Nasiman tuplapalkka ja avustajien karenssikorvaukset: näin asiat hoidettaisiin, jos kaalimaata ei vahtisi pukki itse

SDP:n Nasima Razmyar tienaa tällä hetkellä kovaa palkkaa veronmaksajien piikkiin kahdesta eri työstä yhtä aikaa: kansanedustaja ja Helsingin apulaispormestari. Ihana tilanne, tällaisia poliitikkojen kannattaisi virittää enemmänkin toisilleen. Saisiko tästä kehitettyä laajemmankin konseptin? Muillekin uskollisille aatetovereille.

https://www.seiska.fi/Kotimaa/Tuore-kansanedustaja-Nasima-Razmyar-nostaa-tuplapalkkaa-veronmaksajien-pussista/1186806

On muodostunut myös maan tavaksi, että poliittisten avustajien sekalainen joukko ravaa edestakaisin eduskunnan ja siviilielämän välillä, esimerkiksi puolen vuoden välein. Näin kannattaa tehdä, koska siitä saa aina hyvät karenssikorvaukset. Ehtojen mukaan korvauksen saamiseksi pitäisi pysyä työttömänä tai perustaa yritys, tai jotain sellaista. Mutta vaikka nuo ehdot eivät täyttyisikään, kannattaa kokeilla törkeää petosta, ja erehdyttää yhteiskunta maksamaan itselleen ne rahat siinäkin tapauksessa, että ehdot eivät täyty. Siitä kun ei rangaista samalla asteikolla kuin tavallista kansalaista rangaistaisiin törkeästä petoksesta, jossa joku muu taho kuin me veronmaksajat erehdytettäisiin maksamaan henkilön tilille yhtä suuri summa aiheetonta rahaa.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009097956.html

Touhu näyttää ihan siltä kuin kaalimaan vartijana olisi pukki itse. Poliitikot vahtivat poliitikkoja, ja poliitikot laativat palkkauksen ja korvausten ehtoja poliitikoille. Siitä ei hyvää seuraa veronmaksajalle.

Toisinkin voisi olla. Jos ehdoista päättäisi joku neutraali ulkopuolinen taho — siis joku muu kuin poliitikot, eli potentiaaliset edunsaajat itse. Katsotaanpa ihan ensiksi Nasima Razmyarin tapausta vähän tarkemmin. Hän selittää YLE uutisten toimittajalle, että hän joutuu nauttimaan palkkaa kahdesta työstä yhtä aikaa siihen asti kunnes SDP vaivautuu valitsemaan jonkun toisen henkilön hänen tilalleen Helsingin apulaispormestariksi. Se kun on puolueelle korvamerkitty pesti.

https://yle.fi/a/74-20026024

Oletteko koskaan kuulleet sellaista käsitettä, että joku on ”varalla” eduskuntaan? Siihen on varauduttu jo etukäteen, että jos joku lopettaa työnsä kansanedustajana, mistä tahansa syystä elämän ja kuoleman välillä, hänen tilalleen asetetaan melko pian varahenkilö, joka on tiedossa jo etukäteen. Vaikka mitään varahenkilöä ei koskaan tarvittaisi, eikä kukaan lopettaisi kansanedustajan kauttaan kesken. Samoin SDP olisi voinut määritellä Nasimalle varahenkilön jo silloin kun hän aloitti tässä tehtävässä. Tai viimeistään silloin kun hänet hyväksyttiin ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Tai viimeistään silloin kun hän sai vaaleissa riittävästi ääniä kansanedustajan paikkaan. Mutta ei, SDP hoitaa tämän asian ”vähän syksymmällä”. Kun ei ole pakko hoitaa sitä aiemmin.

Tavalliselle kansalaiselle herää ensinnäkin kysymys, voitaisiinko Helsingissä järjestää yt-neuvottelut, ja lakkautetaan tämä SDP:n hillotolppa kokonaan? Nimittäin jos ihan oikeassa yrityksessä yt-neuvotteluiden aikaan käy ilmi, että on olemassa joku työtehtävä, joka on niin tarpeeton ja helppo, että sitä voi hoitaa pari tuntia viikossa vasemmalla kädellä, mutta palkka on 11,000 EUR kuukaudessa, sellainen tehtävä lakkautettaisiin heti ensimmäisenä.

No ehkä tuo tehtävä on kuitenkin erittäin tarpeellinen. Vaikka tosiasiat eivät ihan siltä näytä juuri tällä hetkellä. Jos tehtävä on tarpeellinen, silloin varamies-järjestely kannattaisi säätää pakolliseksi — jotta tarpeelliseen ja kokoaikaiseen työtehtävään on aina olemassa kokoaikainen tekijä. Nopeasti tehtävässä aloittava varahenkilö, jos nykyinen henkilö lopettaa tekemisen. Sopiva keppi tai porkkana olisi sellainen sääntö, että puolueen on ilmoitettava hillotolpalleen uusi edustaja välittömästi kun nykyinen edustaja siirtyy toiseen kokopäiväiseen työtehtävään. Kuten vaikka aloittaa kansanedustajan kautensa. Jos puolueella ei ole esittää varahenkilöä sinä päivänä, kun tehtävän nykyinen henkilö lopettaa, oikeus henkilön nimittämiseen siirtyisi automaattisesti seuraavalle puolueelle. Johan alkaisi kiinnostaa nimittää niitä varahenkilöitä.

Mutta tämä on vain yksittäistapaus, kaiketi. Varsinainen ikiliikkujan tavoin pyörivien ovien sirkus on menossa kansanedustajien avustajien kohdalla. Heille maksetaan muhkeat karenssikorvaukset siitä hyvästä, että he jalomielisesti lopettavat palvelemasta kansaa ja häipyvät eduskunnasta. Jos asiasta päättäisi joku muu taho kuin poliitikot itse, minulle tulee mieleen toisenlaistakin käyttöä sille samalle rahalle. Julkisella sektorilla on paljon sellaistakin toimintaa, joka ei ole poliittisesti niin arkaluontoista kuin eduskunta-avustajan työ, ja jossa ei karensseja. Neutraali kolmas taho voisikin ehdottaa, että lopetetaan ”karenssikorvaukset” kokonaan, ja niiden sijasta tarjotaan muuta neutraalimpaa työtä julkisella sektorilla karenssin ajaksi. Kokopäiväistä työtä tarjolla, koska yksityiselle sektorille ei voi siirtyä tietyn määräajan aikana. Ne rahat olisivat siis tarjolla, mutta vain kokopäiväistä työsuoritetta vastaan.

Laitetaanko tällainen? No ei laiteta, koska ei kansa minua äänestänyt vaaleissa, vaan se äänesti tällaisia hillotolppa-sankareita. Sitä saa mitä tilaa. Se on oikeus ja kohtuus.