Näin työnantaja valikoisi työnhakijoita ulkonäön perusteella

Jatkoa eiliseen blogiini, jonka aiheena oli syrjinnäksi väitetyt käytännöt työelämässä:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/mina-palkkaisin-kauniin-mutta-sen-vaitetaan-olevan-laitonta/

 

Nämä neljä esimerkkikuvaa ovat Unsplash.com -palvelun ilmaisia valokuvia, joita saa käyttää ilman lähdeviitettä lähes mihin tahansa tarkoitukseen, myös kaupalliseen. Tarkempia tietoja löytyy kyseisen palvelun sivustolta.

Muotikauppa palkkaisi todennäköisesti työnhakjan numero 3. Varsinkin meikkejä myyvä liike, koska työntekijä olisi samalla kävelevä myynnin edistäjä, jonka olemus kannustaa asiakasta ostamaan meikkejä. Myös maltillisemmin meikatulla hakijalla numero 2 voisi olla mahdollisuuksia siihen työpaikkaan. Hakijan numero 1 kohdalla meikkejä myyvä liike voisi epäröidä, miksi tämä ei juurikaan käytä meikkejä, ja edistääkö hänen olemuksensa enemmän meidän tuotteidemme ostamatta jättämistä kuin niiden ostamista. Hakija numero 4 olisi muotiliikkeen mielestä ehkä väärän tyylinen heidän asiakaskunnalleen. Riippuen toki liikkeestä. Underground-henkinen muotiliike voisi olla toista mieltä.

Tatuointi- ja lävistysliike palkkaisi todennäköisesti työnhakijan numero 4, koska hänen olemuksensa kannustaa asiakkaita hankkimaan rohkeasti lävistyksiä ja tatuointeja. Tässäkin on kyse myynnin edistämistä tukevasta näkökulmasta palkkauksessa.

Monessa muussa työpaikassa hakijat 1 ja 2 saattaisivat olla etusijalla, jos työnantajalla on mielikuva, että hakija 3 tai 4 kohdistaa joko omaa tai asiakkaan huomiota liian paljon ulkonäköön ja erikoisuuden tavoitteluun.

Synnynnäisiltä ominaisuuksiltaan nämä neljä hakijaa ovat melko yhdenvertaisia. Nämä eroavaisuudet ulkonäössä ovat itse hankittuja henkilökohtaisia valintoja, ja vaihtoehtoa 4 lukuun ottamatta tyyliä on mahdollista myös muuttaa, työnantajan toivomuksesta. Toisaalta työnantaja voi kokea, että on joustavampaa palkata sellainen työntekijä, jota ei tarvitse pyytää vaihtamaan tyyliään, vaan hän viihtyy työpaikan toivomassa yrityksen imagoa edustavassa tyylissä päivittäin omassa arjessaankin.

Mikä olisi ”syrjintää ulkonäön perusteella”? En voi taata, mitä oikeuskäytäntö tulee päättämään tässä asiassa. Minun näkökulmani on, että jos yrityksellä on perusteltu syy uskoa, että tietynlainen työntekijän ulkonäkö hyödyttää yrityksen toimintaa kaupallisesti konkreettisella tavalla, esimerkiksi edellä mainituista syistä, silloin ei ole kyse syrjinnästä, vaan perustellusta työnhakijoiden asettamisesta paremmuusjärjestykseen, liiketaloudellisesti valideilla kriteereillä. Syrjinnästä voisi relevantimmin olla kyse silloin, jos työnhakijoita asetetaan arvojärjestykseen ulkonäön perusteella ilman minkäänlaista liiketaloudellista perustetta.

IonMittler
Vantaa

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu