Nyt myös Suomessa voidaan poistaa elävältä potilaalta elimiä luovutettavaksi elinsiirtoihin
YLE uutiset kertoo, että Suomessa aloitetaan sellainen uusi käytäntö, joka on ollut jo melko laajasti käytössä monissa länsimaissa, että elävältä potilaalta voidaan tietyissä olosuhteissa ottaa elintärkeitä elimiä lahjoitettavaksi elinsiirtoa odottaville muille potilaille.
https://yle.fi/uutiset/3-12178544
Mitä tarkoittaa ”elävä”, ja mitä tarkoittaa ”kuollut”? Tämä on tietysti filosofinen kysymys. Minun filosofiassani ihminen on kuollut, kun hänen aivonsa ovat tuhoutuneet peruuttamattomasti. Länsimainen lainsäädäntö tunnustaa kuitenkin myös vähän hätäisemmän määritelmän kuolemalle, jossa edellä mainittu ei ole vielä ehtinyt toteutua: hengityksen ja verenkierron pysähtyminen yli kahden minuutin ajaksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuolema#L%C3%A4%C3%A4ketieteellinen_ja_juridinen_kuolema
Jos ihminen saa sydänkohtauksen, ja hänelle soitetaan ambulanssi, on täysin mahdollista että hänen hengityksensä ja verenkiertonsa ovat pysähtyneenä jopa 10 minuuttia (mutta ei kovin paljon sen kauemmin), kunnes ambulanssi saapuu ja ensihoitajat saavat sydämen uudestaan käyntiin. Ja niin potilas selviää tapahtuneesta säikähdyksellä, ja voi jatkaa elämäänsä kuten ennenkin.
Hengityksen ja verenkierron pysähtyminen yli kahdeksi minuutiksi ei siis tarkoita sitä, että ihminen on kuollut. Ihmisen aivot ovat edelleen elossa, todennäköisesti noin 10 minuutin ajan. Maailmanennätys tässä lajissa on huikeat 96 minuuttia: niin kauan 54-vuotiaan Howard Snitzerin verenkierron ja hengityksen uskotaan olleen pysähtyneenä Minnesotassa vuonna 2011, ennen kuin hänet saatiin elvytettyä.
https://www.huffpost.com/entry/howard-snitzer-no-pulse_n_863229
https://www.cbsnews.com/news/man-survives-96-minutes-without-a-pulse/
Miksi länsimaiseen lainsäädäntöön on sisällytetty näin hätäinen kuoleman juridinen määritelmä? Eikö ihminen saa edes kuolla rauhassa ja kiireettömästi? Mihin siinä on niin kova kiire? Selitys löytyy elinsiirtoa odottavista potilaista. Jos odottelemme kaikessa rauhassa ihmisen täydellistä kuolemista, silloin myös hänen käyttökelpoiset elimensä vaurioituvat hapen puutteesta johtuen, eikä niistä ole sitten enää hyötyä elinsiirtoa odottavalle potilaalle. Tämä on syy siihen, miksi ihminen halutaan länsimaissa joissakin tapauksissa julistaa juridisesti kuolleeksi hieman etuajassa verrattuna todellisuuteen.
YLE uutinen ei mainitse sitä ajattelutapaa, että puheena oleva ihminen on itse asiassa vielä elossa, kun häneltä aletaan ottaa elinsiirtoja. Suomalaisen käytännön mukaan henkilöllä täytyy kuitenkin olla vakava aivovaurio, niin sanotusti ”elämä ei olisi enää elämisen arvoista muutenkaan”. Muissa länsimaissa tällaista vaatimusta ei ole kaikissa tapauksissa.
Yhdysvaltojen Anestesia-lääkärien Liiton nettisivuilla selitetään nämä asiat vähän suorapuheisemmin kuin YLEn uutisessa:
Hengityksen ja verenkierron pysähtymistä pitää odotella vähintään 2 minuuttia, jotta on varmaa että ne eivät voi enää palautua spontaanisti ilman apua. [Potilaalle on saatettu tehdä ”ei elvytetä”-päätös.]
Yli viittä minuuttia ei kuitenkaan odoteta, jotta elinsiirtoon kelpaavat elimet eivät ala kärsiä vahinkoa hapenpuutteesta. [Aivojen kuoleminen alkaa kuitenkin vasta noin 10 minuutin kohdalla siitä kun verenkierto on pysähtynyt.]
Monet potilaat, mutta eivät kaikki heistä, ovat kärsineet vakavia aivovaurioita, mutta eivät vielä täytä neurologisia kuolleeksi julistamisen kriteereitä. [Suomessa edellytetään, että elinsiirto voidaan aloittaa elävältä potilaalta vain jos hänellä on vakava aivovaurio. Yhdysvalloissa tämä periaate ei ole aukoton.]
Elintenluovuttajan kuolemisen prosessi on tässä tapauksessa edelleen kesken, eikä häntä ole julistettu kuolleeksi. Elämänlaadun takaava hoito on ehdottomasti korkein prioriteetti. [Kun elimiä on jo otettu potilaalta luovutettavaksi elinsiirtojen vastaanottajalle,] potilaalle on annettava lääkitystä, joka ehkäisee kipua ja kärsimystä. Hänen kuolemaansa ei kuitenkaan saa jouduttaa tarkoituksellisesti lääkkeillä. [Mutta häneltä voidaan poistaa elintärkeitä elimiä, jos siitä ei aiheudu välitöntä kuolemaa.]
Tällainen katsaus lääketieteen ja lainsäädännön etiikkaan avautui tällä kertaa YLE uutisesta, jossa jätettin paljon kertomatta. Netin ihmeellinen maailma kertoi loput. Mikä voisi olla toisin? Minulle tulee mieleen joku laite, joka kytketään potilaan valtimoon ja laskimoon, ja joka kierrättää hapetettua keinoverta potilaan kehossa sillä välin kun hänen luonnollinen kuolemansa on edelleen kesken. Se ehkä auttaisi siihen, että elinsiirtoon kelpaavat elimet eivät vaurioidu hapenpuutteen takia, kun potilaan aivojen kuolema on edelleen kesken.
Vaikka toisaalta, jos lääkärit ovat päättäneet että potilaan annetaan kuolla, silloin potilas kuolee ja sillä hyvä. Kaikki muu on vain kosmetiikkaa, ainakin lain säätäjien mielestä, jotka katsovat sopivaksi aloittaa elinsiirrot jopa 10 minuuttia ennen potilaan täydellistä kuolemaa.
Tuossa vaiheessa aivot eivät varmaankaan enää havainnoi ympäröiviä tapahtumia mutta jos havainnoisivat, minä lähtisin maailmasta mieluusti tietäen viime ajatuksina että elimeni voi pelastaa jonkun toisen hengen.
Se että aivoissa on vielä toimintaa ei tarkoita että kuolleella ihmisellä olisi tietoisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Nukkuvilla ei ole tietoisuutta. Mekin olemme molemmat tiedottomia noin 8 tuntia vuorokaudessa. Blogin aihe on ns. kiinnostava pohdinnan aihe, mutta ei herätä välitöntä tarvetta lähteä kadulle marssimaan kyltti kädessä.
Amerikkalaisen järjestön tiedotteessa kuvaillaan, että henkilö voi kokea kipua ja tuskaa, ja siksi niitä täytyy lievittää lääkkeillä. Kuulostaa kyllä tiedostavalta, ja jopa mahdollisesti ajoittain hereillä olevalta. Miten muutoin kivun ja tuskan käsite olisi mielekäs?
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkin nukkuvilla on tietoisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Siihen rinnastettavaa tietoisuutta voi ilmeisesti olla myös potilaalla, jolta otetaan elimiä hänen sydämensä oltua pysähtyneenä 2-5 minuuttia. Toki hieman niukkaa tietoisuutta, jos hänellä on kriteerien mukainen aivovaurio.
Ilmoita asiaton viesti
Millä perusteella? Nukkuvalla on varsin aktiivinen aivosähkökäyrä, sydänpysähtyynellä se kestää joistain sekunneista noin kahteenkymmeneen verenkierron pysähtymisen jälkeen tai se voi loppua jo ennen. Missään tapauksessa ei minuutteja.
Ilmoita asiaton viesti
Jostain syystä amerikkalainen järjestö kuitenkin puhuu kivun ja tuskan kokemisesta, sekä lääkityksen välttämättömyydestä. No tuskan kokeminen on yksi näkökulma aiheeseen. Toinen näkökulma on se, että henkilö ei ole vielä kuollut, vaikka olisikin tiedottomassa tilassa. Siten määriteltynä, että lääkäri voisi halutessaan elvyttää hänet, ja hän ns. jäisi henkiin ja jatkaisi elämäänsä edelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän päivän elinluovutusuutinen on kuitenkin se, että kuolleen henkilön elimiä voidaan luovuttaa: https://yle.fi/uutiset/3-12178544
Aluksi on tarkoitus toteuttaa kokeiluna kymmenen munuais-siirtoa.
Sen seikan, että kuolleiden elimiä voidaan käyttää uskotaan vaikuttavan siten, että elimiä saadaan käyttöön aiempaa helpommin ja enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Sama uutinen sinulla, kuin minun blogissani. Ja todellakin sillä erolla, että YLE uutinen sanoo ”kuolleeksi”, ”menehtyneeksi” ja ”vainajaksi” henkilöä, jota minun blogini ja amerikkalaisen järjestön nettisivu sanoo vielä elossa olevaksi.
Ilmoita asiaton viesti