Nyt muka ”tuetaan yrityksiä”, mutta valtio vaatikin 3 MEUR takuut liiketoiminnan esteeksi

Hallitus on jakanut rahaa kevään aikana yrityksille oikein olan takaa. Nyt on korona-kriisi, joten kaikki hanat auki Business Finlandin kautta propellipäille, jotka yrittävät keksiä jotain uutta ja ihmeellistä. On tärkeää tukea yrityksiä liiketoiminnan harjoittamisessa näissä vaikeissa maailmantalouden olosuhteissa.

Mutta samaan aikaan toisaalla, Uudessa Karlebyssä (no okei: Uudessakaarlepyyssä) valtio käytännössä esti suomalaista yritystä toteuttamasta uutta liiketoimintaa, öljyn varastointia Venäjän ja Ison-Britannian välisessä kaupankäynnissä, vaatimalla yritykseltä *kolmen miljoonan euron* takuut siitä, että öljy tosiaankin jatkaa matkaansa Britanniaan, eikä se päädy kotimaan markkinoille.

https://yle.fi/uutiset/3-11349975

Mietitäänpä hetki tätä tilannetta, mistä tässä on kyse. Säännöistä, totta kai. Jossain on olemassa sääntö, joka sanoo näin. Mutta ennen kaikkea kyse on äärimmäisestä epäluottamuksesta. Ja se on outoa ja epäreilua, koska valtio ei kohtele kaikkia yrittäjiä samanlaisella epäluottamuksella.

Tuollainen kolmen miljoonan euron takuumaksu, joka palautetaan kun yhtiö todistaa siirtäneensä öljyn pois Suomesta myymättä sitä tänne, on vähän sama asia kuin jos kaikilta Suomessa olevilta yrityksiltä vaadittaisiin takuumaksuna etukäteen puolen vuoden ALV:t ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksut. Muutama miljoona euroa valtion tilille lepäämään takuuksi siitä, että yritys ei jätä veroja maksamatta. Ihan vain varmuuden vuoksi. Äärimmäisenä epäluottamuksen osoituksena. Voisi olla hieman raskasta tehdä yritystoimintaa ja hoitaa yrityksen päivittäistä kassavirtaa sellaisissa olosuhteissa.

Maatalouden yrittäjille valtio tarjosi ilmaiset kyydit Ukrainasta tilatulle työväelle. Luottaen iloisesti siihen, että heille maksetaan lakien ja kohtuuden mukaista palkkaa. Kuulemma noin 6 EUR tunnilta, ja lieneekö se edes pohjanoteeraus? Kukaan kun ei valvo eikä tarkista asiaa. Kyllä yrittäjiin sen verran luotetaan. Samaan aikaan toisaalla, tämä öljy-yrittäjä joutuu maksamaan ensimmäisen öljyerän rahtaamisen Venäjältä kahteen kertaan. Kun valtiolta ei löytynyt luottamusta eikä joustavuutta eikä kiinnostusta hänen liiketoimintaansa kohtaan. Luontokin kiittää, kun tavaraa rahdataan moneen kertaan edestakaisin pitkin poikin Itämerta.

Tämän surullisen saagan kruunaa se tosiasia, että valtiolle olisi ollut *ilmaista* auttaa kyseistä yritystä aloittamaan tuo mainittu kansainvälinen liiketoiminta. Joka tuo rahaa ulkomailta Suomeen, eli se olisi parasta mahdollista liiketoimintaa kansantalouden kannalta. Ei olisi tarvinnut Business Finlandilta kolmea miljoonaa euroa. Ei olisi tarvinnut penniäkään rahaa valtiolta. Olisi tarvinnut vain vähän luottamusta, joka ei maksa mitään. Mutta kun ei.

Kyseinen yrittäjä vannoo hoitavansa ne vaaditut kolme miljoonaa jostain. Se on hieno asia. On mieltä lämmittävää kuulla, että joku onnistuu tekemään Suomessa liiketoimintaa, vaikka valtio tekee kaikkensa tehdäkseen sen niin vaikeaksi ja taloudellisesti raskaaksi kuin mahdollista. Kulaus Coronaa tuon yrittäjän kunniaksi.

IonMittler

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu