Nälänhätä uhkaa: Suomen pitäisi ryhtyä Jemenin sosiaalitoimistoksi

Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto. Apua on pakko priorisoida, koska sitä ei riitä kaikille. En keksi parempaa kriteeriä kehitys-avun priorisoinnille kuin akuutti nälänhädän uhka. Sillä perusteella Suomen kannattaisi priorisoida Jemeniä ulkomaan avussa tällä hetkellä.

Jemenissä on kymmeniä tuhansia ihmisiä välittömässä nälänhädässä, eli käytännössä kuolemassa nälkään parhaillaan, ja yli 10 miljoonaa ihmistä mahdollisesti ajautumassa kohti sellaisia olosuhteita seuraavien kuukausien aikana. Maailman Ruokaohjelmalta loppuu kuitenkin rahat, joten järjestön jakamien ruoka-annosten kokoa on leikattu 75% helmikuun 2021 alusta lähtien (jos järjestön nettisivujen tiedotteessa ei ole painovirhettä). Globaali ruoka-apu ei ole kovin ruhtinaallista normaalistikaan. Vielä vähemmän siinä on kehumista, jos siitä saa lautaselle vain 25%.

https://www.wfp.org/stories/world-food-programme-warns-worsening-famine-yemen

https://www.thenewhumanitarian.org/opinion/2021/01/06/yemen-famine-aid-funding-conflict

En jaksa googlata, mihin Suomen valtio on budjetoinut käyttävänsä yli miljardin euron suuruisen vuotuisen kehitysavun budjettinsa. Kaikenlaiseen pieneen kivaan tietysti, sekalaisten diktaattorien takapihalla. On googlaamattakin selvää, että se budjetti kannattaisi nyt repiä auki, ja jakaa rahat uudestaan.

On tietysti sääli jättää edistämättä ihmiskunnan kehitystä pidemmän tähtäimen keinoilla kuin välitön ruoka-apu, vain siksi että muutamat mulkvistit kuten Saudi-Arabia pommittavat Jemeniä ja aiheuttavat siellä nälänhädän. USA:n toimittamilla aseilla ja siunauksella. Eivätkä nuo valtiot sitten maksa itse aiheuttamansa nälänhädän kustannuksia, vaan YK laittaa hatun kiertämään sellaisille valtioille, jotka eivät ole sitä sotaa ja nälänhätää aiheuttaneet.

Ei ole kaunista, eikä oikeudenmukaista, mutta nämä pelimerkit on nyt jaettu, näillä mennään. Jos asia on rahasta kiinni (ja kaikkihan on aina rahasta kiinni), olisi oikeudenmukaisempaa sulkea Suomen raja pakolaiselta, joka juuri tänään yrittää astua rajan yli Suomeen, mutta ei ole kuolemassa mihinkään siellä rajan toisella puolella, jos sillä vapautuu budjetista varoja maksaa ruoka jollekin sellaiselle ihmiselle toisella puolella maailmaa, joka ilman lahjoittajien toimittamaa ruokaa kuolisi nälkään piakkoin.

Avun pyytäjät eivät maailmasta lopu, on pakko priorisoida. Korkein prioriteetti avun tarpeessa on sillä joka on välittömässä kuoleman vaarassa.

IonMittler
Vantaa

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu