Paljastuksia Wille Rydmanin yksityiselämästä
Sillä välin kun Sanna bailaa seurapiireissä, eduskunnan toiseksi paheksutuin kansanedustaja heti Ano Turtiaisen jälkeen (mutta ehkä kuitenkin Päivi Räsäsen edellä) Wille Rydman yrittää pelastaa mitä pelastettavissa on hänen maineestaan sen media-kohun jäljiltä, jonka Helsingin Sanomat käynnisti aiemmin tänä vuonna. Ja kansa osti tarinan sellaisenaan tuolloin.
https://www.willerydman.fi/blogi/2022/8/22/paljastuksia-yksityiselmstni
Jonkin aikaa uutisen julkaisemisen jälkeen Rydman sanoi aikovansa tehdä poliisille tutkintapyynnön Helsingin Sanomien perättömästä uutisoinnista. Hesarin toimittajat eivät siitä hätkähtäneet, vaan suorastaan naureskelivat Rydmanille Twitterissä, että hehheh vai muka tutkintapyyntö poliisille, turhaa touhua. Poliisi on kuitenkin nyt arvioinut, että asiassa on aihetta epäillä Helsingin Sanomia rikoksesta, ja asia tutkitaan tarkemmin.
https://yle.fi/uutiset/3-12583717
Gallup-kannatuksen kärjessä kohti vaaleja porskuttava Kokoomus säikähti Rydman-kohua, ja ystävällisesti pyysi Rydmania luopumaan kaikista vastuistaan ja eroamaan Kokoomuksen eduskunta-ryhmästä. Tavallisen kansan keskuudessa saattaa tosin kuulla kaikenlaisia epäilyksiä, että Rydmanin poistaminen vastuutehtävistään oli kätevää myös euro-globalistisen agendan kannattajien kannalta katsoen, koska Rydman ei ollut ”Suomen Eurooppa-myönteisin poliitikko”, vaan vastusti rahan jakamista EU:lle elvytyspaketteina ja sen sellaisina. Kokoomus puolestaan kehuskelee olevansa ”Suomen Eurooppa-myönteisin puolue”.
https://twitter.com/ion_mittler/status/1445051679288791042
En ole niin naiivi optimisti, että uskoisin Kokoomuksen ottavan Rydmania takaisin riveihinsä, aivan kuin mitään kohua ei olisi ollutkaan. Poliisin aloittama esitutkinta ei ole toki myöskään todiste Rydmanin syyttömyydestä, tai Helsingin Sanomien syyllisyydestä. Tutkinta on vain tutkinta, ja sen jälkeen asia pitäisi vielä tuomita oikeudessakin. Siihen menee aikaa.
Lienee todennäköistä, että Kokoomus ei ota Rydmania ehdokkaaksi ensi kevään eduskunta-vaaleihin. Jos näin kävisi, siinä olisi osaava tekijä hyvällä Suomen etua ajavalla asenteella jollekin muulle oikeistolaiselle puolueelle. Huolisiko Harkimo kohun keskelle joutunutta Rydmania Liike Nytin riveihin? Jos ei, sitten voi olla vähän siinä ja siinä, venyykö Rydmanin ideologinen olemus Liike Nytiä radikaalimmassa maineessa olevien muiden oikeistolaisten puolueiden suuntaan. Asia on kiinni vain ja ainoastaan hänen omasta halustaan. Ihminen on sitä mitä hän haluaa olla.
Pöh, klikkasin, mutta mitään paljastuksia ei ollutkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Oli sellainen paljastus, että aiemmat paljastukset olivat perättömiä.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä päättelit että paljastukset olivat perättömiä?
Ilmoita asiaton viesti
En ottanut kantaa siihen, ovatko perättömiä. Sanoin vain, mikä oli paljastuksen sisältö.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit että blogauksessasi paljastettiin aiemmat paljastukset perättömiksi. Kyllä se on kannanotto.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se noin mene. Luet minun tekstiini enemmän kuin mitä siinä on suomen kieliopin mukaisesti. Blogissa sanon Rydmanin sanoneen jotain perättömistä uutisista. Väite uutisten perättömyydestä on siinä Rydmanin. Kommenteissa sanon olleen sellaisen paljastuksen, että aiemmat paljastukset olivat perättömiä. Tässäkin väite aiempien paljastusten perättömyydestä on mainitun myöhemmän paljastuksen sisältämä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohan ei ole mikään paljastus kaksi kuukautta sen jälkeen kun Rydman asian kertoi.
