Neuvostoliitosta tutut keinot postin jakelun tehostamiseksi
Entisen Neuvostoliiton alueen maissa, kuten esimerkiksi Ukrainassa tai Valko-Venäjällä, on kerrostalon ensimmäisessä tai toisessa kerroksessa yleensä tämän valokuvan mukainen näkymä. Neuvostoliiton posti osasi tarjota minimaalista palvelua jo silloin kun kirjeitä vielä kulki paljon. (Vai kulkiko kirjeitä paljoa Neuvostoliitossa?) Postia ei jaeta asuntojen ovelle, vaan kerrostalon asukkaat saavat samaa palvelua kuin omakotitalon tai rivitalon asukkaat: posti jaetaan yhteen paikkaan, jossa on kaikilla oma postilaatikko.
Neuvostoliitossa postilla oli ihan hyvä syy vältellä postin jakamista asuntojen ovelle asti. Entisten Neuvostoliiton tasavaltojen suuret kaupungit ovat täynnä hissittömiä 5-kerroksisia kerrostaloja. Siinä olisi posteljoonille kuntoilua kerrakseen ravata sellaisia taloja ylös ja alas työpäivän verran. Hissillä varustetut 20-kerroksiset talot ovat vielä suurempi ongelma, jos ja kun hissi on epäkunnossa tai alueella on sähkökatko.
Suomen Posti vähentää väkeä sitä mukaa kuin kirjepostin määrä vähenee. Siihen ongelmaan minulla ei ole ratkaisua. Kirjepostin hintaan ja jäljellä olevan liiketoiminnan kannattavuuteen tämä voisi ehkä vaikuttaa jotain, jos kerrostalojen asukkaiden saama palvelutaso pudotettaisiin samalle tasolle rivitalon asukkaiden kanssa. Olen asunut rivitalossa, eikä siitä ollut mitään erityistä harmia, että postilaatikolla piti käydä roskien viemisen yhteydessä. Kun asia oli niin — kun ei ollut tarjolla neuvottelua, onko asia näin vai haluatko että asia olisi toisin — sen tilanteen hyväksyi ihmettelemättä asiaa sen kummemmin.
Vai onko myös kirjepostin tulevaisuus lähikaupan asiamiehen ylläpitämässä paketti-automaatissa, jonka pienestä kapeasta XXS-luukusta mummo saa hakea kirjeensä? Sanomalehti on ainoa syy siihen, miksi ihmiset tarvitsevat yleensä mitään postia kannettuna kotiin asti, jotta aamun lehden saa haltuunsa jo kukon laulun aikaan kylpytakissa, pukeutumatta ihmisten ilmoille. Vaan paperille painettu sanomalehti tekee hidasta kuolemaa. Kohta siitä keskustellaan samaan sävyyn kuin kirjepostista: kauanko tätä katoavaa kansanperinnettä kannattaa tekohengittää?
Eihän tuo suinkaan ole tyypillinen jakelutapa kerrostaloihin vain Neuvostoliitossa, vaan se on tätä päivää mannermaalla suurimmaksi osaksi. Saksassa pääsääntöisesti vanhoissa kerrostaloissa posti jaetaan katutason laatikoihin juuri noin.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa olla niin, että en ole elämäni aikana vieraillut kertaakaan kerrostalon sisällä Keski-Euroopassa. Vaikka paljon olenkin matkustanut elämäni varrella, kerrostaloon sisään meneminen edellyttäisi paikallista tuttavaa jonka luona käydään, ja sellaisia ei ole ollut. Ei turisti mene kerrostaloon, paitsi ehkä sellaisessa olevaan hostelliin. Nykyään toki Airbnb-asuntoon, sitä kautta Keski-Euroopan kerrostalot varmaan tulevat minulle vielä tutuksi.
Ilmoita asiaton viesti
No on sitä meilläkin näitä 3-kerroksisia juoksurappuja ihan riittämiin…
mutta kun nyt asiaa tunnen sattumoisin niin voin vähän oikoa julkisuudessa olevia tietoja. Ensinnäkin kirjeiden ja aikakausilehtien jakelumäärä sinänsä on pysynyt pitkään vakiona, mutta se jaetaan postin ja yksityisen jakeluyhtiö Suomen välille. Jakeluyhtiö Suomi, jolla on lukuisia alihankkijafirmoja hoitaa esim valtaosan postinkannosta uudenmaan maakunnissa ja on nyt valtaamassa maakuntia tampereenkin ympärillä.
Se että julkisuudessa puhutaan toista juontaa siitä, että vähäjakoisuuteen perustuen voidaan postinkantopäiviä vähentää ja kuin varkain tehdä postinkantajista osa-aikaisia. Mitä olen heidän juttujaan kuunnellut, niin niinä päivinä kun postia jaetaan, joutuvat tekemään 10-12h päiviä ja nääntyvät siellä kuormansa alle.
Eikä ne sanomalehtienkään levikit ole laskussa. Kyllä suomalainen haluaa edelleen lukea aviisinsa aamupöydässä. Kyllä niitä lehtiä edelleen menee n. 300 kaupunginosaa kohti.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjeiden määrän vähenemistä raportoidaan kaikkialta maailmasta, ja digitalisaatio on siihen täysin ilmiselvä syy. Kirjepostin määrä on varmasti vähentynyt kymmeniä prosentteja, kuten Viestintävirasto on raportoinut, ja jatkaa vähentymistään jatkossakin.
Mutta tuo mainitsemasi kahteen eri yritykseen jakautunut tilanne on silti huomion arvoinen asia, josta minä en ole tiennyt mitään, ja tuskin suuri yleisökään. Jos siinä on jotain näkökohtia, jotka vaikuttavat siihen kannattaako kirjeitä jakaa kolmesti vai viidesti viikossa, siitä pitäisi pitää suurempaa meteliä.
Sanomalehtien osalta edustan sukupolvea, joka ei niitä tilaa, vaan lukee uutisensa netistä. Puheet sanomalehden kuolemasta ovat ehkä kymmeniä vuosia etuajassa, siihen asiaan jouduttaneen palaamaan joskus vuoden 2050 tienoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Postihan vetoaa liikesalaisuuteen kun se puhuu jakamistaan kirjemääristä. Kerran ovat lipsauttaneet puolivahingossa että jakavat suomessa useamman miljardin kirjettä per vuosi. Homma on siis hyvinkin voitollista – edelleen.
Digitalisaatiosta minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa. Luettu teksti on ainoa jossa ihminen voi sisäistää lukemansa. Digistä ei synny kun klikkijournalismin uhreja ja kun katsoo miten suomalaistenkin sivistystaso on laskenut ihan silmissä, huomisen maailma koostuu typeryksistä.
Todellisuudessa mikään ei kuole koskaan. Elokuvateatterit eivät tappaneet teattereita eikä televisio elokuvateattereita. Tietokone ei ole tappanut televisiota. paperinen sanomalehtikään ei kuole koskaan. Maailmanluokassa paperilehteä menee nykyisin valtavat määrät siellä missä paperiakin tuotetaan eli etelä-amerikassa ja aasiassa. Siellä ne levikit nousee.
Ilmoita asiaton viesti
> Postihan vetoaa liikesalaisuuteen kun se puhuu jakamistaan kirjemääristä.
Ei ole valtakunnassa kaikki hyvin, jos keskustellaan valtion yhtiön lakisääteisistä tehtävistä, ja vastaus on että tämä on liikesalaisuus. YT-neuvottelut tarvitaan todellakin, koko johtoporras vaihtoon.
Ilmoita asiaton viesti
Jokaikiseen ovipostiluukkuun kantaminen onkin tarpeetonta.
Maailmalla on hyvin yleistä, että alakerrassa on postille lukolliset lokerot.
Ei ole mikään vaiva asukkaille hakea posti alakerrasta kun ohi kuljetaan kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrostalon portaikossa kehtaa kulkea aamutakissakin. Rivitalon postilaatikoille joutuu vetämään toppatakin päälle talvella. Jos uudistus tulisi, kysymys kuuluisi: kerrostalon rapun ala-aulaan vai ulos kaikkien rappujen postilaatikot yhteen paikkaan? Tämäkin tehostaa varsinkin matalissa lähes rivitalon kaltaisissa kerrostalo-yhtiöissä, joissa voi olla yli kymmenen muutaman asunnon rappua.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän se tehostus toimi parhaiten niin, että jakaa sähköpostilla.
Ilmoita asiaton viesti
Joku sellainen palvelu on tosiaan ollut postilla jo vuosia. Ei ole tainnut menestyä, harva pyytää paperisena saapuvan postin skannausta.
Ilmoita asiaton viesti
Noita NL-boxeja on myös yleisesti Ruotsissa. Siellä idea on viety vieläkin pidemmälle. Monilla omakotitaloalueilla postit jaetaan lähiön sisääntuloväylän viereen asetettuihin laatikostoihin.
Kirjeposti tulee kokemaan uuden renessanssin valtioiden panostaessa yhä enemmän ruutia sähköpostiviestien vakoilemiseen turvallisuuden nimissä.
