Oppivelvollisuutta pidennettiin, mutta väliinputoajia ei laitetakaan ammattiopintoihin
Oppivelvollisuus on nyt korotettu 18 ikävuoteen asti. Yli tuhat peruskoulunsa päättänyttä nuorta eri puolilla maata on tänä syksynä uuden tilanteen edessä: he eivät voi aloittaa heti puistokemian opintoja, eli lähteä dokaamaan kavereiden kanssa sossun rahoilla lopuksi elämäänsä, vaan heidän täytyy lusia vielä kaksi vuotta lisää jossain koulussa.
Mutta tässä kohtaa tuleekin yllätys: heitä ei laiteta ammatillisiin opintoihin, kuten kansan syvissä riveissä varmaankin luultiin, vaan heitä aiotaan pallotella yleissivistävissä koulutuksissa se kaksi vuotta. Vähän niin kuin kymppiluokka, ja sen päälle ehkä vielä 11-luokka.
https://yle.fi/uutiset/3-12061515
Alkaa pikku hiljaa tuntua siltä, että olisiko vanha konsti parempi kuin pussillinen uusia? Mestari ja kisälli. Kirves käteen ja opetetaan kaatamaan puu. Vasara käteen ja opetetaan naulaamaan lauta kiinni. Riepu käteen ja opetetaan miten raksalla tehdään loppusiivous. Eikö se ole siinä?
Mikä idea tässä nyt taas oli, että pidennettyä oppivelvollisuutta käytetään yleissivistävien opintojen pidentämiseen, ilman tietoa valmistumisesta mihinkään ammattiin? Siinä olisi ollut tilaisuus pakottaa jermut oppimaan joku ammatti, ennen kuin täyttävät 18 vuotta ja he saavat lakisääteisen oikeuden haistattaa pitkät koko yhteiskunnalle. Nyt heitä pallotellaan pari vuotta koulutuksissa jotka eivät johda mihinkään, ja lopputulos on se että oppivelvollisuuden päättyessä he ovat yhtä huonossa tilanteessa työmarkkinoilla kuin olisivat olleet ilman tätä pidennettyä oppivelvollisuutta.
Katsos Ion se ammatti, johon heitä koulutetaan on työttömän ura. Yleissivistys auttaa tekemään parempia tukihakemuksia. Työstä sekin käy.
Korkeakoulutettua Kelan virkailijaa ärsyttää nimittäin huono kielenkäyttö hakemuksissa. Silloin ei mene hakemukset läpi.
Ilmoita asiaton viesti
Oppivelvollisuuden pidennys ei ole järkevä uudistus, mutta ei tuo nyt aivan noin pöljästi mene, kuten annat ymmärtää. Käytännössä valmentavaan koulutukseen haetaan ja valman kautta on mahdollista ja tarkoituskin päästä ammattiopintoihin vaikka kesken lukuvuoden. Se porukka, joka ei edes valmaan kykene, on niin moniongelmaista, että heidän pakottaminen ammatillisiin opintoihin on järjetöntä. Ei heillä ole elämänhallintaa, on vaikeita sairauksia (psyyke) tai paha päihdeongelma. He kuuluvat hoitoon, eivät kouluun.
Eikä ketään peruskoulun päättynyttä pallotella yleissivistävässä opetuksessa kahta vuotta. Kyllä tämä porukka pyritään saattamaan mahd. pian toiselle asteelle. Kymppiluokka on yksi vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
> He kuuluvat hoitoon, eivät kouluun.
Mutta heidät ohjataan tässä kouluun, ei hoitoon.
Ilmoita asiaton viesti
Niin varmaan, mutta koulun puolelta pyritään ohjaamaan moniammatillisesti hoitoon. Ei mikään helppo homma.
Ilmoita asiaton viesti
Jos oppilas saadaan pidettyä toimintakykyisenä koulussa niin se on yhteiskunnalle paljon halvempaa kuin hoito.
Ilmoita asiaton viesti
Uskon että koulu on halvempi kuin hoitopaikka, mutta kun henkilö täyttää 18 ja pääsee irtisanoutumaan sieltä koulusta, niin tulee halvemmaksi jos hän on läpikäynyt katkaisuhoidon menestyksellisesti. Jos on jotain hoidettavaa (lue: alkoholismi tai huumeiden käyttö).
Ilmoita asiaton viesti
Jos oppilas ei kykene käymään koulua, hänet ohjataan hoitoon. Moni kuitenkin pysyy koulukykyisenä ja pääsee eteenpäin. Pessimismisi siitä, että 16-18 vuotiaiden yleissivistävä koulu vain siirtäisi ongelmia parilla vuodella, ei ole kovin perusteltua. Koulu tarjoaa kuitenkin erittäin hyvän paikan harjoitella elämänhallintaa sellaisille, jotka aikaisemmin olisivat syrjäytyneet suoraan peruskoulusta.
Käsityksesi siitä, että kirves käteen ja ammatti toimisi paremmin on erityisen naiivi. Olen opettanut kymppiluokkaa vuodesta 2006 ja voin sanoa, että ammattiin pakottaminen ei toimisi sen oppilasmateriaalin kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä Kokoomus on sitten oikeassa, että sosiaaliturva on liian avokätistä. Kuulostaa kovalta, mutta tässä keskustelussa sellainen ajatus hiipii mieleen.
Ilmoita asiaton viesti
Onpa epälooginen hyppy.
Ilmoita asiaton viesti
Vanha kansa uskoi, että routa ja nälkä porsaan kotiin ajaa on erittäinkin looginen ja eletystä elämästä havaittu teoria. Ihmiset elävät kuin siat pellossa, koska se tehdään heille mahdolliseksi ja se rahoitetaan heille heidän puolestaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kannata uskoa aina vanhaa kansaa. Kyllä ennenkin syrjäydyttiin rankasti. Niistä ihmisistä ei vain hirveästi välitetty. Aika tylyä ajattelua on, että 16-18-vuotiaiden kohdalla tämä olisi hyvä lähtökohta. Usein heidän kohdallaan yritetään paikata heidän omien vanhempien virheitä. Jos kuuntelisit sitä minkälaisissa oloissa jotkut ovat kasvaneet niin en usko, että kovin pian olisit heitä tarjoamassa heille routa-porsaan-kotiin-ajaa metodia suoraan peruskoulusta.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoma Oy tekee digiloikan toimittamalla ilmaisen oppimateriaalin jokaiselle jatkoluokkalaiselle valtion piikkiin, samoin tietokonekauppiaat antamalla kullekin oman läppärin.
Tulevien veronmaksajien oppivelvollisuuden jatkamisesta kehittyy maailman onnellisimman kansan viennin uusi huipputuote. Sanoma odottaa Espanjasta isoa apajaa.
Ilmoita asiaton viesti
Keskiasteen oppilaitos X isossa kaupungissa täytti keväisin lähes kaikki opintolinjat. Syksyllä kolmisen viikkoa opintojen alkamisesta, useita oppilaita oli useilla linjoilla jokseenkin 10 prosenttia. Muut kertoivat kotonaan sängyn pohjalta ettei jaksa eikä kiinnosta.
Mitenkähän Li Andersson aikoo motivoida lain pakottamana tällaiset nuoret?
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on kova väite, siis 10% oli enää opinnoissa kiinni, niinkö? En ole moisesta ikinä kuullut, vaikka tiedän keskeyttäjiä olevan joskus paljon. Vaiko 10% oli jäänyt kotiin?
Ilmoita asiaton viesti
Väite oli ”useilla linjoilla”, voi olla uskottavakin, koska ”usea linja” ei välttämättä ole kovin iso osa oppilaitoksen koko kapasiteetista.