Kommenttisi oli vastaus aiempaan kommenttiin, jotka yhdessä luovat kontekstin, jonka vuoksi asiasisällöksi muodostuu juuri se minkä kuvasin. Olisit vain myöntänyt ettei klikkiotsikollesi ollut blogauksessa katetta, niin ei tarvitsisi selitellä.
Ilmoita asiaton viesti
Sallittakoon että pidän Rydmania pääosin syyttömänä, sopivaa vastapainoa sille että aika paljon useampi pitää häntä pääosin syyllisenä.
Ilmoita asiaton viesti
Syyttömänä/syyllisenä mihin?
Ilmoita asiaton viesti
Epäiltyihin epäilyksiin, joita paheksuen paheksuttiin, ja joihin perustuen hänet hiillostettiin ulos vastuutehtävistään ja Kokoomuksen eduskunta-ryhmästä. Ihan vain siltä varalta, jos joskus vuosien kuluttua kävisi ilmi, että epäillyt epäilykset hänen paheksuttavasta paheellisuudestaan olisivat totta.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö epäiltyjen epäilyksien kohde itse sanonut harkintansa pettäneen? Hän siis katsoi itse toimineensa paheksuttavan paheellisesti. Näinollen ”syyllisyyskysymys” tuli jo tuolta osin selvitetyksi, mutta kai se sitten jotenkin ”tasapainottaa” että olet eri mieltä tekijän itsensä kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt sekoitat kaksi asiaa. Parisuhteen kuviot eivät koko elämän aikana yhteensä ole joka kerta menneet täysin putkeen, on tullut tehtyä huonoja valintoja. Verrattuna: on toiminut paheksuttavan paheellisesti.
Tähän kohtaan annan vinkiksi sitaatin Raamatusta: Joka on synnitön, se heittäköön ensimmäisen kiven. Ei ole vielä osoitettu, että edes Rydman olisi menetellyt erityisen paheksuttavasti, saati että ne jotka suurimpaan ääneen asiasta moralisoivat, omaisivat itse sitä nuhteettomamman elämänhistorian samoissa asioissa.
Ilmoita asiaton viesti
Osaan minä arvioida asioita, vaikken nuhteeton olisikaan. Kyllä suurin osa tupakoijistakin tiedostaa että tupakointi on epäterveellistä, vaikka itse tupakoivatkin. Nuhteettomuuden edellyttäminen kriitikolta on täysin kohtuutonta, sehän tekee kritiikin mahdottomaksi.
Kukin voi tykönään itse miettiä mitä tässä kontekstissa tarkoittaa että ”Sosiaalisissa suhteissa arvostelukykyni on pettänyt monesti.”
Ilmoita asiaton viesti
Minä ymmärrän tuon siten että hän on lähtenyt treffeille naisen kanssa, jonka kanssa ei synkannut, ja sen olisi voinut tajuta jo etukäteenkin. Mutta varsinkin siinä pidempään kestäneessä suhteessa, jossa kyseessä ollut nainen heittäytyi sitten hankalimmaksi, arvostelukyvyn pettäminen on lähinnä retorinen viittaus johonkin mitä ei realistisesti edes olisi voinut tietää silloin kun teki päätöksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Voi myös olla että Rydman tarkoittaa ostaneensa tyttöystävälleen hänen syntymäpäivänään väärän värisiä ruusuja. Kuten sanoin, jokainen voi miettiä tykönään mitä se tässä kontekstissa tarkoitti.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta vaikuttaa omituiselta, jos Rydman on itse eronnut luottamustehtävistään. Ainakaan kuntatasolla ryhmä ei voi erottaa kuin ryhmästä. Ei vaikka kuinka painostaisi, jos toinen ei suostu.
