Onko oikein vai ei, että korona-tukea saavat yritykset jakavat osinkoa?

Korona-kriisin takia valtiolta tukea saaneiden yritysten jakamat osingot ovat takuuvarma aihe keltaisen lehdistön otsikoihin seuraavien kuukausien ajan, ehkä jopa vuoden tästä eteenpäin. Otsikot tulevat huutamaan suurin kirjaimin, että yritys Z jakoi osinkoa 10 miljoonaa, vaikka se sai valtiolta tukea 5 miljoonaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11351844

Vihriälän työryhmä ehdotti, että korona-tukea saavat yritykset eivät saisi jakaa osinkoa vuonna 2020. Hallitus ei sellaista kieltoa asettanut. Elinkeinoministeri Lintilä yrittää selitellä asiaa parhain päin, omasta mielestään ehkä kekseliäästi: ”Myönnettävä tuki ei saa kasvattaa maksettavan osingon määrää.” Totta kai tuki kasvattaa osingon määrää, jos osinkoa jaetaan, eikä tukea palauteta valtiolle. Silloin voidaan perustellusti sanoa tuen kasvattaneen osingon määrää.

https://yle.fi/uutiset/3-11350444

Mutta unohdetaan osinko-populismi hetkeksi, ja pohditaan osinkojen olemusta ja oikeutusta. Osingon jako on lopulta melkein verrattavissa siihen, että henkilö nostaa pankista rahaa omalta tililtään. 20 EUR seteli pankkiautomaatista käteen. Tililtä lähtee rahaa 20 EUR, ja lompakkoon ilmestyy 20 EUR lisää rahaa. Mutta henkilön varallisuus pysyy koko ajan samana: hän ei tule 20 EUR rikkaammaksi.

Periaatteessa osingon jakoon pätee sama ajatus: Jos hallitus olisi noudattanut Vihriälän ryhmän nerokasta ehdotusta kieltää osingon jako vuonna 2020, ei se raha olisi kadonnut mihinkään. Osingon saajat eivät olisi jääneet yhtään köyhemmiksi. Se raha olisi vain jäänyt odottamaan yrityksen tilille seuraavan vuoden osingon jakoa, joka olisi sitten kaksin verroin kauniimpi summa rahaa. Niinpä Vihriälän ryhmän ehdotuksesta osingon jaon kieltämisestä vuonna 2020 ei olisi ollut oikeastaan mitään muuta hyötyä kuin se, että keltaiselta lehdistöltä olisi jäänyt muutama räväkkä ja myyvä otsikko kirjoittamatta ensi syksyn aikana.

Se mistä olisi hyötyä, on kohdella korona-tukia lainana, joka annetaan anteeksi nopeasti ja helposti, jos yrityksellä menee heikosti vuonna 2020. Jotain epämääräisiä lupauksia korona-lainojen mahdollisesta anteeksiannosta on joskus liikkunutkin julkisuudessa. Taloudessa ei kannata tehdä mitään epämääräistä. Siinä pitäisi olla selkeät kriteerit, kuinka huonossa yrityksen taloustilanteessa korona-laina annetaan kokonaan anteeksi, ja kuinka hyvässä tilanteessa se peritään takaisin täysimääräisenä. Silloin korona-laina ei olisi riski yrittäjälle. Jos sen joutuu maksamaan takaisin, niin silloin on asiat menneet niin hyvin, että lainan maksaminen on enää pieni muodollisuus ja sivuseikka.

Palataan takaisin osinko-populismiin. Saako yritys maksaa osinkoja, jos se saa valtiolta korona-tukea samana vuonna? Yritykset saavat kyllä valtiolta kaikenlaisia muita tukia koko ajan, ja silti maksavat korkeitakin osinkoja.

Paljonko olisi sopiva summa, jonka yritys saa jakaa osinkoa korona-kriisin ja valtion tukien keskellä? Onko 100 miljoonaa EUR liian paljon vai liian vähän? Mieletön kysymys. Ei osingon kohtuullisuutta voi laskea euroissa. Se pitää laskea sijoitetun pääoman tuotto-prosenttina. Jos osakas omistaa osakkeita miljoonalla eurolla, ja hänelle maksetaan osinkoa 50,000 EUR, eli 5% sijoitetusta pääomasta, se on sama kuin hän olisi lainannut yritykselle rahaa 5% vuosikorolla. Ei kovin hyvä tuotto rahalle, mutta ei erityisen huonokaan. Jos yritys on suuri, näitä miljoonan euron osakkaita voi olla satoja, ja sitten maksettujen osinkojen yhteismääräkin liikkuu helposti kymmenissä tai sadoissa miljoonissa.

Yhteiskunta on rakennettu sellaiseksi himmeliksi, että yritys voi saada ties minkä syyn takia (kehitystyö, kansainvälistyminen, laivaliikenne, puhdas energia, tms.) miljoonia tukea valtiolta, ja silti osinkoja maksetaan ruhtinaallisella korolla sijoitetulle pääomalle. Ei ole ihme että korona-tuet voivat osoittautua samanlaiseksi himmeliksi, kun tämä on joka tapauksessa maan tapa.

Korona-epidemian takia maksetut tuet jakautuvat minun ajatuksissani kahteen kastiin: yllättävän talousromahduksen aiheuttamien tappioiden korvaaminen, ja valtion asettamien liiketoiminnan kieltojen korvaaminen. Näistä jälkimmäinen saa minulta enemmän sympatiaa osakseen: jos valtio kieltää jotain, kuten esim. määrää ravintolat suljettavaksi, siinä tapauksessa valtion olisi syytä varautua kaivamaan kuvettaan korvatakseen vahingon.

Yllättävä talousromahdus on vähän toisenlainen aihe, vaikka syyllinen onkin tavallaan sama, eli korona-virus. Juurihan tuossa oli globaali lama vuodesta 2008 alkaen, eikä siinä valtiota huudettu apuun samassa mittakaavassa kuin nyt korona-kriisin aikana. Mutta korona-epidemia on pehmentänyt vasemmistonkin sydämet ymmärtämään yrittäjän tuskaa toimeentulostaan. Ja olisihan se kiva että olisi työpaikka johon mennä vielä ensi vuonnakin, ettei se ole mennyt konkurssiin. Jos valtio tukee yrityksiä korona-laman aiheuttamien tappioiden korvaamiseksi, minun papereissani tuen pitäisi olla ehdollista siten, että sijoitetun pääoman tuoton ylittäessä 5% koko tilikaudelta 2020 ylimenevä osa on käytettävä ensisijaisesti korona-tukien maksamiseen takaisin valtiolle, ja vasta kun ne on täysimääräisesti palautettu valtiolle, jos jotain vielä jää yli, sitten osakkeenomistajat saavat tienata yli 5% korkoa sijoittamalleen pääomalle.

Nostivatpa he sen tuoton osinkona itselleen vuoden 2020 aikana tai ei. Sillä yksityiskohdalla kun ei ole mitään merkitystä.

IonMittler

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu