minun blogejani lukenut tietää, että olen väärä henkilö kehottamaan ketään noudattamaan suomen kielen oikeinkirjoituksen sääntöjä. Rikon niitä tahallisesti useammin kuin vaihdan elastaani-puuvilla-sukkiani. Haluan kuitenkin jakaa yleissivistystä liittyen erääseen erittäin huonosti tunnettuun kirjoitussääntöön, jota ei osaa Veijokaan, eikä moni kansanedustaja. (Jätän salaisuudeksi, kuka tämä Veijo on, tai ketkä kansanedustajat.)

Kokonaan isoilla kirjaimilla kirjoitetut lyhenteet ovat melko yleisiä englannin kielessä: esimerkiksi NATO, CIA, NSA tai USA. Suomen kieleen tuollaiset lyhenteet otetaan yleensä sellaisenaan silloin jos ne on tapana lausua siten, että jokainen kirjain luetellaan yksitellen: esimerkiksi CIA, NSA ja USA. (Joku lapsi voi lukea sanan ”USA” tavallisena sanana ”usa”, luettelematta kirjaimia yksitellen, mutta aikuisten keskuudessa tällainen olisi varsin poikkeuksellista.)

Kun tällaisia sanoja (tai oikeastaan lyhenteitä) taivutetaan, käytetään kaksoispistettä ennen taivutuspäätettä. Jos minulta kysytään, taivutuspääte kannattaa muotoilla lyhenteen viimeisen kirjaimen lausumistavan perusteella: esimerkiksi CIA:ssa, NSA:lta, ja USA:han.

Besserwisserit ovat keksineet aikoinaan myös toisenlaisen suosituksen, että taivutuspääte pitäisi muotoilla sen ilmauksen mukaan, jonka lyhenteestä on kyse. Siis tässä tapauksessa Central Intelligence Agency, National Security Agency, ja United States of America. En suosittele tätä käytäntöä, koska tilanne voi muuttua erittäin sekavaksi, monestakin syystä:

• Lukija todennäköisesti lausuu lyhenteen mielessään kirjain kerrallaan. Siksi taivutuspäätteen kannattaa perustua viimeisen kirjaimen äänneasuun, koska se on lukijan kannalta luontevin vaihtoehto lähes poikkeuksetta.
• Muussa tapauksessa lukijan pitäisi tietää, mistä sanoista lyhenne muodostuu. Jos lyhenne on FDIC, kovin moni lukija ei tiedä että se koostuu sanoista Federal Deposit Insurance Corporation.
• Kirjoittajan pitäisi tietää miten kokonaisena kirjoitettu ilmaus kuuluu ääntää, jotta hän osaa valita sellaisen taivutuspäätteen, joka sopii yhteen lausutun ilmauksen loppuäänteen kanssa. Agency lausutaan ”eigzönsi”, joten äänneasun mukainen taivutusmuoto olisi ”eidzönsiltä” eikä ”eidzönsilta”. Siis CIA:ssä ja NSA:ltä. Sekavaa? Kyllä, ja siksi tätä kannattaa välttää.

Tämä ei kuitenkaan ollut blogin varsinainen aihe, vaan vähemmän tunnetut oikeinkirjoituksen säännöt, jotka koskevat ns. ”lyhennesanoja”, eli sellaisia kokonaan isoilla kirjaimilla kirjoitettavia lyhenteitä, jotka lausutaan yleensä tavallisena sanana, luettelematta kirjaimia yksitellen. Esimerkiksi sotilasliitto NATO, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS, tai hissiyhtiö KONE. (KONE ei tosin ole lyhenne, vaan brändin virallinen kirjoitusasu esteettisistä syistä.)

Oikeinkirjoituksen sääntö, jonka yllättävän harva tuntee, on se että tällaisiin lyhenteisiin lisätään taivutuspääte ilman kaksoispistettä. Siis NATOn, HOASin, ja KONEen. Lausumistapa on se kriteeri joka ratkaisee, kuuluuko käyttää kaksoispistettä vai ei. Jos lyhenne lausutaan luettelemalla kirjaimet yksitellen, siinä tapauksessa käytetään kaksoispistettä lyhenteen ja taivutuspäätteen välissä.

https://www.kielikello.fi/-/miten-lyhennetta-taivutetaan-

(Katso väliotsikko ”Miten pääte liitetään lyhenteeseen?”)

Syy siihen, miksi tämä oikeinkirjoituksen sääntö on niin vähän tunnettu, on se että harva kirjoittaa tuollaisia lyhenteitä kokonaan isoilla kirjaimilla. Kielitoimisto on antanut siunauksensa sille vaihtoehdolle, että lyhennesana voidaan yleensä kirjoittaa isolla alkukirjaimella ja loput pienillä kirjaimilla. Silloin taivutuspäätteen lisäämisestä tulee luontevampaa: Naton, Hoasin, Koneen. (KONE-yhtiö ei ehkä ole antanut lupaa rekisteröidyn tavaramerkkinsä kirjoittamiseen tällä tavoin, mutta harvassa ovat ne sanomalehdet, jotka siitä välittäisivät. KONE on ”Kone” melkeinpä missä tahansa uutisessa.)

Jotkut meistä käyttävät aktiivisesti kokonaan isolla kirjoitettuja lyhenteitä, kuten esimerkiksi NATO, taivutettuna siten että taivutuspääte lisätään loppun ilman kaksoispistettä. Mutta kun ihmiset eivät kovin yleisesti tunne sitä oikeinkirjoituksen sääntöä, johon tuo käytäntö perustuu, he luulevat että tämä on uusi cool trendi, että ei käytetä kaksoispistettä lyhenteen ja taivutuspäätteen välissä. Niinpä sosiaalisessa mediassa näkyy sellaisia muotoja kuin NSAn, CIAn tai USAn. Luultavasti niissä matkitaan muiden kirjoittajien teksteissä nähtyjä taivutusmuotoja kuten NATOn, tietämättä miksi sanassa NATOn ei ole kaksoispistettä. Kielitoimisto ei tykkäisi tällaisesta. Mutta jos se yhtään lohduttaa, Kielitoimisto ei tykkäisi monestakaan asiasta, mitä minä teen kynä kädessä.

Tämän takia minun blogeissani saattaa esiintyä sellainen lause kuten ”USA:n rooli NATOssa”, jossa on hassusti kaksi suurilla kirjoitettua lyhennettä peräkkäin, joista yhdessä käytetään kaksoispistettä ennen taivutuspäätettä, mutta toisessa ei käytetä. Nyt tiedät syyn siihen, miksi asia on näin.

Tähän loppuun vielä yksi huomautus, johon Kielitoimisto ei ota kantaa ohjeistuksessaan. Latinalaisissa aakkosissa pieni L-kirjain on valitettavan saman näköinen ison i-kirjaimen kanssa, ja suomen kielen taivutusmuodot alkavat usein pienellä L-kirjaimella. Tämän takia sellainen taivutusmuoto kuin NATOlta voi näyttää vähän sekavalta, että onko siinä iso i (NATOI:ta) vai pieni L (NATO:lta). Onneksi NATO on erittäin tunnistettava lyhenne, eikä sellaista lyhennettä kuin NATOI juuri tunneta, joten sekaannuksen mahdollisuus on hyvin pieni. Mutta jos tämä esteettinen seikka sattuisi ärsyttämään minua (ja kyllä se joskus ärsyttääkin, täytyy myöntää), ottaisin takataskusta jokaiseen hätätilanteeseen sopivan kikka kolmosen, eli heittomerkin: NATO’lta.

Tämä kikka kolmonen saattaa ehkä jopa nauttia Kielitoimiston hyväksyntää, tämän säännön perusteella: ”Heittomerkillä voi tarvittaessa osoittaa, mikä on vierasperäisen sanan perusmuoto, jos se on taivutusmuodon perusteella epäselvää.”

http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/heittomerkki/ohje/10