Luottamusmiehen erottamattomuuden suoja on aika vahva, ja valtuuston pitää erottaa koko toimielin tai puheenjohtajisto. Miksi syytön mies itse eroaisi?
Ilmoita asiaton viesti
Luottamustehtävistä puolue ei voisi erottaa, mutta koko puolueesta kyllä.
Aika harvassa ovat ne poliitikot, jotka eivät tottele kun puolueen johtaja ottaa puhutteluun ja sanoo että nyt joko eroat, ja saat säilyttää puolueen jäsenyyden ja teoreettisen toivon siitä että poliittinen urasi ei päättynyt tähän, tai sitten erotamme sinut puolueesta ja saat ikuisesti maineen henkilönä joka ei ollut yhteistyöhaluinen kun sisäpiiri pyysi.
Siksi syytön mies itse eroaisi, koska se on vähiten huono vaihtoehto jonka puolueen johto antaa hänelle.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on varmasti jotakuinkin oikea selitys.
Itse en arvosta tyyppiä, joka suostuu itse eroamaan syystä jonka itse kokee aiheettomaksi, vaikka kuinka painostettaisiin.
Minusta sellaisesta ei ainakaan pitäisi olla päättäjäksi.
Ilmoita asiaton viesti
No siinä tapauksessa tiedän erään naispuolisen kohusta kohuun bailaavan pääministerin, joka saattaisi olla korkeallakin arvostuksessasi. Ei taivu eroamaan. No rehellisesti sanottuna, emme tiedä miten Marin reagoisi jos hän saisi samanlaisen puhuttelun kuin Rydman sai. Hänhän ei ole saanut sellaista puhuttelua omiltaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Marin ei oikeasti katso tehneensä mitään väärää, ei hänen kuuluisikaan erota. Luottamuksesta ja toimen jatkamisesta sitten päättävät muut tahot.
Lehtijutun mukaan Rydman katsoo, että hänet on ”pakotettu” eroamaan luottamustehtävistään. Tuo nyt on roskaa, koska kokoomuksella ei ole mitään (ainakaan laillisia) keinoja pakottaa luottamusmiestä itse eroamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten aiemmin sanoin, tässä yhteydessä ”pakottaminen” tarkoittaa niiden uhkausten sisältöä, jotka Orpo esitti hänelle yksityisessä keskustelussa. Oikea termi olisi painostaminen. Pakko ei ole kuin kuolla joskus aikanaan, kaikki muu on vapaaehtoista. Ei verojakaan ole pakko maksaa, jos velkavankeus ei haittaa. Vankeusrangaistuksen uhka on vain painostamista lain noudattamiseen, mutta pakottamistahan se ei ole.
Mutta puolueiden puheenjohtajilta odotetaan toki sitä, että he ovat siellä palvelemassa puolueen etua eikä omaa etuaan, ja eroavat heti jos heidän persoonansa muodostuu taakaksi puolueen kannatukselle. Lopulta tämä ajatus voi koskea myös jokaista yksittäistä poliitikkoa, mutta aivan erityisesti kyllä puheenjohtajaa. Varmaankin tässä on arvioitu SDP:ssä, että Marin ei ole taakaksi puolueen kannatukselle. Vaalit on tulossa, joten kyllä siellä tapahtuisi, jos he uskoisivat ja mittareista näkisivät, että Marinin imago on puolueen kannatukselle ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Eri asia, koska yksittäisen luottamusmiehen erottamattomuus tulee lainsäädännöstä. Henkilölle kuuluvien verojen maksamattomuus ei tule.
Oikea sana tosiaankin olisi painostaa mutta mikään ei muuta sitä, että itse päätöksen teki.
Ilmoita asiaton viesti
Teki itse päätöksen, kun noin 4 miljoonaa suomalaista hengitti käheänä niskaan.
Siihen on syynsä, miksi jalkapallossa on kotikenttä-etu. Tuomareilta lirahtaa pari pisaraa lahkeeseen kun tiukassa tilanteessa sellaiset 100,000 kotijoukkueen fania huutaa tuomareille kurkku suorana oman mielipiteensä.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt blogisti siirsi maalitolpat jalkapallokentälle 😀
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä onko maalitolpilla mitään tekemistä tämän asian kanssa. Aina voi olla idealisti ja sanoa, että kyllä ihmisen pitäisi oma linjansa pitää vaikka puolueen puheenjohtaja ja puoli Suomea huutaisi kurkku punaisena että eroa. Totuus politiikasta taitaa kuitenkin olla sellainen, että jos on olemassa niin suoraselkäisiä oman linjansa noudattajia, sellaiset eivät koskaan pääse puoluepolitiikan huipulle asti, joten eduskunnassa asti on turha odottaa näkevänsä montaakaan sellaista.
Ilmoita asiaton viesti
Ion Mittler: – ”Vankeusrangaistuksen uhka on vain painostamista lain noudattamiseen, mutta pakottamistahan se ei ole.”
On se pakottamista, koska vankilaan viedään väkivalloin. Puhekielessä termit ovat usein epämääräisiä ja monitulkintaisia, mutta itse tulkitsen niin, että pakottamisessa käytetään väkivaltaa tai sen uhkaa, ja painostamisessa sitten muita keinoja kuten esimerkiksi työpaikan menettämisen uhkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä pakotetaan vankilaan, ei maksamaan veroja. Ne verot voisi edelleenkin jättää maksamatta. Samoin Rydmania ei voitu pakottaa eroamaan luottamustehtävästä, ainoastaan niitä muita uhattuja seuraamuksia olisi voitu tehdä väkisin. Näille tapauksille on yhteistä se, että on teko johon ei voida pakottaa, mutta siitä voidaan asettaa muu rangaistus johon voidaan pakottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jännä kaveri tämä Hesarin Paavo Teittinen. Tekstiä tulee kuin turkin hihasta, mutta kuinka totuudenmukaisia ovat hänen syytöskampanjansa? Nepalilaisista ravintoloista ja Veijo Baltzarista ei jäänyt mitään käteen, katsotaan posahtaako tämä Rydman- juttu omille silmille.
Ilmoita asiaton viesti
Vähänpä se näyttää haittaavan tätä journalistia, vaikka syytökset jäisivät näyttämättä toteen oikeudessa. Ei ole vaikuttanut hänen työpaikkansa pysyvyyteen, eikä varmaan mitään vahingonkorvauksiakaan ole joutunut maksamaan. Turvattu harrastus.
Ilmoita asiaton viesti
Mutkikkaaksi asian tekee se, että seksuaalinen häirintä ei ole rikoslaissa määriteltyä rikollista toimintaa, mutta organisaatioilla on laissa määrätty velvollisuus häirintätapausten esille tultua selvittää epäilyt häirintätilanteet kuulemalla asianosaisia ja pyrkimällä ennaltaehkäisemään tilanteiden uusiutumiset.
HS on tässä asiassa tuonut puolueorganisaation tiedossa olleet häirintäepäilyt julkisuuteen omassa artikkelissaan, missä se on yksiselitteisesti nimennyt erään kansanedustajan häiritsijäksi ja tämän edustaman puolueen hieman kädettömäksi toimijaksi seksuaalisen häirinnän ehkäisijänä.
OIkeus joutuu esitutkinnan valmistuttua ja syyttäjän tekemän syyteharkinnan jälkeen pohtimaan sitä, onko puolueorganisaation kädettömyys asian hoitamisessa ja siten häirintää kokeneiden pitkittyneesti loukattu oikeusturva suurempi vai pienempi haitta kuin Hesarin mahdollinen kansanedustajan kunniaa loukkaava teko sen paljastaessa sinänsä kansanedustajan yksityiselämää lähellä olevia tietoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on epäillystä kunnianloukkauksesta, joten saa nähdä siirtyykö todistamisen taakkaa minkä verran loukkaavien tietojen esittäjälle, eli Hesarille. Ja missä määrin ja millä kriteereillä väitteiden pitäisi vaikuttaa tosilta, kun kerran lainvoimaisen tuomion kautta osoitettua syyllisyyttä ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Joka tapauksessa kiistämätöntä asiassa on se, että Kokoomuksen puolueorganisaatio on ollut vuosia tietoinen puolueen sisällä tapahtuvasta seksuaalisesta häiirinnästä, joiden tekijäksi on esitetty erästä puolueen jasentä.
Hesari uutisoi tästä puolueen sisäisestä ongelmasta mainiten nimeltä tämän häiritsijäksi epäillyn, onko sen tiedon paljastaminen sitten kunniaa loukkavaa?
Ilmoita asiaton viesti
Nytkö jo sinäkin Hesarin lisäksi tiedät varmana asiana, että on ollut häirintää? Minun tietääkseni on epäily häirinnästä. Sitä ei tiedetä, onko epäily aiheellinen. Tässä kun on exälleen kostoa janoava nainen isossa roolissa, se heikentää tarinoiden uskottavuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Häiritsevyys onkin subjektiivinen kokemus ja siten häirintätapaukset tulisi selvittää asianomaisia kuullen – subjektiivisen luonteen vuoksi seksuaalista häirintää ei olla luokiteltu rikoslaissa määritellysti rikokseksi, vaan tapausten käsittely ja ennaltaehkäisy kuuluvat ensisijassa tapahtuma-alueen haltijalle. Tässä tapauksessa puolueelle.
Hesarin tietojen mukaan häirintää kokeneita on useita.
Toimituksessa olisi tietenkin voitu valita ”anonyymi” linja ja kertoa tästä Kokoomuksen sisäisestä häirintäongelmasta yksilöimättä ja nimeämättä ketään, mutta olisiko sillä linjanvedolla sitten ollut mitään tosiasiallista vaikuttavuutta, Käsittääkseni tuon artikkelin tavoitteena oli nostaa seksuaalisen häirinnän kokemukset ”valokeilaan”.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen korjaan, että on monta jotka väittävät kokeneensa häirintää. Ja nyt en vetoa edes tapahtuneen subjektiivisuuteen, vaan myös siihen puhuvatko kaikki totta. Huomioiden, että isossa roolissa on säätämässä exä, jolla on henkilökohtainen motiivi kostaa, ja vaikka valehdella kostaakseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä. Asia on siis monimutkainen, mutta koettu häirintä ei muutu pelkäksi väitteeksi sillä että häiritsijäksi koetun ex-puoliso on katkeroitunut.
Ilmoita asiaton viesti
On myös niin, että väite ei muutu koetuksi häirinnäksi, vaan se on edelleenkin vain väite. Ei ole varmaa että nämä väittäjät ovat rehellisin aikein liikkeellä. Normaalisti olisi poikkeuksellista epäillä väittäjien kertomusta omasta subjektiivisesta kokemuksestaan, mutta tässä tapauksessa siihen on erityisen paljon aihetta. Väitteitä on myös peruttu paljon sitä mukaa kuin niiden perään on kyselty tarkemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeuslaitos joutuu nyt Rydmanin aloitteesta ottamaan kantaa myös häirintäväitteiden todenmukaisuuteen – onko siis Hesari levittänyt R:n kunniaa loukkaaavia valheita vai onko Hesari syylllistynyt kunnianloukkaukseen levittämällä tosiasiatietoja tämän sinänsä yksityisestä elämästä.
Seksuaalinen häirintä ja mm. työpaikkakiusaaminen ovat vaikeasti todistettavia ilmiöitä yksilötasolla, vaikka ne yleisesti ovatkin tunnistettuja.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä tässä hieman ihmetyttää, että jos Hesari on käytännössä toistanut sellaisenaan naisten väitteitä, miksi syyte kohdistuu Hesariin eikä (myös) väitteiden esittäjiin? Kaipa tuo kuvio tuosta selkiytyy jossain vaiheessa, maallikollekin.
Ilmoita asiaton viesti
Uutisoinneissa ei kerrota yksityiskohtaisemmin sitä, mitä Hesarissa esitettyjä väitteitä poliisi erityisesti tutkii kunniaa loukkaavina.
Hesarin artikkelissa tukeudutaan laajempaan kokonaisuuteen, jossa häirintapauksia on ollut useita usean vuoden aikana eikä puolueorganisaatio ole kyennyt puuttumaan niihin, koska häirintää kokeneilla ei ole ollut mahdollisuutta tuoda niitä esille – häirintäyhteyshenkilö ym.häirintää estämään erikoistunut järjestelmä on luotu vasta viime vuosina.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei ole ollut mahdollisuutta tuoda niitä esille.” Hmmm. Sähköpostia lähimmälle luotetulle vastuuhenkilölle. Tarvittaessa vaikka ylimmälle johdolle asti. Juttele kaverille. Kyllä keinoja aina on. Sitä paitsi jos on rikoksesta kyse, oikea yhteyshenkilö on poliisi, ja se on koko ajan ollut olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Seksuaalinen häirintä ei ole rikos itsessään, joten poliisille ilmoittaminen on melko turhaa – R:n tapauksessakaan poliisi ei ryhtynyt tutkimaan häirintäväitteitä.. Noista muista keinoista olen toki samaa mieltä ja ilahduttavasti myös useimmat puolueet ovat jo valmistelleet toimintamalleja yhteyshenkilöineen häirintätapaisten selvittämiseksi.
Itse kannatan seksuaalisen häirinnän kokemusten jakamista tiedotusvälineissä siten, että niissä välittyy häirinnän kohteen oma tuntemukset ja tavat selvittää ongelma. Tällä on vertaistukea antava vaikutus ja kannustaa häirintää kokeneita viemää asiaa eteenpäin omalta osaltaan. Ainakin Ylellä on joitain haastatteluohjelmia aiheesta olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos joku asia ei ole rikos, silloinhan se ei ole edes kiellettyä? Mistä siinä tapauksessa tulisi velvoite yhdyshenkilön asettamiseen?
Ilmoita asiaton viesti
Seksuaalinen häirintä tai täsmällisemmin ilmaistuna seksuaalisen häirinnän salliminen on lailla kiellettyä syrjintää, jonka ehkäisy on toimialueen haltijan vastuulla, mikä yleensä tarkoittaa työnantajia, mutta myös muitakin yleisillä elämänalueilla toimijoita. Opetuksen järjestäjät, tavaroiden ja palveluiden tuottajat ja puolueorganisaatiot ovat vastuussa siitä, ettei heidän alueellaan tapahdu seksuaalista häirintää,
Tasa-arvo-ja työsuojelulaki ovat tässä asiassa ne säädökset, joiden perusteella etenkin suurilla organisaatioilla on velvollisuudet torjua ja suunnitelmallisesti ratkaista häirintätilanteita.
Ilmoita asiaton viesti
Tulkintoja toki voi tehdä ja yleensä tulkinta tukee omaa ”narratiiviavaruutta” – keskeisesti kuitenkin oikeuslaitos joutuu nyt Rydmanin vireille laittamana asiana ottamaan kantaa siihen, onko seksuaalinen häirintä yksityisyyden suojan piiriin kuuluva teko.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä olennainen tieto Hesarin artikkelissa sitten ei pidä paikkaansa?
Ilmoita asiaton viesti
”Poliisi ilmoitti perjantaina aloittaneensa esitutkinnan HS:n artikkelin pohjalta. Tutkintapyynnössä nimikkeinä ovat törkeä kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.”
Ilmoita asiaton viesti
HS, PS ja vastuulliset valinnat:
Maailmankuvaani on suuresti vaikuttanut Vaclav Havelin havainto Italian perusteellisesta muuttumisesta Mussolinin ajan pakkokulttuurista nauravien ihmisten maaksi. Enää korkeasti koulutetut maisterit eivät kulje yhteen ja samaan suuntaan.
Meillä kansan valitsemia ministereitä tulee ja menee – sotien muiston hilpeyden ja ’vastuusukujen’ kielen kepeyden siirtyessä virkavastuulla sukupolvelta toiselle hiljaisena perinnetietona.
Wille Rydmania, perinteikkään sotilassuvun nuorisojäsenentä, nöyryytetään ihmisjärkeä isomman omana poikana, kuten HS:n toimitustakin.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuksen lappilaisen pitkänlinjan poliitikko Jouni Mykkäsen poika, joka ei kai ole mykkänen, näyttelee tässä jupakassa Uunoa?
Ilmoita asiaton viesti