Tietyissä laitoksissa II- tai jopa III-tason turvaluokiteltua postia ei saa lähettää sähköisesti ensinkään, vaan posti on toimitettava muuten. Kolmoseen riittää normaalisti suojaksi kirjekuori, mutta II-tason posti kulkee yleensä jo kuriirin viemänä.
Kirjepostia ei huomaamatta pääse lukemaan kukaan sivullinen ja se on jo itsessään merkittävä etu. Kirjepostin anastaminen hermeettiseltä linjalta on myös vaikeaa. Pitäisi ensinnäkin tietää kuka lähettää ja minne ja mitä kautta.
Sähköpostin anastaminen lienee helpompaa ja viranomaisille se ei vaadi edes suuria ponnisteluja.
Lisäksi on olemassa tiettyjä postin kuljettamia asioita, joiden tarkastelu tietokoneen näytöltä on totaalisen sietämätöntä.
Ilmoita asiaton viesti
> NL-boxeja on myös yleisesti Ruotsissa.
Hyvä että Suomella on varaa parempaan palveluun kuin Ruotsilla. Suomihan on perinteisesti Ruotsia varakkaampi valtio, vai miten se oli?
> turvaluokiteltua postia ei saa lähettää sähköisesti ensinkään
Tämä on outoa, koska sähköisessä tiedon välityksessä on mahdollista toteuttaa lähes 100% tietoturva, niin että juuri kukaan sivullinen ei edes halutessaan pysty lukemaan viestiä. Tyyliin pankki-tunnistautumisen takana oleva webmail. Kun taas sen sijaan:
> Kirjepostia ei huomaamatta pääse lukemaan kukaan sivullinen
Toisaalta huomatusti pääsee lukemaan monikin, ja sitten kirjeen voi hukata, jolloin se vain katosi matkalla, ei jää varmuutta siitä että kukaan olisi lukenut sitä. Ja entä Itä-Saksan poliisin vanha höyrytys-temppu, eikö se enää toimi nykyajan liimoihin?
Ilmoita asiaton viesti
Sähköpostissa sellainen juttu, sähköpostipalvelimen ylläpitäjä pääsee helposti kurkkimaan postit.
Ennen viestit kulkivat salaamattomana postipalvelimen ja asiakkaiden välillä mutta nyt niissä on salaukset, eli pitää luottaa postipalvelimen ylläpitäjään.
Millä tahansa medialla voi lähettää salatun viestin ja se on turvallinen kun salauksen purkuavain on toimitettu turvallisesti. Voin lähettää salatun viestin vaikka tässä kommenttiketjussa eikä sillä ole väliä vaikka sen näkisi koko maailma jos purkuavain on vain halutulla henkilöllä. Tätä edellyttää turvallinen viestintä.
Onnistuu siis fyysisellä kirjeelläkin. Paras tapa lähettää viesti turvallisesti fyysisellä kirjeellä olisi tietenkin pakata viesti, kryptata ja pilkkoa 2953 merkin kokoisiksi pätkiksi mitkä tulostaa QR-koodina kuviksi taiteltun A4:n sivuille. Yksi A4 voisi sisältää pienessä kirjekuoressa vaikka 8×2953 merkkiä pakattua tietoa, ja toimittaa salausavain eri reittiä.
Ilmoita asiaton viesti
En minä tavallista sähköpostia tarkoittanutkaan, vaan mitä tahansa kunnolla salattua järjestelyä. Jos ei muuta niin vaikka tietojen pakkaaminen salattuun tiedostoon, joka kulkee sähköpostin liitteenä. Sitä ei saa auki palvelimen ylläpitäjäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Yllättävää kyllä Roomassa näkee vieläkin sotien jälkeen rakennettuja kerrrostaloja joiden alakerrassa on NL-tyylinen porttivahdin koppi ja siinä papparainen paikallaan. Läheisen rantakaupunki Ostian kilometrien mittaisesta merenrannasta isoja pätkiä on varattu kunnallisille uimaloille. Yksi alueen suurimmista rakennuksista on nimeltään Litus, NL-kolhoosin näköinen retkeilymaja.
Eipä sen puoleen on niitä lähempänäkin. Espoon Tapiolasta purettiin äsken muinainen terveyskeskus jonka huonekaavio muistutti retkeilymajaa, jollainen se kuulema alun perin olikin 60-luvulta. Espoon kaupungintaloa ei vieläkään ole saatu purettua vuosikausia kestäneen valituskierteen vuoksi. Jotkut haluavat säilyttää sen aikansa betonirakentamisen monumenttina jonka puolalaiset arkkitehdit piirsivät. Samanlaisia näkymiä on matinkylät täynnä.
Ilmoita asiaton viesti