Ilmoita asiaton viesti
En ole seurannut tätä asiaa tarkasti, mutta sivusilmällä huomasin uutisen että keväällä kymppiluokalta valmistuneille toinen aste ei olekaan ilmainen tänä syksynä. Siitä voi vetää johtopäätöksen, että ei ole ilmainen koska opiskelu ei ole heille pakollista. Siitä taas tekisin johtopäätöksen, että oppivelvollisuus ei koske kaikkia alle 18-vuotiaita, vaan vain niitä jotka eivät vielä olleet ehtineet suorittaa loppuun peruskoulua ennen lain voimaan astumista. Kymppiluokkalaiset ja toisen asteen jo aloittamaan ehtineet (sekä peruskoulusta jo työelämään siirtyneet) alle 18-vuotiaat eivät ole oppivelvollisia. Tämä tilanne poistuu kahdessa vuodessa, ja sen jälkeen ei ole enää sallittua, että alle 18-vuotias siirtyisi kokopäivätyöhön, koska hänellä on oppivelvollisuus. Jos ei sitten jotain oppisopimusta saa viritettyä, sellainen kokopäivätyö olisi ainoa sallittu mahdollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö arvailun sijaan voisi vaikka katsoa opetusministeriön sivua asiasta?
https://minedu.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-oppivelvollisuudesta
Ilmoita asiaton viesti
Tarpeetonta, koska arvaus (tai pikemminkin induktiivinen päättely) osui tarkalleen oikeaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelinkin tässä ”uudistuksessa” sitä, mihin kouluihin oppilaat sijoitetaan. Ilmeisesti edelleenkin parhaat lukiot kuorivat kerman päältä eikä niitä pakoteta ottamaan näitä heikommin pärjääviä ja mahdollisesti jopa kouluhaluttomia. Ammatillisissa kouluissakin on jonkinlainen karsinta ja pyrkijän pitää olla ainakin puheissa motivoitunut opiskelemaan ko. ammattiin. Nämä valmentavat opinnot ovat sitten ilmeisesti tarkoitettu jäljelle jäävälle rupusakille eli ne ovat moderni versio entisajan apukoulusta.
Ilmoita asiaton viesti
Apukoulun sijaan voisi olla mielekkäämpää ihan vain opetella joku helppo ammatti. Pois kaikki teoria-aineet, pelkkää käytäntöä ja sillä hyvä. Tätä duunia kun teet, tienaat rahaa tämän verran. Sitten sinula on varaa elää vähän leveämmin. Siinä elämän realiteetit.
Ilmoita asiaton viesti
Otetaan esimerkki:
Ville (nimi muutettu) haki amislinjalle, johon hänen keskiarvonsa ei riittänyt. Toisena vaihtoehtona hänellä oli eräs helposti sisään päästävä lukio, ja sinne hän meni.
Näinkö on hyvä? Onko oppilaan toive ainoa määrääjä jatkopaikasta vai pitäisikö yhteiskunnan pyrkiä nyt oppivelvollisuusiän ja ilmaisen toisen asteen nojalla ohjaamaan – ei kuitenkaan pakottamaan – oppilaita enemmän aloille, joissa työtä löytyy? Eikö nuorten kouluttaminen vain koulutuksen vuoksi ja jopa todennäköiseen työttömyyteen ole aikamoista resurssien tuhlaamista ja nuorten huijaamista?
Ilmoita asiaton viesti
On resurssien tuhlausta, ja jossain määrin valtio kai resursoikin koulutuksia työllisyyden näkymien mukaan. Luullakseni pukuompelijan koulutuksia on lakkautettu tuotannon ja työpaikkojen siirryttyä Kiinaan. Ihan täysin pähkähullua se ammattikouluttaminen ei siis ole, mutta tolkkua saisi olla enemmänkin. Kuten vaikka se että koulutettaisiin ammatteihin, joihin nyt tuodaan työvoima ulkomailta, mutta se ei käy kun ne ihanat ulkomaalaiset tekevät työn halvemmalla, joten miksi koulutettaisiin kotimaista tekemään TES-palkalla…
Ilmoita asiaton viesti
Just. Annika Saarikonkin halajama ”työperäinen maahanmuutto” maahan, jossa on koko ajan parisataatuhatta työtöntä, on aika kummallista politiikkaa. ”Väärän alan” työttömät pitäisi voida kouluttaa uusiin ammatteihin nykyistä paremmin, mutta Saarikko ja co rahtaisivat mieluummin työvoimaa ulkomailta. Hirmuista ja surullista sekä suomalaisten työttömien että veronmaksajien näkökulmasta.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/julkinen-salaliitto-tyottomien-pitamiseksi-tyottomana/
Ilmoita asiaton viesti