Perushullun professorin kuulumisia: Vehmaskankaan vaalilehti 2023

Yksi on ollut poissa keskuudestamme jo yli vuoden, sanoisinko ”teknisistä syistä” johtuen. Merkillisten tilanteiden mies, ”perushullu professori” Juhani Vehmaskangas. Hän on tehnyt vaalilehden, jota hän aikoo jakaa Porin seudulla. Ei siksi että hän olisi ehdolla vaaleissa, eikä osoittaakseen tukea jollekin puolueelle tai ehdokkaalle, vaan ihan muuten vain. Huvin vuoksi.

Olen saanut luvan julkaista muutamia suoria lainauksia hänen vaalilehdestään. Suomalainen yhteiskunta on nurinkurinen joissakin asioissa, kun sitä katsoo ”professorin” silmälasien läpi.

Vahingonkorvaus

Vahinkoja sattuu – onneksi liki jokaisella on vakuutus. … Entä jos sitten käy ikävästi, ja toimeentulotuen saajan kotiin murtaudutaan. Häneltä viedään tietokone ja kodinkoneita. … Vakuutus korvaa, totta kai. Mutta kas vaan, vakuutuskorvaus pitää käyttää elämisen kuluihin [eli vakuutuksesta saatu vahingonkorvaus vähentää toimeentulotukea]. Ei tuen saaja saa rahoja käyttää uuden TV:n saatikka tietokoneen hankintaan.

Entä jos saa korvauksia siitä, että joutuu pahoinpidellyksi, tai jopa raiskatuksi. … Rahat saa ja pitää käyttää elämiseen [eli nämäkin vahingonkorvaukset vähentävät toimeentulotukea]!

Yksi ”professorin” lempiaiheita on se että kaikenlaiset vakuutuksesta saadut korvaukset tai muut vahingonkorvaukset vähentävät toimeentulotukea. Käytännössä se tarkoittaa, että köyhä ei voi vakuuttaa omaisuuttaan juuri lainkaan. Jos köyhän pesukone hajoaa, ja vakuutus korvaa uuden pesukoneen, toimeentulotukea leikataan vakuutuksen korvaaman summan verran. Köyhä maksaa siis lopulta itse sen hajonneen pesukoneensa, eikä sillä vakuutuksella tee mitään. Omaisuuden turvaaminen vakuuttamalla on vain keskiluokan ja rikkaiden huvia. Ei köyhille.

Jos köyhä raiskataan tai pahoinpidellään, köyhä ei saa siitä vahingonkorvausta, vaan köyhä maksaa itse oman vahinkonsa, siten että saatu korvaus vähennetään hänen toimeentulotuestaan. Vahingonkorvauksen saaminen raiskauksesta tai pahoinpitelystä on vain keskiluokan ja rikkaiden oikeus. Ei köyhille.

Tulojen ulosmittaus

Julkishallinnon maksut ovat usein ulosottokelpoisia ilman oikeuden tuomiota. … Kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä ei saa ulosmitata mitään. [Mutta työtä tekemällä ansaitusta työeläkkeestä saa ulosmitata.] …

Jos henkilö B saa työeläkettä 150 €/kk (ollut vähän töissä joskus), niin hän saa lisäksi kansaneläkettä ja takuueläkettä yhteensä 728,47 €/kk, joten hänenkin tulonsa ovat 878,47€/k [kuten voi olla jonkun kansaneläke ja takuueläke yhteensä].

Mutta koska henkilö B saa myös työeläkettä, ja hänellä on jäänyt sairaalamaksuja maksamatta, niin hänen työeläkkeestään ulosmitataan 1/3, eli 50€/kk … koska on ansainnut eläkettä käymällä aikoinaan töissä. Siitä pitääkin kärsiä – niinkö?

Toinen ”professorin” lempiaihe on ulosoton suojaosiin liittyvä eriarvoisuus yksilöiden välillä. Ulosoton suojaosa, eli minimi toimeentulo josta ei saa ulosmitata velkoja, ei ole sama rahasumma kaikille ihmisille, vaan siihen on viritetty monimutkainen himmeli, joka mm. suojelee täydellisemmin niitä jotka ovat eläneet koko elämänsä sosiaaliturvan varassa, mutta vähemmän niitä jotka ovat tehneet töitä ja tienanneet eläkettä. Vaikka tulotaso olisi täsmälleen sama molemmissa tapauksissa.

Kuntaliitokset

Asumistuessa kunnat jaetaan kuntaryhmiin. Tuolla jaolla ei ole mitään yhtymäkohtaa todellisiin asumiskuluihin. Jos halvemman kuntaryhmän kunta liittyy kalliimman kuntaryhmän kuntaan (kuntaliitos), niin kaikkien niiden asumiskulut nousevat, jotka aiemmin olivat asuneet halvemmassa kuntaryhmässä. … Missä järki?

Tässä ”professori” kritisoi sitä, että asumistukea maksetaan kunnan perusteella. Monet kunnat ovat suuria alueita, eikä ole olemassa mitään yhtenäistä ”kunnan hintatasoa”, vaan kuntakeskuksessa asuminen voi olla paljon kallimpaa kuin kunnan periferia-alueilla. Silti asumistuki on kaikkialla saman suuruinen.

Virheellinen sähkötuki

Sähkötuesta on saavutettu sopu. On päätetty(?), että yli 90 euroa/kuukausi sähkölaskusta korvataan 50%. Edellytyksenä korvaukselle on kuitenkin, että sähkön hinta on yli 10 senttiä per kilowattitunti.

Mitä sähkö maksaa taloudelle, jos … sähkön hinta on tuo 10c/kWh, ja kulutus 3000 kwh/kk?
• 10 c/kWh * 3000 kWh/kk = 300 euroa

Mitä sähkö maksaa taloudelle, jos … sähkön hinta on 11 c/kWh, ja kulutus sama 3000 kWh/kk?
• 11 c(kWh * 3000 kWh/kk = 330 euroa, johon saa tukea (330e – 90e) * 50% = 120e, jolloin maksettavaa jää 210 e/kk.

Jos sinulla on sähkösopimus, jonka hinta on vain 10 senttiä / kWh, kannattaa soittaa sähköyhtiöön ja pyytää hinnan korottamista 11 senttiin / kWh. Silloin molemmat voittavat: sekä sinä että sähköyhtiö.

Yhteiskunta voisi olla paljon mielekkäämpi ja tasavertaisempi, jos joka asiasta ei rakennettaisi aivan mahdotonta himmeliä, jota ei ymmärrä Erkkikään, millä kaavalla kaikki lasketaan. Jos säädettäisiin mahdollisimman yksinkertaista ja suoraviivaista sosiaaliturvaa, ottamatta kantaa joka asiassa aina kymmeneen näkökohtaan, jotka vaikuttavat asiaan X tavoilla Y ja Z, jolloin lopputulos on joskus hyvinkin yllättävä. Ja epäreilu.